Tämän Fröbelin palikoiden sivulta löytyvän puuhamonisteen mukaan hahmot ovat F-ukko ja P-ukko. Ilmeisesti ne edustavat nimen Fröbelin Palikat alkukirjaimia ihmismäisiksi tyyliteltyinä.
http://www.frobelinpalikat.fi/puuha/tehtava1.pdf
Käsittelyssä-tila tarkoittaa yleensä sitä, että kyseessä on uusi kirja, jota käsitellään juuri lainauskuntoon. Kirjasta tarkempaa tietämättä on kuitenkin vaikea sanoa, miksi kirja on heti poistettu. Yksi mahdollisuus on, että kirja on saapunut kirjastoon viallisena, eli esimerkiksi sivuja on puuttunut.
Tätä Tuomas Kantelisen Paula Vesalan ja Mariskan tekstiin säveltämää laulua ei valitettavasti ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina. Ainoa keino saada nuotit taitaa olla yrittää ottaa yhteyttä itse säveltäjään. Kanteliseen saa yhteyden sähköpostitse osoitteella tkoffice@kantelinen.net (http://www.kantelinen.net/contact.html).
Heikki Poroila
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen asiakastietokoneilta voi tulostaa ainoastaan A4-kokoisia tulosteita. Myllypuron kirjastossa on kuitenkin erikoistulostin valokuville. A4-kokoisen valokuvatulosteen hinta on 2,60 €/sivu ja A3-kokoisen ja suuremman 5,30 €/sivu. Lisätietoa Helmetin Myllypuron sivuilta kohdasta Tulostin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirja…
Etsitty kuvakirja on mitä luultavimmin Marlie Branden Tiina ja kiikari (Tammi, 1973). Siinä Tiina saa Anna-tädiltään lahjaksi kiikarin. Sen läpi Tiina katselee maailmaa ja kääntää kiikaria aina sen mukaan, haluaako nähdä kaiken suurena vai pienenä:
" -- pieni pyöreä ja vihreä ruusukaali oli ypöyksin keskellä lautasta. Kun Tiina katseli sitä kiikarin ohuesta päästä, se muuttui suureksi kuin kaalinpää. Niin suurta kaalia Tiina ei tosiaan millään jaksanut syödä. Niinpä hän käänsikin kiikarin toisin päin. Ja nyt tuli ruusukaalista pienen pieni, vain herneen kokoinen ja se liukui kauas pois, niin kauas että Tiina tuskin näki sitä enää ja sitten se kokonaan hävisi..."
Jos vaihdetaan Ranskan paikalle Skotlanti ja muutetaan viini viskiksi, etsitty kirja voisi olla Catherine Gaskinin Muuttohaukka (Otava, 1973). Siinä Kirsty Howard matkustaa Kiinassa lähetystehtävissä olleen isänsä kuoltua Skotlannin ylämaille isoisänsä Angus Macdonaldin isännöimään sukukartanoon, jonka yhteydessä toimii ylämaan parasta viskiä tuottava tislaamo. Cluainissa Kirsty tapaa Callum Sinclairin, jolla on Giorsal-niminen muuttohaukka. Kirjan loppupuolella Angus Macdonaldin aviottomaksi pojaksi paljastuva Callum menettää henkensä tislaamon varaston tuhoavassa tulipalossa.
Kaikkien tiedot ovat Väestörekisterikeskuksessa, mutta keskus luovuttaa tietoja tietyin perustein. Ne on lueteltu täällä http://vrk.fi/documents/2252790/2783758/VTJ_REKISTERISELOSTE_FI_1-9-14/f6afd077-3ba1-4ca4-a7d3-c93c487cbda8 .
Suosittelen ottamaan yhteyttä Väestörekisterikeskukseen. Tältä sivulta pitäisi päästä osoitepalvelun sivulle (siellä on puhelinnumero, ikävä kyllä se ei nyt aukea, joten en pääse tarkastamaan) ja sivun alareunassa on sähköpostiosoite ja puhelinnumero.
Radio-ohjelmassa Narrin aamulaulu lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoo teoksestaan Nerouden lähteillä : suurten säveltäjien hauras elämä (WSOY, 2015)
https://areena.yle.fi/1-50066859
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.429056
Vaasan kaupungin kotisivulla olevan tiedon mukaan (https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/vaasa-lukuina/) vaasalaisia oli viime vuoden lopussa 67552.
Hei,
Voisiko kyseessä olla Camilla Läckbergin teokset Kultahäkki (2019) ja Hopeasiivet (2020)? Trilogian kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6916549
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7083506
Kirjastoissa työskentelee sekä korkeakoulututkinnon että opistoasteen tutkinnon suorittanutta henkilökuntaa. Kirjastonhoitajalta vaaditaan korkeakoulututkinto. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena ainakin Oulun ja Tampereen yliopistoissa. Myös ammattikorkeakoulusta (Oulu ja Seinäjoki) voi nykyisin valmistua kirjastonhoitajaksi.
