Kysymyksen kuvailusta tulevat ensimmäisenä mieleen Else Holmelund Minarikin Pikku karhu -kirjat, joita ilmestyi kaikkiaan viisi vuosina 1978-79: Pikku Karhu, Isä Karhu tulee kotiin, Pikku Karhu saa ystävän, Pikku Karhu mummolassa ja Suukko Pikku Karhulle. Yhdenkään kannessa tosin ei kuvatun kaltaista kuvaa ole, mutta kirjassa Pikku Karhu on tarina Pikku Karhu lähtee kuuhun, jonka kuvissa karhulla on päässään neliskulmainen laatikosta askarreltu kypärä, josta sojottaa pari antennia.
Kysymyksen sitaatti on peräisin Koiviston muistosanoista presidentti Kekkoselle: "Meistä ei voi tulla kaikista samankaltaisia, ja jos voisi, sillä ei olisi arvoa. Arvokasta on, että me erilaisuudessammekin voimme elää yhdessä, yhdessä hoitaa yhteisiä asioita, Urho Kekkosen viitoittamalla tavalla." Koiviston muistosanat radioitiin ja televisioitiin sunnuntaina 31.8.1986 kello 11 sekä julkaistiin seuraavina päivinä sanomalehdissä. Juhani Suomen mukaan teksti oli valmisteltu Koivistolle hyvissä ajoin etukäteen.
Mauno Koivisto, Kaksi kautta. 1, Muistikuvia ja merkintöjä 1982-1994
Juhani Suomi, Umpeutuva latu : Urho Kekkonen 1976-1981
Koivisto: Rauhan ja yhtenäisyyden rakentaja. - HS 1.9.1986
Hiilidioksidia voidaan ottaa talteen suoraan tehtaan savupiipuista. Hiilidioksidi erotellaan muusta savukaasusta käyttämällä fyysisiä tai kemiallisia menetelmiä. Kemiallisissa menetelmissä käytetään liuotinta, joka absorboi hiilidioksidin itseensä. Tämän jälkeen seos haihdutetaan ja saatu hiilidioksidikaasu paineistetaan. Fyysisissä menetelmissä käytetään puoliläpäiseviä kalvoja, jotka päästävät läpi vain tietyt aineet. Hiilidioksidi voidaan myös erottaa muusta savukaasusta sitomalla se kalkkiin kuumuutta hyödyntävässä reaktorissa ja sitten erottamalla se kalkista vieläkin korkeammassa lämpötilassa toisessa reaktorissa.
Metaania ja hiilidioksidia kerätään myös mädättämällä jätettä biokaasuksi, josta kaasut sitten erotellaan. Samoin...
Finna.fi -tietokannasta löytyy viite äänikasetista "Radiomafian filmiparaati : kotimaiset elokuvasävelmät", joka sisältää Nils-Eric Fougstedtin kappaleen "Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Romanssi" Juha Lehden esittämänä.
https://finna.fi/Record/fikka.4779160?sid=4983297817#componentparts
Kuvassa on tšekkiläisen mallin mukaan Arabian tuotantoon sopivaksi muokattu AX-astiasto, joka on ollut tuotannossa 1940–56.AX-astiaston tarina sivuaa maailmanhistoriaa. Yhdysvallat oli julistanut kauppasaarron Saksalle ja sen miehittämille maille. Kun Arabian vientipäällikkö Betsy Diesen vieraili Pohjois-Amerikassa vuonna 1939, oli Arabian sikäläinen maahantuoja tiedustellut, voisiko Arabia ryhtyä tuottamaan erään tšekkiläisen tehtaan suosittua mallia. Minimaaliset muutokset alkuperäiseen malliin toteutti Arabian saksalaissyntyinen mallintekijä Reinhard Richter. Tehtaan laboratorio oli juuri kehittelemässä uutta materiaalia, sävyposliinia, josta AX-astiastoa alettiin valmistaa.Lähde: Marjut Kumela & Marja Blåfield, Arabian astiastoja
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Suomen lajien uhanalaisuus : Punainen kirja 2010 arvioi kasveistamme uhanalaisiksi kaikkiaan 197 lajia. Näistä 31 kuuluu luokkaan äärimmäisen uhanalaiset (CR, critically endangered):
baltiantoukokämmekkä
harsomatara
idänmasmalo
imeläkurjenherne
isopukinjuuri
itämerenlaukkaneilikka
kaitaängelmä
kaunopihlaja
kellokanerva
kiiltovalkku
koiranruusu
lehtokattara
merisolmukki
meritatar
perämerenmaruna
pikkulehdokki
pikkunoidanlukko
pohjanailakki
pulskaneilikan Kaavin serpentiinirotu
punavalkku
rantaruttojuuri
räpyläsara
rönsysorsimo
sorsanputki
talvikkipaju
tunturikeulankärki
tunturisarake
tähkähelmikkä
valkopärskäjuuri
vuorikuisma
värimaratti
Punaisen kirjan lisäksi suositeltavaa...
