Venäjää ja karjalan kieltä tunteva tuttava kertoi, että sana on laina venäjän kielestä, ja tarkoittaa valurautaa. Karjalan kielen sanakirjan mukaan sanalla on karjalan kielessä useita merkityksiä: harkko-, valurauta; rautaharkko., rautapelti, tai rautapata:
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ts%CC%8Cukuna&b=1&ha=tsukuna
Suomen televisiokanavilla näytetään ulkomaisia tv-ohjelmia useista eri maista: Pohjoismaiden lisäksi yleisimpiä alkuperämaita ovat muun muassa Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saksa. Esimerkiksi Liikenne- ja viestintäministeriön raportti vuoden 2014 televisiotarjonnasta kertoi ohjelmarakenteen kertyvän Pohjois-Amerikasta (45%) sekä kotimaasta (32 %), muiden maiden ja maanosien jäädessä selkeästi pienempään rooliin.
Näin ollen lienee luonnollista, ettei suomalaista tuotantoa näytetä samassa suhteessa muualla kuin ulkomaista tuotantoa näytetään Suomessa.
Suomalaisten tv-tuotantojen ja -formaattien vienti ulkomaille on kuitenkin lisääntynyt 2000-luvun kuluessa, joukossa on ollut niin rikos- ja jännityssarjoja kuin esimerkiksi...
Trumpettisooloa (Markku Johansson) lukuunottamatta Pave soittaa Ai ai ain kaikki instrumentit itse. Rumpuosuuksista vastaa Paven ohjelmoima rumpukone (Roland TR-606)."Tanssivat kengät -albumista tulikin sananmukaisesti yksi Paven aidoimpia soololevyjä siinäkin mielessä, että noin puolella levyn kappaleista artisti soittaa kaikki instrumentit itse." (Tommi Saarela, Pave Maijanen : elämän nälkä)Paven kokonaan yksin soittamat kappaleet Tanssivilla kengillä ovat Pärjään yksinkin, Musta Mercedes -62, Mä lennän pohjoiseen, Mä juoksen sua kii ja Rauha maas. Markku Johanssonin lisäksi vierailijoina levyllä esiintyvät Simo Salminen (trumpetti), Heikki Virtanen (basso) sekä Tomi Parkkonen ja Vesa Aaltonen (rummut).Pave Maijanen – Tanssivat Kengät (...
Saat postitse, sähköpostitse tai tekstiviestillä ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Voit valita ilmoitustavan itse kirjautumalla asiakastietoihisi kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 6 arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.Noutamattomista varauksista peritään maksu.Voit myös seurata varaustesi tilaa omien asiakastietojesi kautta.Voit noutaa varaamasi aineiston, kun varauksen kohdalla lukee Noudettava viimeistään.Kun varauksesi kohdalla lukee Matkalla, varattu teos on matkalla kirjastosta toiseen.Varaamasi aineisto...
Tällaista sanoitusta en löytänyt erillisenä, mutta Tuulentei-yhtye on levyttänyt kappaleen "Pikku tokka", joka alkaa: "Kun mä olin pikku tokka". Yhtyeen jäsenet ovat Martti Pokelan lapsenlapsia. Ilmeisesti laulu on kansanlaulu. Elokuvassa "Köyhä laulaja" Henry Theel laulaa "Kalliolle kukkulalle" -sävelmällä kappaleen, joka alkaa: "Olin ennen pikku tokka". Tuulentei: Pokela (Eclipse Music, [2024]):https://kansanmusiikkiliitto.fi/product/tuulentei-petteri-sariola-jyri-sariola-soila-sariola-pokelaTuulentei: Pikku tokka Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=FfVwr2ygFtMKöyhä laulaja -elokuvan tiedot Elonetissä:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_115741?sid=5277729103
Helmet-aineistohaun kautta voi tarkistaa, mitä tällä hetkellä on lainassa. Tietosuojan vuoksi tietoa vanhoista lainoista ei valitettavasti ole saatavilla.
Jos Sinulla on jokin aavistus lukemastasi kirjasta, Helmet-aineistohausta voi olla apua - erityisesti kirjojen asiasanoista. Myös kirjastojen henkilökunnalla on valtavat määrät tietoa, pienikin vihje voi riittää kirjan tunnistamiseen.
An die Freuden suomennos löytyy teoksesta SCHILLER, Friedrich von : Valitut teokset 1. 1950. Kääntäjä on Toivo Lyy ja runon suomalainen nimi "Riemulle". SUURI toivelaulukirja 4 sisältää Kerttu Juvan suomentamat kaksi säkeistöä Schillerin runosta ("Oodi ilolle"). Kirjojen sijaintitiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Voisiko etsimäsi kirja olla Päivi Partasen Kesäseikkailu vuodelta 1970? Sen kannessa on vihreää ja se voisi muutenkin sopia kuvaukseesi.Kirjaa löytyy Helmet-alueelta: linkki Helmet Finnaan
Helmet-kirjastoissa ei valitettavasti ole kovinkaan paljon vuoden 1990 jälkeen ilmestynyttä tutkimustietoa Kustaa Vaasasta. Elämäkerta hänestä löytyy vuodelta 2018, joka on ruotsinkielinen kirja Gustav Vasa : en furste bland furstar / Olle Larsson. - Historiska media, 2018.
Finnan kautta löytyi mm. Helka-kirjastoista ja Kansalliskirjastosta enemmän teoksia.
Tässä esimerkkinä muutama, joista löytyy tietoa Kustaa Vaasan ajasta ja lisää löytyy Finnasta https://www.finna.fi.
Reforming Finland : the diocese of Turku in the age of Gustav Vasa 1523-1560 / Jason Edward. - Lavery, Brill [2018].
