Muistuttaa minusta kovasti Diana Gabaldon Outlander sarjaa. Tosin ilmestyneet suomeksi vasta 2000-luvun alussa.Muukalainen (Gummerus 2002) (Outlander, 1991)Sudenkorento (Gummerus 2003) (Dragonfly in Amber, 1992)Matkantekijä (Gummerus 2004) (Voyager, 1994)Syysrummut (Gummerus 2005) (Drums of Autumn, 1997)Tuliristi (Gummerus 2006) (The Fiery Cross, 2001)Lumen ja tuhkan maa (Gummerus 2007) (A Breath of Snow and Ashes, 2005)Luiden kaiku (Gummerus 2010) (An Echo in the Bone, 2009)Sydänverelläni kirjoitettu (Gummerus 2014) (Written in My Own Heart's Blood, 2014)Kertokaa se mehiläisille (Gummerus 2023) (Go Tell the Bees That I Am Gone, 2021) Linkki Wikipedia.
Topeliuksen kirjassa Lukemisia lapsille 1 on satu Lumpeenkukka. Lumpeenkukka on hyvä ja nöyrä Ahdin tytär, joka on ihastunut nuoreen koivuun. Lumpeenkukka katkeaa ja tuhoutuu kilpakosijoiden nostattamassa myrskyssä. Venla Sainion kirjassa Kun isä Jumalakin innostui on myös Lumpeenkukka-niminen satu, jossa pilvi muuttuu lumpeeksi. Sellaista satua, jossa tyttö itseihailun vuoksi muuttuu lumpeeksi ei löytynyt.
Kajaanin kaupunginkirjastosta ei löydy Mustosten sukua koskevia sukukirjoja.
Immosista löytyvät seuraavat kirjat:
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : pääsuvut: Parkkinen, Immonen, Oikarinen, Moilanen (2002, 331 sivua)
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : Oskar Parkkisen ja hänen vaimonsa Kaisa Maria Oikarinen, Parkkisen esivanhempia (2003, 24 sivua)
Kysyjä on ilmeisesti jo löytänyt sen tiedon, että ainoa tämän Esa Pethmanin sävellyksen nuottijulkaisu on varsin harvinaisessa, vuonna 1967 julkaistussa kokoelmassa 7 iskelmää. 2 (Edition Coda). Näyttää valitettavasti siltä, ettei tätä kokoelmaa ole yleisten kirjastojen kokoelmissa, vaan ainoat julkisista kokoelmista löytyvät kappaleet ovat Musiikkiarkistossa (entinen JAPA) Helsingissä. Musiikkiarkisto ei anna näitä kaukolainaksi, eikä myöskään valokopio ole mahdollinen, koska Pethmanin musiikki on edelleen tekijänoikeuden suojaamaa, samoin Jussi Raittisen tekemä teksti. Molemmilta voi tietysti pyytää luvan, kun herrat ovat edelleen hengissä, mutta se saattaa olla yhtä vaivalloinen tie kuin vierailu Musiikkiarkiston tiloissa. Voin antaa...
Thomas W. Lawsonin teoksen Perjantaina, 13 p:nä (1907, kustantaja K. Kaatra) on suomentanut Perttu Harvala. Suomen kansallisbibliografia Fennica mainitsee suomentajasta vain nimikirjaimet H. P. Perttu Harvala on suomentanut ”salanimellä” H. P. myös Sinclair Uptonin teoksen Pörssiylimys : erään amerikkalaisen miljoonamiehen elämäntarina (1907 ja 1912).
Harvala, josta ei juuri löydy tietoa, on kirjoittanut teoksen Aapinen : lasten ensimmäistä opetusta varten (1916, julk. Michiganissa) ja toimittanut laulukokoelman Pieni kokoelma hengellisiä lauluja : ynnä muiden tekemiä lauluja (1929, julk. Minnesotassa). Nämä molemmat on julkaistu Yhdysvalloissa, mikä viittaisi siihen, että Harvala on sittemmin muuttanut sinne.
...
Omakustannekirjojen kuvailutiedoissa mainitaan vain harvoin, että teos on omakustanne. Mikäli näin on kuitenkin tehty, teokset löytää verkkokirjastosta asteriskilla katkaistulla hakusanalla omakustan*. Tällöin tuloksissa näkyvät sekä kirjat, joissa käytetään asiasanaa omakustanteet, että kirjat, joiden kuvailukenttään on lisätty sana omakustanne.
Vain murto-osa teoksista sisältää tällaisen kuvailun. Kattavamman tuloksen saa, kun käyttää Vaski-verkkokirjaston tarkennettua hakua, valitsee pudotusvalikosta Julkaisija-vaihtoehdon Kaikki osumat -vaihtoehdon sijaan ja etsii kirjoja eri palvelukustantamojen nimellä. Esimerkiksi Books on Demand -palvelukustantamon julkaisemia kirjoja löytyy Vaski-verkkokirjastosta 1835 erilaista, Mediapinnan...
Kuvaus muistuttaa kovasti Fjodor Dostojevskin romaania Rikos ja rangaistus.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikos_ja_rangaistushttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9570
Muisteltu kirja lienee Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996).
Euro korvasin Suomessa markan setelit ja kolikot vasta 2002.
"Euro otettiin käyttöön 1.1.1999, jolloin siitä tuli yhteinen raha yli 300 miljoonalle ihmiselle Euroopassa. Kolmen ensimmäisen vuoden ajan se oli olemassa vain tilirahana, eli sitä voitiin käyttää esimerkiksi sähköisissä maksuissa. Eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön vasta 1.1.2002. Niillä korvattiin kiinteään muuntokurssiin vanhat kansalliset setelit ja kolikot, kuten Suomen markat ja Ranskan frangit." Euroopan keskuspankin sivusto
Lottovoitto on siis maksettu vielä markoissa.
