Tässä alla muutamia kirjoja. Kirjan ja tekijän alla on linkki lyhyeen kirjan esittelyyn.
- Jäähyväiset Einolle / Johanna Ervast
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513142759&q…
- Riikka, tyttäreni taivaassa / Heta Mäkinen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789525229776&q…
- Kiitos käynnistä, Matti! / Oili Tuomenoja
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789187185281&q…
- Mereen haudattu unelma / Elina Nissinen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789529263431&q…
- Taivas kosketti maata / Anke Ilmonen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789524752978&q…
- Lyhyen talven lapsi / Heidi Elg
http://...
Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -koulukirjassa on runo Punatulkku (s. 98-100), jossa punatulkku ja varpuset sanailevat pihlajanmarjojen syömisestä ja toinen toistensa ulkonäöstä.
Turun Sanomien artikkeliin (19.12.2016) on haastateltu silliasioista tuotekehittäjä Timo Heleniusta, joka kertoo matjessillistä näin:
"Sana matjes (esim. hollanninkielen maatjeshaaring ja saksankielen sanasta madikeshering) tarkoittaa itse asiassa neitsytsilliä. Nimi viittaa siihen, että silli pyydetään aikaisin syksyllä. Meillä pohjolassa matjessillillä tarkoitetaan kuitenkin kypsyttämisen tapaa ja makumaailmaa."
https://www.ts.fi/ruoka/1283498888/Miksi+sillissa+on+niin+paljon+suolaa…
Matkalipun ostaminen valtamerentakaisiin maihin ei ollut Suomessa mahdollista vielä 1870-luvulla eikä 1880-luvun alussakaan, vaan siirtolaiseksi lähtevän oli hankittava matkalippunsa joko Ruotsista tai Norjasta. Tämän lisäksi suomalaiset siirtolaisiksi aikovat saivat kuitenkin jo hyvin varhain matkalippuja myös Yhdysvalloista, jossa laivayhtiöillä oli asiamiehiä. Näiltä siirtolaiset saattoivat osaa niin sanottuja prepaid-lippuja, joita voitiin lähettää Eurooppaan. Suomalaisten lähtö siirtolaiseksi helpottui huomattavasti vuonna 1886: tästä alkaen siirtolaiseksi haluava saattoi nimittäin ostaa matkalippunsa jo kotimaasta. Ensimmäisen "tikettikonttorin" avasi kauppias K. J. Wahlstein Vaasassa.
Amerikan Suomalaisessa Lehdessä yleensä...
Tavoitin kyseisen lapsen isän puhelimitse. Hän kysyy voitteko toimittaa lompakon joko Kirjasto Omenaan tai Tapiolan kirjastoon?
Pyydän vastaamaan tähän viestiin ja toimitan vastauksenne sitten isälle.
Paljon kiitoksia asiakkaan puolesta!
Julkiset kirjastomme käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), paitsi Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää samankaltaista, mutta hiukan eri tavalla teknisesti rakennettua luokitusta HKLJ. YKL:n mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden eli proosan luokka on 84.2. Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat kuitenkin tässä asiassa mukautuneet Helsingin käyttämään numerokoodiin, joka on 1.4 (suomenkieliset romaanit, novellit ja näytelmäelokuvat). Ratkaisu olisi muuten hankala, mutta onneksi YKL:ssä ei ole tällaista luokkaa ollenkaan. Suomenkielinen kaunokirjallisuus löytyy siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoista samalla luokituskoodilla 1.4.
Heikki Poroila
Näin maallikkona sanoisin, että voit hyvinkin olla oikeilla jäljillä siinä, että katkokset kuulokkeissasi saattavat johtua ympäröivästä liikenteestä. Hämeentiellä Sörkan grillin ohi kulkee tietääkseni paljon liikennettä ja erityisesti raitiovaunuja, ja Ylen nettiartikkelissa (27.4.2016) kerrotaan, että raitiovaunujen sähkölaitteet synnyttävät sähkömagneettisen kentän, joka voi aiheuttaa häiriöitä tai heikentää joidenkin laitteiden toimintaa. Häiriöiden mahdollisuutta pyritään kyllä pienentämään johtojen suojauksilla. Ehkä kuvailemassasi kohdassa suojaus on heikompi. On kuitenkin mahdoton sanoa varmasti, mistä kuvailemasi ongelma johtuu.Itselläni on kokemuksia puheluiden katkeamisesta tietyissä paikoissa tai kun lentokone lentää matalalla...
