Etsitty runo lienee Eila Kaustian Kullanruskea-kokoelman Rakkaussurussa lähdetään merille. Se sisältyy myös runoantologian Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta ero- ja jäähyväisrunojen osioon.
Valitettavasti verkkolehden kuvakaappauksen julkinen jakaminen, edes omille someseuraajille, ei ole lain mukaan sallittua. Jos haluat jakaa painetun lehden tai näköislehden artikkelista otetun valokuvan tai kuvakaappauksen, tarvitset siihen luvan alkuperäiseltä julkaisijalta.
Sinulla on kuitenkin sitaattioikeus. Voit siteerata teosta, jos sinulla on tarve selventää tai havainnollistaa asiaasi esimerkin avulla. Tällöin on muistettavakertoa alkuperäisen tekijän nimi. Sitaattioikeus koskee kuitenkin vain esim. artikkelin osaa tai kuvaa, ei koko artikkelia.
Lisätietoa aiheesta voit lukea Uutismedian liiton verkkosivustolta.
Lisätietoa sitaattioikeudesta kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston verkkosivustolla.
Vaatimus puhelinmyynnin kieltämisestä on noussut julkiseen keskusteluun säännöllisesti. Tällä hetkellä vahvasti rajoitettua on vain puhelinliittymien myynti.Vuonna 2017 kuluttaja-asiamies, Kuluttajaliitto ja tietosuojavaltuutettu vaativat puhelinmarkkinointiin opt-in-mallia, jossa "puhelinmarkkinointi edellyttäisi kuluttajan ennakkosuostumusta myyntipuheluiden vastaanottamiseksi." Linkki lausuntoon: Puhelinmyynti luvanvaraiseksi vaativat kuluttaja-asiamies, Kuluttajaliitto ja tietosuojavaltuutettu | Tietosuojavaltuutetun toimisto (luettu 20.2.26). Kuluttajaliitto on sittemmin toistanut vaatimuksensa vuonna 2021. Linkki kannanottoon: Kuluttajaliitto ottaa kantaa: puhelin- ja kotimyynnille tiukemmat pelisäännöt | Kuluttajaliitto (luettu 20.2...
Kurkkulamput olivat teuraseläimen, yleensä naudan, talista valmistettuja kynttilöitä. Nimitys tulee siitä, että kurkkulamppujen valamiseen käytettiin teuraseläimen omaa kurkkutorvea. Pluseja eli kurkkulamppuja eli lehmänkurkkulamppuja on käytetty ainakin Hämeen, Kymen ja Keski-Suomen alueella. Mainintoja löytyy etenkin joulun viettoon liittyvistä teksteistä.
Kurkkulamppuja poltettiin luultavasti tavanomaisen kynttilän tapaan, mutta ne valmistettiin usein itse, ja sydämenä saattoi olla "puupuikon ympärille kääritty riepu", kerrotaan Ylen artikkelissa vuodelta 2010.
Lähteitä:
Suomen murteiden sanakirja
Yle (2010)
Kotka-Kymin seurakunnan lehti Osviitta
Ilkka (1938)
Martti Merenmaan runon "Kissankello" ovat säveltäneet ainakin Sulho Ranta, Jaakko Tuuri ja Lassi Utsjoki. Kysymyksestä ei selviä, kenen sävellystä haet. Kaikista näistä sävellyksistä on olemassa nuotti mieskuorolle:
Maanpuolustajain lauluja. 2 (toimittaja Martti Turunen; Otava, 1943; säveltäjä Sulho Ranta; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Laulu-Miesten lauluja. 2 (toimittaja Raimo Spolander; Laulu-Miehet, 1947; säveltäjä Jaakko Tuuri; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Mieskuoro Sirkkain ohjelmistoa. [3. vihko] ([Mieskuoro Sirkat], 1963; säveltäjä Lassi Utsjoki; alkusanat: Me kuljimme illan saatossa)
Serenadeja (toimittaja Aino Herranen; Suomen Mieskuoroliitto ry, [2019]; säveltäjä Lassi Utsjoki;...
Pyytämääsi tilastoa en löytänyt.
