Voisiko kyseessä olla Gerald Durrelin Eläimet ja muu kotiväkeni? Finlandiakirja
Tosin pojan perhe muuttaa kirjassa Korfulle eli kenties ei.
Toivottavasti joku tunnistaa kirjan, jos se ei ole Durrelin.
Romaaneja sydämensiirroista löytyi muutama:
Pirkko Jurvelin: Sydän, sydän! (2020) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Laura Summers: Sydämenlyönnin päässä (2012) https://www.finna.fi/Record/keski.2689721?sid=4686063704
Sandra Brown: Naamioleikki (1995) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12653
Henry Denker: Lahjomaton sydän (1991) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12364?language=fi
Lisäksi englanniksi löytyy nämä kolme alla olevaa:
Clare Mackintosh: The Donor (2020) https://www.finna.fi/Record/piki.4905230?sid=4685916791
Dani Atkins: A Sky Full of Stars (2021) https://www.finna.fi/Record/keski.3131313?sid=4685916791
Emma Heatherington: The legacy of Lucy...
Tähän me emme kirjastossa pysty vastaamaan. Säde löytyy Yliopiston almanakasta ja Yliopiston Almanakkatoimiston nimipäivähakemistostaan, Nimipäivähaku. Yliopiston Almanakkatoimistolla on nimipäiväluettelon tekijänoikeus, ja käsittääkseni toimiston jakamissa tiedoissa pitäisi myös Säde-nimen olla mukana, Nimipäivien tekijänoikeus. Asiasta voi kysyä Almanakkatoimistosta, almanakka@helsinki.fi. Näyttää siltä, että painetuista almanakoista jätetään pois muitakin nimiä. Samanlaista karsimista näyttää olevan sellaisissa päivissä, joissa on enemmän kuin kaksi tai kolme nimeä. En tiedä, onko tarkoitus säästää tilaa tai onko kyse almanakan taitosta. Selaamieni almanakkojen tiedoissa ei ole mitään selitystä sille, millä perusteilla osa nimistä...
Mahdatkohan tarkoittaa tätä juuri ilmestynyttä Merete Mazzarellan kirjaa: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (Helsinki : Tammi, 2007)
Fredrika Runebergistä on toki muitakin kirjoja, tässä linkki kirjojen saatavuustietoihin HelMetissä: https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Klovni heittää veivin on aloitusraita Juice Leskisen ja Mikko Alatalon duettolevyllä Juice ja Mikko (Love Records, 1975). Sävellys on Alatalon ja sanat Leskisen.
Vaikka monet muutkin artistit ovat sittemmin esittäneet kappaletta, sitä ei ole julkaistu nuottina. Hieman apua voi olla ns. sointukartasta, jollaisen kappaleesta löytää muusikkojen foorumilta: https://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=8739856
Euroopan tilastotietokannasta löytyy tilastoja EU-maiden jätteiden käsittelystä sekä jätteiden tuonnista ja viennistä:
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Waste_shipment_statistics
ja vaarallisten jätteiden tuonnista ja viennistä:
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Waste_shipment_statistics_based_on_the_European_list_of_waste_codes#Hazardous_waste_-_top_treatment.2C_export_and_import_countries
Suurin osa jätteistä, joita ei käsitellä itse kussakin EU-maassa näyttäisi päätyvän toiseen EU-maahan. OECD-maiden ulkopuolelle viedään vähemmän jätettä, luuvut löytyvät Waste shipment statistics based on the European list of waste codes, shipment of hazardous waste, https://...
Syitä on lukuisia. Osa periytyy kolonialismin vääristyneestä globalisaatiosta. Euroopan mahtivallat valloittivat luonnonrikkauksia saadakseen suuria aluekokonaisuuksia, jotka eivät noudattaneet paikallisten kulttuuri- ja kielialueiden rajoja. Yhteen joutui ihmisryhmiä, joilla oli hyvin vähän yhteistä keskenään. Myöhempien aikojen toistuvat konfliktit ja sisällissodat ovat osaltaan tätä perua, ja ne ovat estäneet yhteiskunnallista eheytymistä ja kehitystä. Sotia seuraa usein pitkäaikaista taloudellista kurjuutta ja pakolaisuutta.
Vähän kehittyneitä maita on trooppisella vyöhykkeellä, missä viljely on usein vaikeaa ja missä taudit lisäävät kuolleisuutta ja vähentävät tuottavuutta. On myös toistuvaa kuivuutta ja heinäsirkkaparvien kaltaisia...
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Venäjän ja valkovenäjän kielet kuuluvat itä-slaavilaisiin kieliin. Venäläiset ja valkovenäläiset ymmärtävät toisiaan melko vaivatta, samoin ukrainalaiset.
