Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelun kautta löytyi joitakin kuvia haminalaisista silloista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että mkään niistä ei ole etsimäsi. Alla linkki tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hamina+sillat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22
Haminan kirjaston kotiseutukokoelmasta voisi olla apua sinulle. Otatko yhteyttä: kirjasto@hamina.fi
Mekään emme onnistuneet selvittämään mistä sarjasta voisi olla kyse. Selasimme lehdistä vanhoja tv-tietoja vuosilta 1998 ja 1999, jolloin Karvista esitettiin TV2:ssa. Lähimmäksi kuvaustasi osui yhdysvaltalainen Ipanat (Rugrats), mutta siinä ei puhuta ranskaa eikä se sijoitu koulumaailmaan.
Yksi mahdollinen sarja voisi olla huippusuosittuun sarjakuvaan perustuva Titeuf, josta tehtiin tv-sarja aivan 2000-luvun alussa. Sarja on sveitsiläinen ja sen tapahtumissa liikutaan myös koulumaailmassa.
http://sarjakuvat.eurocomics.info/titeuf.html
Hei,
Tuota saa tilattua nettikauppojen kautta. Koska kohdistit kysymyksen Joensuuhun, on täällä myös pääasiassa lautapeleihin keskittyvä Fantasiapelit-kauppa, joka tilaa pelin, jos heillä ei ole sellaista valikoimissa. Näin säästää itse etsimisen vaivan.
Pisimmän koskaan tehdyn taksimatkan määrittämistä hankaloittaa jossakin määrin se, että kirjatut "viralliset" ennätykset ovat enemmänkin taksilla tehtyjä matkoja kuin todellisia taksimatkoja ja näiden matkojen "hinnat" pelkkiä taksamittarin lukemia.
Tämänhetkiset Guinnessin ennätyksenhaltijat ovat britit Paul Archer, Leigh Purnell ja Johno Ellison, jotka lähtivät helmikuussa 2011 15 kuukautta kestäneelle maailmanympärimatkalle vuokraamallaan taksiautolla. Pituutta matkalle tuli 43 319,5 mailia (lähes 70 000 kilometriä) ja taksamittarin mukaiseksi hinnaksi 79 006,80 puntaa (109 954 dollaria). Edellinen ennätys oli vuodelta 1994, Jeremy Levinen, Mark Aylettin ja Carlos Arresen 21 691 mailin ja noin 40 000 punnan (64 645 dollarin...
Tänä syksynä Helsingissä on ollut kielikahviloita seuraavissa kirjastoissa: Itäkeskus, Kallio, Kannelmäki, Keskustakirjasto Oodi, Lauttasaari, Malmi, Malminkartano, Oulunkylä, Pasila, Pitäjänmäki, Töölö, Viikki ja Vuosaari. Viimeistään tällä viikolla pidetään syksyn viimeiset kielikahvilat ennen joulutaukoa. Osa kirjastoista on saattanut jo ilmoittaa Helmet-verkkokirjastossa kevään aikataulun, mutta kaikki eivät sitä ole vielä tehneet. Uskallan siis sanoa, että kielikahviloita on tulossa enemmän kuin tällä hetkellä Helmet-sivuilla näkyy.
John Redlandin säveltämästä ”Den gula paviljongen” -kappaleesta on julkaistu myös suomeksi laulettuja versioita ja nuotteja, joissa on suomenkieliset sanat. Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoitus, jossa on vain muutama säe, on julkaistu nimellä ”Keltapaviljonki” ”Suuren toivelaulukirjan” osassa 20 ja nuotissa Solistiyhtye Suomi: ”Solistiyhtye Suomi” (Fazer, 1987). Sanoitus sisältyy myös kirjaan Palle: ”Pallen parhaat : ’kulttuurikuplittajan’ kuusi vuosikymmentä” (Alea-kirja, 1986, s. 219). Sanoitus alkaa: ”Jos sitten mentäisiin”. Sanoissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.Laulun ovat levyttäneet Pallen sanoin esimerkiksi Matti Louhivuori nimellä ”Pikkupaviljonki” ja ”Keltainen paviljonki” ja Solistiyhtye Suomi...