Tupluureilla tarkoitetaan nokkaunia, ja se tulee suoraan ruotsin sanasta tupplur. Ruotsalaisen Institutet för språk och folkminnenin mukaan se on vertauskuva hetkiin, kun kukot nukkuvat seisaaltaan lyhyen aikaa. Ruotsalaisessa kirjallisuudessa sana on tunnettu 1800-luvulta. Lähteet:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e80b35b1559743d3812b6a2f8ef06396&keyword=tupluuri&list_id=1https://frageladan.isof.se/faqs/28347
Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti sodanjälkeisenä aikana toteutettua kirjaston kokoelmapolitiikkaa. Tästä kirjastojen historian vaiheeseen paras mahdollinen lähde on Kai Ekholmin väitöskirja Kielletyt kirjat 1944-1946 : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946. Oulun yliopisto, 200. Tämä vastaus perustuu pääasiassa tuohon kirjaan.
Kun Suomi solmi Välirauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944, sopimukseen liittyi vaatimus poistaa neuvosvastaiseksi koettu aineisto kirjastoista, kouluista ja kirjakauppamyynnistä. Vaatimus oli yleinen eikä sopimusehtojen toteutumista valvova Valvontakomissio käytännössä puuttunut asiaan. Kirjapoistot olivat kuitenkin muihin sopimusehtoihin verrattuna marginaalinen. Suomessa toimi 1940-luvulla...
Tuukka Talvion tietokirjassa Suomen rahat on luettelo Suomen metallirahoista. Sieltä löytyy kaksi mainintaa kokorautaisista kolikoista ja seuraavat tiedot:-5 markkaa, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 2.55 g, läpimitta: 18.0 mm-1 markka, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 1.15 g, läpimitta: 16.0 mmLähde: Tuukka Talvio, Suomen rahat (Suomen Pankki, Helsinki 1993)
Tintti Klapurin väitöskirjasta löytyy lainattavat niteet Turun ja Helsingin yliopistojen kirjastoista. Yliopistokirjastot lähettävät lainattavaa aineistoa myös kaukolainaksi. Kaukolainoista peritään oman kirjaston hinnaston mukainen maksu. Voit siis tehdä kaukolainapyynnön oman lähikirjastosi kautta.Finna.fi: https://finna.fi/Record/utu.9917920965405971?sid=5373975763
1600-luvulla Rooman imperiumi oli jo lakannut, ja eteläisessä Euroopassa elettiin kaupunkivaltioiden aikaa. Euroopassa käytiin uskonsotia ja Rooman paavien valta väheni. Vaikka roomalaiskatolisen kirkon valta Euroopassa pieneni, säilyi katolisuus kuitenkin eteläeuroopalaisena valtakirkkona. Hengenelämässä valistuksen aatteet seurasivat renessanssia. Näistä ja muistakin asioista on lisää tietoa seuraavissa teoksissa:
Lintner, Valerio: Matkaopas historiaan--Italia (useita painoksia
Burckhardt, Jacob: Italian renessanssin sivistys, 1999
Kristinuskon historia 2000 2 - Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan, 1999
Dué, AndreaL: Kristinusko 2000 vuotta, 1998
Euroopan historia , toim. Zetterberg, 1993 |...
Seikkaperäisin vastaani tullut suomenkielinen kirja lienee Voitto Helanderin Korporatismi : traditiosta, esiintymistä ja ilmiöllisistä tulkinnoista (Gaudeamus, 1981).
Hei!
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteessä ( http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja… )kerrotaan näin:
"Velkasaldon enimmäismäärä
Lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
"
Varmaankin on kyseessä vain helppo muistisääntö. Talvirenkaiden käyttö oli ennen Suomessa pakollista joulu-helmikuussa. https://yle.fi/uutiset/3-5678591 Nykyinen laki pidensi aikaa kuukaudella suuntaansa eli marras-maaliskuussa on kelin niin vaatiessa käytettävä talvirenkaita. https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/rengastietoa/rengasmaaraykset/tarkeimmat-rengasmaaraykset-suomessa/ Nykyinen laki antaakin autoilijalle paremmat mahdollisuudet vaihtaa renkaat järkevään aikaan. Kuitenkin renkaat on hyvä vaihtaa kelien parannuttua, jotta tiestö ei suotta kulu. Siksi kai on keksitty kytkeä renkaiden vaihto pääsiäiseen, joka aina on kuitenkin aikaisintaan maaliskuussa.
Vuosilomaa kuluttaviksi arkipäiviksi...
Norjankielinen alkuteos Gjennem Sibirien ilmestyi syksyllä 1914. Vielä saman vuoden aikana kirja käännettiin englanniksi ja saksaksi, ja seuraavana vuonna teoksesta ilmestyi venäjänkielinen käännös. Teosta ei ole käännetty suomeksi.
Lähde: http://runeberg.org/gjennemsib/
Kyseessä on Carlo Levin vuonna 1945 ilmestynyt omaelämäkerrallinen romaani Jumalan selän takana (Christo si è fermato a Eboli, suom. Helka Hiisko, 1956)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_275
Näyttää siltä, että oman verkkokirjastosi kokoelmissa teosta ei ole, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Kouvolan pääkirjaston lehtisali on hiljainen lukutila. Urban Office-tilassa heti eteisaulan vieressä on työpisteitä muusta kirjastotilasta eristetyssä rauhallisessa tilassa, mutta tilassa saa myös tehdä pienimuotoisia ryhmätöitä; lähes aina se on kuitenkin hiljaista aluetta.
Pääkirjastossa on myös muutamia varattavia tutkijanhuoneita. Niistä peritään viikkovuokra.