Toimittajan työstä löytyy useita kirjoja, kuten esimerkiksi seuraavat:
Anni Lintula: Nuoren toimittajan eloonjäämisopas ( Ajatus Kirjat, 2009)
Tapani Huovila: Toimittaja- tiedon etsijä ja vaikuttaja ( WSOY, 2005)
Lauri Kotilainen: Hyvä lehtijuttu: kirjoittajan opas( Minnapress, 1989)
Heikki Jokinen: Mustaa valkoisella: freelance-journalistin opas ( Suomen Journalistiliitto, 2007)
Jorma Mäntylä: Journalistin etiikka ( Gaudeamus, 2008)
Heli Mattila: Reportaasia laatimaan( Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2006)
Lisää kirjoja löytyy HelMet järjestelmästä hakusanalla jounalismi
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=journalismi**&searchscope=9&m=…
Kirjastoissa on erilaisia käytäntöjä, jotkut kirjastot eivät ota lainkaan lahjoituksia vastaan. Hyvä olisi neuvoa silloin asiakasta kääntymään lahjoituksia vastaanottavan kirjaston puoleen. Tapiolan kirjastossa olemme hyvin kiinnostuneita ottamaan mainitun kirjan kokoelmaan sijoitettavaksi. Tervetuloa! Tässä vielä linkki kirjastomme yhteystietoihin http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Yhte…
Tällaiseen kysymykseen ei yleensä mitään yksiselitteistä vastausta ole, koska kirjojen kääntäminen ja julkaiseminen on kaupallista toimintaa, jonka ratkaisut ovat ns. liikesalaisuuksia. Eräänä syynä saattaa olla se, että Karin Fossum on vuoden 2014 jälkeen, jolloin viimeinen suomennos julkaistiin, julkaissut runo- ja esseekokoelman lisäksi vain kaksi rikosromaania: Helvetesilden (2014) ja Hviskeren (2016). Ainakaan norjankielisen Wikipedian artikkelin mukaan vuoden 2016 jälkeen ei Fossumilta ole julkaistu mitään. Fossumin suomalaisina kustantajina ovat toimineet Johnny Kniga, Like ja WSOY. Jos Fossumia vielä julkaistaan suomeksi, todennäköisesti sen tekee joku näistä.
Heikki Poroila
Luotettavaa tietoa asiasta voi etsiä Duodecim Terveyskirjaston sivuilta Haimatulehdus - TerveyskirjastoSivulla kerrotaan, että miehillä haimatulehduksen yleisin aiheuttaja (yli puolet tapauksista) on alkoholi ja naisilla (noin kolmasosa tapauksista) sappitiehytkivet. Myös muita aiheuttajia on, kuten rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, jotkin lääkitykset, leikkausten tai tähystysten komplikaatiot, tai perinnölliset tekijät. Tupakointi ja lihavuus lisäävät riskiä äkilliseen haimatulehdukseen, mutta mukana on ilmeisesti muitakin , toistaiseksi tuntemattomia tekijöitä sekä useiden eri tekijöiden yhteisvaikutusta.
Jortikan kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta Viikin tiedekirjastosta. Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi) löytyvät tupakan viljelemistä käsittelevät kirjat ilmestyivät 1930- ja 1940-luvuilla, joten uusien niteiden hankkiminen ei ole helppoa.
Tuntemattoman sotilaan maailmasta löytyy onnea – hyvää ja huonoa – sekä onnenkauppaa ja onnekkaita sattumia, mutta "sotilaan onnea" siinä ei mainita eikä toivoteta.