Suomalaisen kirjavinkkauksen juuret ovat vuoden 1989 Pietarsaaressa, jossa kirjastonhoitaja Marja-Leena Mäkelä kävi kertomassa koululaisille suomenkielisistä kirjoista. Tehtävän yhteydessä hän sai luettavakseen ruotsinkielisiä artikkeleita bokpratista ja kiinnostui aiheesta niin, että syvensi tietämystään Joni Bodartin teoksesta Booktalk ja suomensi kirjojenesittelijän kirjavinkkariksi. Mäkelä jatkoi ja kehitti bokprat/kirjavinkkaus-työtään kirjastonhoitajana Seinäjoella. Kirjavinkkaus on siis ilmaantunut Suomeen Pohjanmaan kautta ja alueellisena toimintana, mutta levisi Mäkelän opastamana hyvin nopeasti eri puolille Suomea.
Marja-Leena Mäkelän ensimmäinen kirjavinkkaukseen opastava Kirjavinkkarikirja ilmestyi 1995 ja sen ansiosta...
Tällainen juoni on Jonathan Mostow'n ohjaamassa televisioelokuvassa Flight of Black Angel (Black Angel - tuhon enkeli) vuodelta 1991. Ydinpommi varastetaan lentokoneesta myös John Woon elokuvassa Broken Arrow: Operaatio erämaassa vuodelta 1996, mutta siinä asialla on pommikoneen lentäjä.
Ilmeisesti kyseessä on Elmer Diktoniuksen runo "Minne (Södergran)". Runon suomenkielinen nimi on "Muisto (Södergran)" ja se sisältyy Diktoniuksen runojen kokoelmaan Runoja (Otava, 1963). Runo on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1930 kokoelmassa Stark men mörk.
Runo alkaa näin:
Bland mörka granar sköt en blomma upp underbar. Såg syner visioner extatiskt genomlevde, kvalpiskades -
Ja Viljo Kajavan suomennos samasta kohdasta:
Tummien kuusten keskeltä kohosi kukka ihmeellinen. Näki unia, hurmiossa harhanäkyjä syvästi koki, tuskalla lyötiin -
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa Diktoniuksen Runoja-kokoelman saatavuuden HelMet-kirjastoista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://finna.fi
http://www...
Karjalaista perua oleva säklä on merkitykseltään 'sukkela, asioiden sekoittaja'; säklääminen on 'hosumista edestakaisin'. Se ei siis ole kovinkaan kaukana sitä läheisesti muistuttavasta sählästä ('toisten asioihin alinomaa sekaantuva ja suulas ihminen) ja sähläämisestä ('toimia taitamattomasti, sotkea asioita').
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
E-kirja on ensin saatava sopivaan tiedostomuotoon ja sitten jaetuksi lukijoille. Esim. Paperitehdas -blogista löytyy kattavasti ja selkeästi tietoa siitä, mitä kaikkea tähän sisältyy. Huomioithan, että mikäli kirjasi on jo julkaistu jonkin kustantajan toimesta,, kustannussopimus voi rajoittaa julkaisuoikeuksia.
Kyseinen sitaatti on tosiaankin ensimmäinen virke L. P. Hartleyn romaanissa Sananviejä (The Go-Between). J. A. Hollon suomentamana lause kuuluu näin: "Menneisyys on outo maa; siellä tehdään kaikki toisin." Suomennos on vuodelta 1955 ja kustantaja on Tammi.
Meiltä Vaara-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi teos, josta löytyy myös runoilija-Cowperin tekstejä suomennettuina:
Railo, Eino, et al. Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1933.
Sisällysluettelon mukaan ko. teoksessa on Cowperilta tekstit Ehtoo ja Nuorelle naiselle.
Kansallisesta Finna-palvelusta ei löydy juurikaan enempää kyseisen Cowperin teoksia (hymnien) sanoituksia lukuunottamatta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lo…
Wikipedia kertoo, että Cowperin runo Oi Talvi! Nurjan vuoden hallitsija löytyisi teoksesta: Edith Holden : Luontopäiväkirja 1905. Kyseinen kirja löytyy myös meidän hyllystämme, ja siellä tosiaan on...
