Kirjastot ottavat lahjoituksia vastaan, mikäli kyseisillä teoksilla on kirjaston kannalta käyttöä.
Helsingin Sanomissa 9.5.09 kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaara kirjoittaa: "Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia sellaisista aineistoista, joita niiden kokoelmista puuttuu tai joissa niteitä on liian vähän kysyntään nähden. Yleensä tällaisia ovat melko uudet kirjat. Varausjonot ovat merkki siitä, että aineistoa on liian vähän. --- Parhaiten kirjaston aineistotarpeen voi tarkistaa oman lähikirjaston henkilökunnalta. --- kovin laajamittaista lahjoituskampanjaa eivät kirjastot pysty hoitamaan, sillä (---) aineiston saattaminen lainauskuntoon vie työvoimaa, jolla silläkin on hintansa."
Lisäksi Pasilan kirjastossa toimiva...
Tein Helmet aun sanalla tähtitaivas. Rajasin sanan aiheeksi, materiaalin kirjaksi ja kielen suomeksi. Rajasin vielä kokoelman tietokirjoiksi ja aikuisten kokoelmaksi.
Kokeilin samaa myös lasten kokoelma rajauksella (koska lastenkirjat ovat nykyään niin ihania)
Voisit kokeilla aikuisten puolelta:
Karttakeskuksen tähtikartasto : tähdet, kuu ja planeetat kuukausittain / [teksti, grafiikka ja kartat:] Stephan Schurig ; [suomennos: Eeva Mäkelä] tai
Suomen tähtitaivas : opas tähdistöjen ja planeettojen tunnistamiseen / Markus Hotakainen ; kartat: Stephan Schurig. Helmet hakutulos
Lasten puolelta sinua voisivat kiinnostaa:
Avaruus : koululaisen maailma / Heather Couper ja Nigel Henbest ; suomennos: Laura...
Äänitteiden tiedoissa tekijöitä ei mainita. "En yksin uskalla" -niminen laulu sisältyy nuottiin Huttunen, Aimo: "Laulun sanoma. 3" (Prisma, 1985). Laulu alkaa: "En yksin uskalla, en tahdokaan mä en." Huttunen on myös laulun säveltäjä, sanoittaja on Liisa Ylönen.Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Terrori-iskussa kuoli katolinen pappi Mychal Judge,
https://www.deseret.com/2015/9/11/20572095/this-prayer-comes-from-a-cat…
https://en.wikipedia.org/wiki/Mychal_Judge
https://www.catholicnewsagency.com/news/the-brutal-powerful-911-stories…
ja ainakin toinenkin henkensä menettänyt pappi löytyi lehtijutuista, Francis Grogan,
https://www.ncregister.com/daily-news/ground-zero-memories-from-priests…
https://www.patheos.com/blogs/frmichaelduffy/2014/09/father-francis-gro…
En kuitenkaan löytänyt mainintaa tuosta puheesta.
Talouselämä-lehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Hei!Valitettavasti kaikkia kriteerejä täyttäviä kirjoja ei oikein löydy. Yksissä kansissa julkaistut, yli tuhatsivuiset teokset ovat jo lähtökohtaisesti harvinaisia. Sivumäärällä hakeminen kirjastojärjestelmästämme ei harmillisesti myöskään onnistu, ainakaan "suurempi kuin" -menetelmällä, jota tämä kysymys vaatisi. Yksi kaikki kriteerit nähdäkseni täyttävä kirja kuitenkin osui silmään hyllyjä selatessa: Norman Mailer, Porton haamu, julkaistu alun perin 1991, 1073 sivua.
Molemmat kysymäsi runot löytyvät Gunnar Ekelöfin suomennetusta runokokoelmasta ”Runoja” (Karisto, 1968). Kokoelman runot ovat Väinö Kirstinän ja Tarmo Maneliuksen suomentamia. ”Eufori” on julkaistu nimellä ”Euforia”, kun taas ”När de slipper ut” on saanut suomenkieliseksi nimekseen nimen ”Kun he pääsevät ulos”.
”När de slipper ut” löytyy suomeksi myös Ekelöfin kokoelmasta ”Epätasaiset runot” (Otava, 1981). Siihen runon on suomentanut Pentti Saarikoski nimellä ”Kun ne pääsee ulos”.
Muita suomennosversioita kyseisistä runoista en löytänyt tietokannoista enkä tutkimistani runokirjoista.
Ilmeisesti kyseessä on Elmer Diktoniuksen runo "Minne (Södergran)". Runon suomenkielinen nimi on "Muisto (Södergran)" ja se sisältyy Diktoniuksen runojen kokoelmaan Runoja (Otava, 1963). Runo on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1930 kokoelmassa Stark men mörk.
Runo alkaa näin:
Bland mörka granar sköt en blomma upp underbar. Såg syner visioner extatiskt genomlevde, kvalpiskades -
Ja Viljo Kajavan suomennos samasta kohdasta:
Tummien kuusten keskeltä kohosi kukka ihmeellinen. Näki unia, hurmiossa harhanäkyjä syvästi koki, tuskalla lyötiin -
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa Diktoniuksen Runoja-kokoelman saatavuuden HelMet-kirjastoista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://finna.fi
http://www...
Kannattaa kysyä neuvoa kaupoista esim. Ruohonjuuri.