Valitettavasti oikeastaan mitään tutkimaani hyönteiskirjaa tai -verkkosivustoa ei voi pitää muodonvaihdoksen kuvauksen kannalta kattavana. Toukkien kuvia vielä jonkin verran voi kirjoista ja verkkosivuilta löytää, mutta munat ja kotelot ovatkin jo paljon haastavampaa etsittävää. Perhosten toukat lienevät työlään selvitystyön helpommasta päästä. Esimerkiksi Kimmo Silvosen ja kumppanien Suomen päivä- ja yöperhoset : maastokäsikirja (Bugbook, 2014) sisältää runsaasti toukkien kuvia. Yökkösten toukkien osalta voidaan puhua jo kattavuudesta: Matti Aholan kolmiosainen Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat (KuvaSeppälä-yhtiöt, 2005-2011) sisältää kuvat yli 700 toukasta.
Internetin kotimaisista hyönteissivustoista kannattaa mainita Ötökkätieto...
Kirkkoharjun näkötornin 1930-luvun alussa toteuttaneen Heikki Tiitolan rakennustoimiston työselityksen mukaan siipirakennus on alun perin tehty kahvilatoimintaa varten. Aikanaan harjulla on ollut myös VPK:n rakennuttama ja ylläpitämä tanssipaviljonki ja näkötornin läheisyydessä sijaitsi erillinen ravintolarakennus. Kirkkoharjulla vietetyt lippu- ja palokuntajuhlat olivat vielä 30-40-luvuilla Kangasalan kesien kohokohtia. Vuoden 1961 jälkeen tanssipaviljongilla ei ollut enää mitään toimintaa, ja vuonna 1967 Kirkkoharjun rakennukset purettiin näkötornia lukuun ottamatta.
- Raine Raitio, Oksalla ylimmällä : katsaus Kangasalan näkötornien historiaan
Kyselin asiaa hieman eri seurakunnista.
Varmaan kuulutusten ottamisesta on jo jonkin verran aikaa? Silloin saattaisi olla kyse siitä, että ennen vanhaan ei kuulutusten ottamiseen useinkaan kyselty kirjallisia lupia, vaan asiasta sovittiin suullisesti. Siksi kuulutuspäivämäärätkään eivät aina tulleet kirjatuiksi mihinkään.
Toisaalta taas Kirkkohallituksen rajaus on tietosuojalain mukainen ja sen noudattamisessa ei voi olla poikkeamia. "Avioliiton esteiden tutkintaan liittyviä asiakirjoja säilytetään 10 vuotta, mutta kihlakumppaneille annettava todistus esteiden tutkinnasta ja vihkijän tekemä vihkimisilmoitus säilytetään pysyvästi." Tämänkin takia kuulutusten päivämäärät ja niihin liittyvät tiedot on jo hävitetty. ...
Tarkoitatko kenties "Mittarimato"-nimistä laulua, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Enrico Canto (eli Erkki Kanto)? Hän myös esittää kappaleen. Laulu alkaa: "Mä olen mittarimato kierrän maailmaa". Laulusta ei ole kaupallista levytystä, mutta Yleisradiolla on siitä äänite, joka on tehty vuonna 1986. Laulu on kuunneltavissa ainakin tällä hetkellä Areenassa Pikku Kakkosen radiossa ohjelmassa "Mainiot madot" (ohjelman lopussa kohdassa 11:14-14:19).
Muitakin lauluja, joiden nimessä on sana mittarimato, on olemassa. Voit etsiä niitä Yleisradion Fono-tietokannasta. Sieltä voit etsiä kappaleita myös aiheen mukaan. Aiheeksi voit laittaa esimerkiksi sanan mato.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Mainiot madot -...
Hautausmaiden karttatiedot saa yleensä hautausmaan toimistosta. Linkki yhteystietoihin.Hautapaikan tietoja voi yrittää selvitellä myös hautahaku sivustolta. Sieltä löytyvät monen seurakunnan kaikki hautausmaat mm. pääkaupunkiseutu. Linkki Hautahaku sivustolle.Sivuston tiedot eivät kuitenkaan päivity reaaliaikaisesti eli tämän vuoden tietoja ei sieltä vielä löydä.Jos tietää, mihin seurakuntaan vainaja kuului eläessään, voi hautauspaikkaa tiedustella seurakunnan hautaustoimistosta.
Sarjaan ei ole vielä ilmestynyt neljättä osaa. En löytänyt tietoa siitä, milloin uusi osa olisi ilmestymässä. Ylen artikkelissa (2019) kirjoitetaan: "Oksasen kirjailijuutta määrittää kuitenkin vahvasti side Viroon. Joka kerta, kun Oksanen julkaisee, lukijat odottavat Viro-kvartetin päätösosaa, jossa esiin pääsisi taas Oksasen historiallinen kerronta. Sen aika on tulossa - ehkä seuraavaksi." https://yle.fi/a/3-10977393
Oletettavasti kvartettiin on siis tulossa jatkoa.