Tässä olisi joitakin ehdotuksia helppolukuisista kirjoista, joissa on veneitä tai autoja:
Akseli voittaa kisan / Jake Sparks
Iso koira ja pikku koira veneilemässä / Selina Young
Kilpa-autojen lumoissa / kirjoittanut Michaela Hanauer
Metka matkaa Tongaan / Johannes Keltto
Mini merellä / Christine Nöstlinger
Rohkea pikku auto / Tapani Bagge, Jusa Hämäläinen
Tärisevä traktori / Hannu Hirvonen
Valtameren vankeina / kirjoittanut Tom Easton
En tiedä sitten, ovatko nuo liian lapsellisia, mutta noita ainakin ekaluokkalaiset lukevat.
Ehkä myös tietokirjat voisivat kiinnostaa? Hyllystä löytyisi ainakin seuraavia vaihtoehtoja:
Henkilöautot sekä formulat ja ralliautot / teksti: Ian Graham
Kiinnostavaa tietoa nopeista autoista / Emanuel Gylling, Mikael...
Kysymyksessä jo mainitut vanhat lyijymaalit sekä keraamiset astiat ovat yksi mahdollinen lyijyaltistuksen lähde. Kaivostyöntekijöiden lisäksi myös esimerkiksi ammustehtaiden työntekijät sekä joidenkin elektronisten laitteiden tuotannossa ja tiettyjen metallien sulattamoissa työskentelevät sekä muut lyijypitoisia aineita työssään käsittelevät voivat altistua lyijylle työnsä kautta.
Vuonna 2010 julkaistun, Kiinassa tehdyn tutkimuksen mukaan hiilivoimaloiden päästöt olisivat merkittävin lyijyn määrään elimistössä vaikuttava tekijä. Hiilivoimaloiden tuhka sisältää lyijyn lisäksi myös muita raskasmetalleja ja terveydelle haitallisia aineita, joita kulkeutuu pienpartikkeleina esimerkiksi hengitysilman kautta elimistöön. Myös...
Varsin hyvin kysymyksessä kuvailtua kirjaa vastaa Leena Leskisen Eurotarinoita (WSOY, 2001). Osa tarinoista sijoittuu Suomeen, osassa matkaillaan eri puolilla Eurooppaa. Kirjan yhdeksäntoista novellia on jaettu kahteen osaan, joilla ei tosin ole erillisiä otsikoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39454
Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole sukukirjoja Huovisten suvuista. Kannattaisi ehkä olla yhteydessä Toarie ja Lari Huovisen sukuseuraan http://www.huovistensukuseura.net/ jos he osaisivat selvittää asiaa tarkemmin. Veikko Huovisen suvusta löytyy jotain tietoa internetistä sivustolta http://tarmotoimi.net/huovinen.htm jota voi vapaasti tutkia.
Kirja sisältää kolmetoista kirjettä: kuusi Beatrice Baudelairelta Lemony Snicketille, kuusi Lemony Snicketiltä rouva Beatrice Baudelairelle ja yksi Lemony Snicketiltä kustantajalleen. Beatrice, joka kirjoittaa kirjeitä, on eri henkilö kuin Beatrice, joka vastaanottaa kirjeitä, vaikka heillä on sama nimi. Vanhempi Beatrice mainitaan Surkeiden sattumusten sarjan kirjoissa Lemony Snicketin kuolleena rakkautena, mutta nuoremman Beatricen identiteetti jää epäselväksi.
Kirja ei ole ilmestynyt suomeksi.
Kirjastot valitsevat ja hankkivat aineistonsa kilpailutettujen sopimustoimittajien kautta, eivät siis kustantajilta suoraan. Joissakin tapauksissa jokin pieni yksittäinen kustantamo saattaa tarjota aineistoaan myös ohi tämän tavan, mutta ainakaan isoimpien kuntien kohdalla tämä ei ole tavallista.