Myös googlehaulla "vegaaninen suomalainen ekologinen kodinhoitotuotteet" löytyy muutamia yrityksiä, joilla tuotteita näyttää olevan valikoimissa. esim. Sinituote ja Fiini naturally
Vegaaniliitolta voi varmasti saada lisätietoa.
Kuulostaa tosiaan siltä että laulut on tallennettu kansanperinteen keruun yhteydessä. Kyselin asiasta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta, jonka äänitekokoelmiin kuuluu myös runolaulun ja muun kansanmusiikin nauhoitteita. Arkistotutkija Helga Tahvanainen tutki kokoelman luettelointitietoja ja totesi, ettei Hugo Repo löydy SKS:n äänitteistä.
Muita mahdollisia paikkoja Helsingissä ovat ainakin Yle, Kotus ja yliopisto. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nauhoitearkiston haulla en löytänyt Hugo Repoa. Yleisradion nauhoituksia ei Tahvanaisen mukaan ole tallennettu kattavasti, vaan nauhoja on käytetty uudelleen. Sieltäkin kannattaa silti kysyä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-...
Hei,
avataan hieman ensin termistöä. Kauppatase kuvaa ulkomaisen tavarakaupan tasapainoa. Sen ollessa alijäämäinen menoja ulkomaille on enemmän kuin tuloja ulkomailta. Taloudellista toimintaa ulkomaille kuvaa laajemmin vaihtotase, jonka yhtenä osana kauppatase on. Pelkkä kauppataseen alijäämä ei siis tarkoita automaattisesti, että koko ulkomaankauppa olisi alijäämäinen.
Mikäli valtion tulot eivät riitä kattamaan sen menoja, jäljelle jäävä osuus katetaan velalla, jonka määrän määrittelee eduskunta. Valtionvelkaa mitataan euromääräisesti, mutta myös suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velka voi siis saman aikaisesti euromääräisesti kasvaa, mutta laskea suhteessa BKT:een
Ulkomaankaupan ylijäämä kasvattaa myös valtion käytettävissä...
Heikki Poroilan Tekijänoikeutta kirjastoille http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/etusivu.htm sisältää usein esitettyjä kysymyksiä ja myös kysymyksen ja vastauksen karttojen kopioinnista kirjastossa. Kirjaston asiakkailla on oikeus valmistaa kartoista kopioita yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla.
Päivittyvä lista erilaisista kirjoituskilpailuista löytyy kirjoittaminen.fi-sivustolta: https://kirjoittaminen.fi/kirjoituskilpailut/
Runokilpailuja nuorille on järjestänyt ainakin Topelius-seura. Viime vuoden kilpailun tietoja pääset tarkastelemaan tältä sivulta: https://www.runo2022.topelius.net/
En löytänyt lehteä, joka julkaisisi harrastajakirjoittajien tekstejä ilmaiseksi.
Kunnalliskertomuksia ei löydy Inarin kirjastosta, vaan kunnalliskertomukset on varastoitu Inarissa johonkin muuhun paikkaan. Tähän vastaukseen ei ehtinyt tieto siitä, mihin. Rovaniemen kaupunginkirjasto on luetteloinut omistamansa kunnalliskertomukset nimellä toimintakertomukset: Inarin toimintakertomukset vuosilta 1957-1958 ja vuodesta 1960 eteenpäin löytyvät kyllä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta, mutta se on muun Rovaniemen pääkirjaston ohella suljettu kirjaston remontin ajaksi ainakin 31.5.2025 asti. Remontin aikana aineisto ei ole saatavilla, sen jälkeen toimintakertomuksia voi pyytää tarvittaessa lukusalilainaan oman kirjaston kautta.
Kysymyksen sitaatti on kirjan kuudennen luvun alusta:
"Kesäisenä aamuna, poikavuosieni legendaarisella Venäjällä, kohdistui ensimmäinen katseeni heti herättyäni valkoisten sisäkaihdinten väliseen rakoon." (suomentanut Juhani Jaskari)
Hei
Mikäli kyseessä on Kuopion kaupunginteatterin esitys, niin
naishahmojen esittäjät olivat Lina Patrikainen ja Lotta Vaattovaara, joista Patrikainen näyttäisi vaaleammalta.
Tämän tiedon löysin amman kirjablogista: https://ammankirjablogi.blogspot.com/2020/02/kuopion-kaupunginteatteri-kaksoiselamaa.html
Tässä suora lainaus ko. sivustolta: "Einarin avovaimoa, Mollaa, esittää Lotta Vaattovaara. Ihastuin hänen kirkkaaseen olemukseensa jo Äidinmaassa ja sama pätee tälläkin kertaa. Mikä ääni! Mikä hehku! Myös vamppimaista Maria, Marilyniä esittävä Lina Patrikainen on vaikuttava."
Kirja sisältää kolmetoista kirjettä: kuusi Beatrice Baudelairelta Lemony Snicketille, kuusi Lemony Snicketiltä rouva Beatrice Baudelairelle ja yksi Lemony Snicketiltä kustantajalleen. Beatrice, joka kirjoittaa kirjeitä, on eri henkilö kuin Beatrice, joka vastaanottaa kirjeitä, vaikka heillä on sama nimi. Vanhempi Beatrice mainitaan Surkeiden sattumusten sarjan kirjoissa Lemony Snicketin kuolleena rakkautena, mutta nuoremman Beatricen identiteetti jää epäselväksi.
Kirja ei ole ilmestynyt suomeksi.