Tietoa aiheesta on koottu Kirjastot.fi-portaalin Kirjastoala-kanavalla, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ .
Muistelemasi kirja voisi olla Tiina Lehtinevan Piparminttupoika (Aikamedia 2011), vaikka kaikki yksityiskohdat eivät täsmääkään.
Kirjassa 19-vuotias Lotta on sairaalassa syöpäleikkauksen jälkeen. Hän tutustuu Jooa-nimiseen poikaan, joka tuo sairaalaan Lotan lempimakeisia, piparminttukarkkeja. Kirjan kansi on punavalkoraidallinen, keskellä sydän.
Kiitos-sana on johdos verbistä kiittää. Kiittää-verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme (esim. karjalan kiitteä, viron kiita). Verbin etäisempi alkuperä on epäselvä, mutta se vaikuttaa johdokselta, jonka kantasanaksi on arveltu samaa vanhaa vartaloa, josta on muodostettu myös verbi kiehua. Toisaalta merkityssuhteet eivät tule tätä selitystä. Kiittää-verbi saattaa olla myös vanha balttilainen laina, joka olisi samaa juurta kuin liettuan giedoti ’laulaa’.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Tarja Roinila suomensi meksikolaisen Juan Rulfon (1918–1986) teoksen Pedro Páramo vuonna 1991. Kyseinen lause kuuluu hänen suomennoksessaan seuraavasti: "Jokainen huokaus on kuin elämän henkäys joka jättää ihmisen."
Juan Rulfo: Pedro Páramo (suom. Tarja Roinila, 1991, Like)
http://juan-rulfo.com/
Muistiinpanotekniikka ja kokoustekniikka kulkevat käsikkäin. Asiat käsitellään kokouksissa yleensä melko kaavamaisesti, mikä mahdollistaa hyvien muistiinpanojen tekemisen. Esimerkiksi puheenvuorot on mahdollista tyypitellä jo etukäteen. Hyvä idea on tehdä kaavio kokousagendan pohjalta, ja siihen merkitä tapahtumat. Monet asiat voi jo valmiiksi ennen kokousta kirjata muistiin. Kokous- ja neuvottelutaitoa käsittelevistä kirjoista saa tähän hyviä neuvoja. (Valavaara: "Yhdistystoiminnan käsikirja", Lunnas: "Kokouskäytäntö", Kansanen: "Neuvottelu- ja kokoustaito")
Kaikkea kokouksissa tapahtuvaa on mahdotonta tallentaa jos käytössä ei ole videokameraa tai nauhuria. On siis etukäteen päätettävä, mitkä asiat ovat oleellisia. Muodollisissa...
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmatyön periaatteisiin kuuluu mm. että likainen, kulunut ja huonokuntoinen aineisto poistetaan kokoelmasta. Poistettu aineisto joko myydään, lahjoitetaan, siirretään Varastokirjastoon tai tuhotaan. Kyseinen "Keski-Maa roolipeli" -kirja on ollut kunnoltaan todennäköisesti jo niin huono, että se on hävitetty kokoelmasta poiston jälkeen.
"Keski-maa roolipeli" -kirja on mahdollista saada kaukolainaksi jostakin maakuntakirjastosta. Kajaanin kaupunginkirjaston kaukopalvelun ohjeet: http://213.143.184.82/kirjasto/kauko.htm
Kyseessä voisivat olla Bertil Almqvistin Barna Hedenhös-sarjan kirjat, jotka on suomennettu nimellä Musa Ja Muru. Sarjaa on suomennettu tosin vain kolme osaa:
Musa ja Muru Amerikassa
Musa ja Muru Egyptissä (suomennettu myös nimellä Muinosen perhe matkustaa Egyptiin)
Musa ja Muru Englannissa
Perheeseen kuuluvat isä Luukas, äiti Luuluu, lapset Musa ja Muru Murikka, koira Nuija sekä vielä kesy alkulehmä ja hevonen. Murikan perhe ei myöskään asu Kivikauden Amerikassa, vaan Ruotsissa. Amerikkaan murikan perhe matkustaa Esi-Tiki laivalla, ja tarinat tosiaan päättyvät usein sanoihin "Oma maa mansikka, muu maa mustikka".
Sata-kirjastoista Vampulan kirjastosta näkyy löytyvän Musa ja Muru Egyptissä. Muita osia löytynee antikvariaateista.
Muistit kirjan nimen aivan oikein. Kirja kuuluu Tammen kultaiset kirjat-sarjaan; no 109.
Kana Karoliina / kuv. J. P. Miller ; suom. Marjatta Kurenniemi, Helsinki : Tammi, 1976