Kättarland : en bok om reformationen i Sverige / Martin Berntson. - Artos [2017]
Elämäkerta: Gustaf Eriksson Vasa :...
Kaksi hautaa -niminen runo löytyy ainakin V. A. Koskenniemen tuotannosta. Kolmiosainen runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Latuja lumessa (WSOY, 1940).
Kappaleen Fever on alunperin tehnyt v. 1956 Little Willie John. Louis Prima & Keely Smith esittivät kappaleen v. 1959 musiikkielokuvassa "Hey Boy, Hey Girl" - ei siis alunperin elokuvasävelmä.
Lähdeteos: Warner, Alan: Who sang what in rock'n'roll (ISBN 0-7137-2089-1). London: Blandford, 1990 s.77
Siirtolaisuusinstituutin sivulla on linkkikokoelma, josta voi tehdä hakuja esimerkiksi siirtolaisrekisterin passiluetteloista, matkustajaluetteloista jne. http://maine.utu.fi/emregfree/nimihaku.php . Rajoitettu haku on ilmainen.
Yleisradiossa on sarja Amerikansuomalaisista https://yle.fi/aihe/termi/finto/httpwwwysofiontokokop36990/amerikansuom… . Myös amerikansuomalaiset ovat lähteneet rakentamaan Neuvostoliittoa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/21/amerikansuomalaiset-sirkka-ja-… . https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/20/suomalaisia-pietarissa
Siirtolaisuusinstituutin julkaisu Jouni Korkiasaari: Visuaalinen tilastokatsaus Suomen siirtolaisuuden historiaan. http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/maahan-_ja_maastamuutto/visu…...
Ihan samanlaisen esineen kuvaa ei löytynyt, mutta rakenteensa perusteella esine voisi olla vähän hienompi, pöydällä pidettävä tupakansytytin. Kivinen osa voisi olla polttoainesäiliö, lisäksi esineessä on nappula, jota painetaan ja mekanismi, joka iskee kipinää.
Samankaltaisia esineitä löytää, kun laittaa Googlen kuvahakuun "antique cigarette lighters".
Johan Bargumin novelli Manhattan sisältyy hänen novellikokoelmaansa Charlie boy (suom. Rauno Ekhom, 1995).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123175928939787
Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1233/2013 sääntelee henkilöstön lomauttamista
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131233
Lomauttamisesta löytyy oikeustapauksia Valtiovarainministeriön sivulta: https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virkamiesoikeus/oikeustapaukset/lomau…
Virkamatkojen osalta kunkin hallinnonalan budjetti (valtion talousarvio) ohjaa virkamatkojen tekemistä. Asiaa sääntelee Valtion matkustussääntö: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164866
Lisää virkamatkojen tekemisestä: https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virka-ja-tyoehdot-henkilostohallinnon…
Woody Woodpecker eli Nakke Nakuttaja -animaatioissa on jakso, jossa pingviini Ville Viluinen (Chilly Willy) päätyy Mount Everestin rinteille. Ehkä kyse ei ole tästä lyhyestä animaatiosta? Kokonaista animaatioelokuvaa ei näillä johtolangoilla löytynyt.
https://www.youtube.com/watch?v=o6R5r-Jj38g&ab_channel=WoodyWoodpecker
Tapiolan kirjastossa ei valitettavasti ole enää paperisilppuria. Tapiolasta löytyy sen sijaan lukollinen "tuhottavien paperien säiliö" kirjaston Pajasta.Säiliön sisältö menee poltettavaksi ja sen käyttöön ei tarvitse varata aikaa.Haukilahden kirjastosta löytyy paperisilppuri. Silppurissa voi tuhota A4-kokoisia papereita, pari sivua kerrallaan.Voit tutustua HelMet kirjastojen palveluihin seuraavasti:Osoitteessa helmet.finna.fi klikkaa sivuston yläreunasta kohta "kirjastot" ja valitse haluamasi kirjasto. Kohdasta "laitteisto" (alempana sivulla) näet kirjastokohtaisesti mitä laitteita on saatavilla. Monien laitteiden kohdalla löytyy vielä lisätietoa kun klikkaa laitteen nimeä (esim. "tuhottavien paperien säiliö").
Kyseinen kirja on julkaistu omakustanteena vuonna 1998, ja se löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kokoelmista. Se on luetteloitu kolmanneksi osaksi Stadin Peesto 1939-sarjaa - Kallio, Erkki: Stadin Peesto 1939. /Osa 3./ : kenttätykistörykmentti 7, II Patteristo, 1943-1944.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston yhteystiedot osoitteesta http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto.
Kirja kuuluu myös Kansalliskirjaston kokoelmiin, siellä se on vain lukusalikäytössä (http://kansalliskirjasto.fi/).
Näen osoitteestasi, että olet kollega-kirjastonhoitaja, joten vastaan sen mukaisesti.
Olen koettanut haravoida Kazakstanin kaunokirjallisuuden käännöksiä kaikilta kolmelta kaudelta – klassinen kausi, neuvostoaika ja nykykausi. Klassiselta kaudelta löysin pari satukokoelmaa: ”Kansansatuja Neuvostoliitosta – kansansatuja Keski-Aasiasta ja Kazahstanista” sekä ”Kodin satuaarteet 5 - lentävä matto – tarinoita Kazahstanista ja Uzbekistanista”. Lisäksi Oulun yliopiston kirjastolla näyttää olevan englanniksi kokoelma runoilijaklassikko Abai Kunanbajevilta (Qunanbaev, Abaj: Selected poems).
Neuvostokaudelta on varastokirjastossa ainakin seuraavat kirjat: Kekilbajew, Abisch, ”Das Minarett, oder, Das Ende einer Legende”, ”Märzschnee: Erzählungen”, ”...