Sofi Oksasen kustantamo on Kustannusosakeyhtiö Otava/Like Kustannus, mistä voit halutessasi kysyä lisätietoa.
https://www.sofioksanen.fi/yhteystiedot
Valitettavasti ei.
Kirjastot ovat kiinni koko Suomessa, siis myös Ison Omenan kirjasto on kiinni.
Varaus kyllä säilyy varaushyllyssä kirjaston aukeamisen jälkeiseen aikaan.
Harmi, että tarina jäi nyt odottamaan jatko-osaa täältä hyllystä...
THL:n blogissa on pohdittu asiaa:"Lämpenevä ilmasto lämmittää myös vettä eri muodoissaan. Mitä lämpimämpää ja ravinteikkaampaa vesi on, sitä suotuisammat olosuhteet se luo mikrobien kasvulle. Olipa vesiympäristö sitten luonnonvesi, jota käytetään virkistäytymiseen, kuten uimiseen, tai kiinteistön vesijärjestelmä, josta saamme esimerkiksi suihkuvetemme, olosuhteet ovat todennäköisesti jatkossa entistä useammin otolliset mikrobikasvulle." https://blogi.thl.fi/miten-ilmastonmuutos-muuttaa-veden-mikrobistoa/
Myös Tamperren yliopiston sivuilla ollaan samoilla linjoilla. https://www.tuni.fi/alustalehti/2018/11/22/ilmastonmuutos-ja-infektioriskit-haastetta-myos-yhteiskuntatieteilijoille/
THL on julkaissut Päivi Meriläisen tutkimuksen...
Aiheesta löytyi kysymästäsi aiheesta ainakin nämä kirjat :
Karsikas, Ilja : Amos ja sumupuu (isän masennus)
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua (synnytysmasennus)
Lehtiniemi, Sanna : Matin isä oli vähällä kuolla (masennus, itsemurhayritykset)
Lindenbaum, Pija : Kun Ollin äiti unohti (äidin uupumus)
Mäkinen, Paula : Mikon äiti on masentunut (masennus)
Virtanen, Maarit : Mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö (psykiatrinen hoito)
Nuorille/lapsille suunnattuja romaaneja aiheesta ovat :
Hietala, Mirjami . Tapahtui keltaisessa talossa (päähenkilö harjoittelee lastenpsykiatrisella osastolla)
Keskitalo, Margareta : Tyttö Kuunarinlaiturilta (äiti on psyykkisesti sairas, kotihoidossa)
Vaara, Maria :...
Pricen ajatus on, että meidän tulisi Arkhimedeen pisteestä, ajan ulkopuolelta (ei-mistään), tarkistella menneisyyttä ja tulevaisuutta aivan uudella tavalla. Tässä muutamia Helmet -kirjastojen kokoelmista poimittuja kirjaehdotuksia:
- On space and time ed. by Shahn Majid
- Brooks, Michael: Can we travel through time? The 20 big questions of physics
- Misak, C. J.: Truth and the end of inquiry : a Peircean account of truth
- Ridley, B. K.: Aika, avaruus ja asiat
- Rovelli, Carlo: Ajan luonne
- Capra, Fritjof: Fysiikka ja Tao
- Greene, Brian: Kosmoksen rakenne: avaruus, aika ja todellisuus
Pilapiirros löytyy Jyväskylän kesän erikoisjulkaisusta Kesäporeita vuodelta 1977. Kirjaa löytyy joistakin kirjastoista mm. Pasilan kirjastovarastosta:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1046971?sid=4879903662Tässä teoksen tiedot Finnasta, josta näkyy saatavuustiedot muista Suomen kirjastoista:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kes%C3%A4poreita+jyv%C3%A4skyl%…
Valitettavasti en näillä tiedoilla löytänyt tyhjentävää vastausta kysymykseesi. Usein numeroiduissa painoksissa on jotain erikoista, kyseessä voisi olla juhlapainos tai esim. hyvin pieni painos, josta olisi mahdollista tulla keräilyharvinaisuus.
Mainitsemaltasi vuodelta 1990 löysin kolme mainintaa Seitsemästä veljeksestä, romaanin ovat kustantaneet silloin ainakin Karisto, Gummerus ja Weilin+Göös. Kustantajalla olisi varmasti tietoa numeroinnista, tosin Weilin+Göösiä ei enää sellaisenaan ole olemassa, mutta sen viimeksi omistaneelta WSOY:ltä voisi ehkä tiedustella asiasta.
Ainoa painos josta löysin tietoa numeroinnista 2000 kappaleeseen, oli suurikokoinen nahkakantinen juhlalaitos vuodelta 1984. Siitä pyydettiin Antikkanetissä...
Koneesi näyttää olevan joulukuulta 1938 ja kuuluu 1000 koneen erään. Singer
ISMACS International sivusto kertoo Singereiden valmistusvuodet valmistusnomeron mukaan. Hieman on selattava, mutta sieltä ne löytyvät.