Vastaaja on viitannut Jaakko Anhavan teokseen Maailman kielet ja kielikunnat (s. 79).
https://www.kirjastot.fi/comment/66378?language_content_entity=fi
Lauri putkonen on laatinut Katajanokan kaavahistoriikin 2010. Siinä kerrotaan Katajanokanlaituri 1 historiasta näin:
"Rahapajan vieressä sijaitseva tontti oli alkuaan varattu Suomen Pankin rakennukselle, mutta kun pankki sai toimitilat Kruununhaasta oli tontti jäänyt rakentamattomaksi. Tallqvistin vuoden 1882 kaavassa tontti oli tarkoitettu tullikamaria ja satamakonttoria varten. Pankinjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alfred Norrmén osti tontin, ja 1896 valmistuivat talon piirustukset. Arkkitehti Theodor Höijer antoi kolmikerroksiselle rakennukselle romanttisen, linnamaisen asun. Punatiiliset julkisivut päättyivät rikkaasti koristeltuihin päätykolmioihin ja keskieurooppalaisvaikutteisiin siroihin torneihin. Rahatoimikamari oli edellyttänyt,...
Koraalikuoro Psallite on levyttänyt virsiä 9 cd-levyn sarjan ytimekkäällä nimekkeellä Virsiä (Fazer, 1994). Kaikkia virsikirjan virsiä ei tähän määrään mahtunut, vaan n. 250 kpl. Virsiä-cd-sarjaa on mm. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Väestörekisterin nimipalvelun etunimihaun mukaan Suomessa on vuoden 1960 jälkeen syntynyt yhteensä 449 Teea-nimistä naista. Sitä ennen on syntynyt muutama Teeaksi nimetty nainen - ja myös mies.
Sitä, kuinka moni heistä asuu ja elää tällä hetkellä Suomessa, ei nimipalvelu kerro.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Forssan punaisten muistomerkistä löytyy vain tieto, että sen on pystyttänyt työväenjärjestöt vuonna 1945.
Lähde:
Työväenliike.fi: http://www.tyovaenliike.fi/muistomerkit/punaisten-muistomerkki-37/
Meren aallot löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista Terveiset ulapalta : meren ja kesän lauluja = Hälsningar från havet = Greetings from the sea / toimittanut Anneli Hongelin sekä Dallapé-orkesterin 30-luvun suosituimmat humppasävelmät 2.
Hei,Tietysti Lukion kertauskirja. Tuorein on Vaara-kirjastoissa tämä:Peltomaa, H. (2023). Lukion psykologia: Kertauskirja : LOPS2021 (1. painos.). Opintoverkko Oy.Lisäksi ainakin Itä-Suomen yliopiston valintakokoeessa on ennakkoon tutustuttavana pääasiassa englanninkielisiä alan artikkeleita, joten ennakkoon voi lueskella englanninkielisiä artikkeleita alan lehdistä että terminologiaan (joka on toki pitkälti englannin pohjalta muutenkin) ja vieraalla kielellä lukemiseen tulee rutiinia.
En onnistunut löytämään tällaista ryhmää Suomesta. Alla yksi englanninkielinen Beat generation -facebookryhmä:
https://www.facebook.com/pages/The-Beat-Generation-1950s/362239380498
Kesuttaa löytyi Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteiden sanakirjasta http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kesuttaa&type=m&sms_id=SMS_97… : kesuttaa = kesyttää 1. tehdä kesymmäksi 2. auttaa jkta voittamaan ujoutensa, toista kohtaan tuntemat pelkonsa, ennakkoluulonsa; totuttaa olemaan jkn seurassa; suostutella. Kotuksen asiakaspalvelun https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet vastaus :
Kalajoen Raution kylän Tyttäre-nimestä:
MML:n Karttapaikan mukaan Tyttäre on nykyisin pellon nimenä Kalajoella.
Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on vuodelta 1971 keruutieto ko. nimestä Tyttäre. Paikan kerrotaan olleen alun perin luonnonniitty Vääräjoen rannalla ja Tyttäre-nimeä on käytetty kansanomaisesti myös...
Suomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjan 11. divisioonaa käsittelevään osaan sisältyy divisioonan historiikki. Sittemmin puolustusvoimien komentajanakin toimineen Kaarlo Heiskasen komentama divisioona eteni jatkosodan alussa Jänisjärven pohjoispuolitse Laatokalle ja sieltä Karjalan Armeijan pohjoisella siivellä Petroskoin pohjoispuolelle Äänisen rantaan. Asemasodan ajan divisioona vietti Syvärillä. Kesäkuussa 1944 divisioona komennettiin Karjalan kannakselle, jossa se osallistui Talin-Ihantalan taisteluun. Divisioonan osat osallistuivat aselevon jälkeen vielä Lapin sodassa Tornion ja Muonion valtaukseen ennen kotiuttamistaan marraskuussa 1944.
Lähde:
Antila, O. (päätoim.) (1977). Suomen rintamamiehet 1939-45: 11. div. Lieto: Etelä-...
Voisiko kyseessä olla Meg Cabotin kirja Prinsessatunnit: opas tuleville prinsessoille? Se on ilmestynyt vuonna 2004 ja tarjoaa humoristista tapakasvatusta. Kirjassa on pinkit kannet ja siinä on 138 sivua.
Keski-kirjastojen kokoelmista kirja löytyy täältä: https://keski.finna.fi/Record/keski.276901