Sen sijaan löysin ARAn eli asumisen ja kehittämisen keskuksen selvityksen asunnottomuudesta 2019. https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2018(49593)
"Suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien (kuvio 2). Vuosituhannen vaihteen hieman tasaisemman jakson jälkeen kokeilut ja käyttö ovat edelleen yleistyneet. Näin on tapahtunut myös edellisen mittauskerran jälkeen vuosien 2014 ja 2018 välillä."
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137660/Suomalaisten_huumeiden_k%C3%A4ytt%C3%B6_ja_huumeasenteet_2018_tilastoraportti.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Piikitystilaa varmaan suunnitellaan, jotta saataisiin...
Toinen kirja Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjojen sarjassa on Tarzanin paluu (1922).
Sarjan kirjojen järjestyksen voit tarkistaa mm. täältä https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarzan.
Lähde:
Lasten ja nuruoten jatko- ja sarjakirjat (toim. Tuija Mäki, Avain, 2019)
Hei,
Perinteiseen lakimiesmatrikkeliin, Suomen Lakimiehet – Finlands Jurister, merkitään ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden lakimiesten tietoja. Lakimiesmatrikkeli ilmestyy sekä painettuna kirjana, että sähköisenä palveluna. Lakimies voi halutessaan kieltää tietojensa julkaisun matrikkelissa.
Jos sinulla lisäkysymyksiä lakimiesmatrikkeliin liittyen voit olla yhteyksissä lakimiesmatrikkelin toimitukseen osoitteessa: matrikkelitoimitus@almamedia.fi.
Kyseessä saattaisi olla slaavilainen kansansatu Kaksitoista kuukautta. Tarinassa on äiti, jolla on kaksi tytärtä, oma tytär ja tytärpuoli. Tytär on ruma ja ilkeä, ja häntä äiti rakastaa yli kaiken. Tytärpuoli taas on hyvä ja kaunis, ja häntä sekä äitipuoli että siskopuoli vihaavat. Eräänä päivänä he käskevät tytärpuolen metsään poimimaan orvokkeja, vaikka on talvi. Tyttö tekee työtä käskettyä, ja hän löytää metsästä nuotion, jonka ääressä istuu kaksitoista miestä ja poikaa, jotka edustavat eri kuukausia. Maaliskuu loihtii tytölle kevään ja orvokit.Myöhemmin tyttö lähetetään taas metsään hakemaan mansikoita ja omenia, jotka ko. kuukaudet loihtivat hänelle.Lopulta siskopuoli ja äitipuoli lähtevät metsään hakemaan omenoita itse...
Käytössämme olevista lähteistä ei valitettavasti löydy tietoa Kaunio-nimestä. Kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puoleen, yhteystiedot osoitteessa www.kotus.fi. Tutkimuskeskus ylläpitää nimiarkistoa, johon on koottu tietoa paikan- ja henkilönnimistä.
Tässä joitakin runoja, jotka sopivat tunnelmaan:
Og Mandino: nimetön
Älä koskaan kasva niin isoksi,
ettetkö voisi esittää kysymyksiä,
älä koskaan tiedä niin paljon,
ettetkö voisi oppia jotain uutta.
Robert Frost: The Road Not Taken, suom. Raila Murtola: Tie. Linkki käännökseen: http://satakielen.blogspot.com/2010/05/robert-frost.html)
Tiet metsässä toisistaan erkani,
voinut lähteä en molemmille.
Seisoin haikeissa ajatuksissani,
toista polkua seuraten katseellani,
kunnes peittyi se pensaiden alle.
Lähdin toista polkua kulkemaan,
yhtä kaunista, mutta se taisi
houkutella ruohottuneisuudellaan.
Sitä kulkevahan sen askelillaan
yhtä paljaaksi kuluttaisi.
Tiet aamussa uinuivat kumpikin
keltalehtien peitteleminä....