– No kiitä onneas, kun siinä vielä tallustelet. (Kolmas luku, V, s. 98)
– No tuurii onkii näät kahelaist. Ensittäin on hyvä tuur ja sit huono. (Seitsemäs luku, I, s. 202)
– Kortti tuo ja kortti vie, mutta maanviljelys on ihan onnenkauppaa. (Kolmastoista luku, V, s. 389)
-- ja se, ettei häntä ammuttu, ei johtunut siitä että hän olisi ollut huono punikki, vaan pelkästä sattumasta. (Kymmenes luku, II, s. 297)
[sivunumerot viittaavat vuoden 2010 juhlapainokseen]
Tässä kirjavinkkejä:
Amirrezvani, Anita: Kukkien verellä kirjottu
Chevalier, Tracy: Neito ja yksisarvinen
Crawford, Matthew B.: Elämän korjaajat : kädentaitojen ja käytännöllisen ammattityön ylistys
Ei menny niinku Strömsössä; Ei menny niinku Strömsössä 2
Honkasalo, Laura: Kotikutoista
Johnson, Jane: Neidonryöstö
Pättikangas, Eira: Talvella päivät ovat pitkiä
Shields, Carol: Sattumankauppaa
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannan mukaan elokuvan ulkokohtauksia on filmattu Helsingissä, Vantaalla, Kirkkonummella, Kilpisjärvellä sekä Tukholmassa: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1100917.
Kirsi Kunnaksen runo "Äksyn päivä" alkaa muistamallasi säkeellä. Runo sisältyy hänen kokoelmaansa "Tiitiäisen tuluskukkaro" (WSOY, [2000]) ja myös kirjaan "Aikamme lukukirja. 2, Oppilaan kirja" (WSOY, 1969).
Tarkempaa tietoa Taikapeili-teoksesta ei valitettavasti löytynyt.
Tuotantotietoa voit etsiä esim. seuraavasta teoksesta:
Suomen kirjailijat 1809-1916: pienoiselämänkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. Hki, SKS 1993.
Muita lähteitä:
Artikkeli teoksessa Suomen kirjallisuus IV. 1965: R. Koskimies, Larin Kyösti.
A. Kivimaa: Kasvoja valohämystä.
Larin-Kyösti: Juvenilia: Nuoren teinin ja runoniekan muistelmia. Helsinki 1927.
http://kaupunginosat.net/oulunkyla/taiteilijoitten_Oulunkyla/tekstit_yl…
Tietoa on myös teoksessa Runoilijaimme ääni v. 1946.
Larin-Kyöstillä on myös oma nimikkoseura ja häntä koskeva arkisto. Tarkempia tietoja, ks. https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/larin-kyosti/
Laulua entisen Suur-Someron pitäjän taloista ei Kiven teksteissä lauleskella. Aleksis Kiveen tämä loru kuitenkin liittyy siten, että sitä lauleskelleeseen Someron Pajulasta, Myllymäen torpasta kotoisin olleeseen Heikki-nimiseen mielenvikaiseen kulkuriin viitataan Seitsemän veljeksen yhdeksännessä luvussa: "Siinä hän seisoo kuin entinen Paijulan Heikki, se Myllymäen Hessu, röykkiö kenkärajoja seljässä."
Myllymäen Hessu (s. 1810, k. 1870) oli "yksinäinen, lapsekas ja hiukan sekapäinen mies". Hän toimitti paimenenvirkaa ja muuta pientä ammattia eikä koskaan suuttunut, vaikka koko kylä piti häntä narrinaan. Hän kierteli pitäjästä pitäjään, joskus kantaen kenkärajoja olkapäällään ja lallatellen laulua: "Vilukselan Vitka / ja Viuvalan Pispa, /...
Helmet-kirjastojen lainattavasta aineistosta voi tehdä kaukopalvelutilauksen Turun alueen kirjastoissa. Tämä pätee myös kyseiseen äänilevyyn. Kaukolaina on maksullinen.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