Suomen kielellä aiheesta löytyy lähinnä artikkeleita: Maiju Lehmijoen "Hagiografia keskiajan tutkimuksen lähteenä" teoksessa Työkalut riviin. Näkökulmia yleisen historian tutkimusmenetelmiin (Turun yliopisto, 1997) sekä Tuomas Heikkilän "Pyhimyselämäkerrat hengenmiesten aseina" teoksessa Ikuisuuden odotus. Uskonto keskiajan kulttuurissa (Gaudeamus, 2000) ja "Hagiografiset lähteet" teoksessa Keskiajan avain (SKS, 2009). Lisäksi Heikkilän teoksessa Pyhän Henrikin legenda (SKS, 2005) käsitellään hagiografian lajia myös yleisellä tasolla. Edellä mainitut lähteet käsittelevät lähinnä keskiaikaisia pyhimyselämäkertoja. Luterilaisesta hagiografiasta löytyy vuodelta 1988 Simo Heinisen tutkimus...
Kaukolainattavaksi en kyseistä standardia löytänyt, mutta SFS:llä on oma kirjasto Helsingissä. Siellä on mahdollista käydä tutkimassa standarditietokantoja paikan päällä. Lisätietoja SFS:n kirjaston tietopalvelusta saat tästä linkistä https://sfs.fi/palvelut/tietoa-ja-neuvontaa/
Myös joissakin korkeakoulukirjastoissa voi käydä lukemassa SFS-standardeja paikan päällä. Kysy siis standardien saatavuutta ja käyttömahdollisuutta lähimmästä yliopisto- tai amk-kirjastosta.
En löytänyt selitystä Barbapörrön karvaisuudelle. Alla olevassa linkissä on arveltu, että karvaisena Barbapörrö erottuu paremmin samanvärisestä Barbamamasta. Voisi myös ajatella, että karvaisuus korostaa sitä, kuinka Barbapörrö on muita taiteellisempi ja viihtyy näitä enemmän yksin taiteeseensa uppoutuneena.
https://lesbarbapapa.com/barbouille-couleur-noire/
Esimerkiksi seuraavat 1800-1900-luvuille sijoittuvat romanttiset historialliset sarjat voisivat kiinnostaa sinua:Ann-Christin Antell: Puuvillatehdas -sarja, ensimmäinen osa Puuvillatehtaan varjossa, 2021Harriet Hegstad: Emma ja Johannes -sarja, ensimmäinen osa Haaveita, suom. 2023 (sijoittuu Norjaan)Virpi Hämeen-Anttila: Synnyinmaa-sarja, ensimmäinen osa Sarastus, 2023Kaisa Ikola: Betty-sarja, ensimmäinen osa Betty 2020 (sijoittuu Skotlantiin)Sara Medberg: Silkkisisaret -sarja, ensimmäinen osa Kamarineitsyt, 2020, uudemman painoksen nimeke CharlottaHelena Steen: Parempaa väkeä -sarja, ensimmäinen osa Paikka hyvässä perheessä, 2021(suomalaistyttö lähtee piiaksi Englantiin)Karen Swan: Kesytön saari -sarja, ensimmäinen osa Kesytön saari, suom...
Ensimmäiseen kysymykseesi ehdotan, että voisit kokeilla ainakin seuraavanlaisilla asiasanayhdistelmillä: 'maahanmuuttajatausta' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'monikulttuurisuus' ja 'novellit' tai 'runot' tai 'etninen identiteetti' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'siirtolaiskirjallisuus' ja voit lisätä esimerkiksi 'nuoret' tai 'nuoret aikuiset' tai 'aikuistuminen' näihin vielä perään. Kannattaa kokeilla tosiaan vähän erilaisilla yhdistelmillä, sillä teoksia on asiasanoitettu järjestelmään hieman eri tavoin. Voit myös katsoa näillä asiasanoilla löytämistäsi teoksista, millaisia asiasanoja niissä on ja hakea vielä niilläkin. Ja toki jos etsit ihan johonkin ei-länsimaiseen maahan sijoitettua kaunokirjallisuutta, niin voi hakea tämän maan tai...
Kysymys on melkoisen laaja. Suosittelisin alkamaan suomalaista muinaisuskoa kuvaavista kirjoista Esim.Haavio: Karjalan jumalat ja Harva:Suomalaisten muinaisusko.Salosen : Synti ja sovitus, rikos ja rangaistus antaa kuvan keskiajan oikeuskäytännöistä.Netistä löysin Jari J. Tuomiston blogin pakana ja kristitty - suomalainen vuonna 1323. Sen kirjallisuusviitteistä pääsee aiheessa eteenpäin.Lukemisen arvoinen voisi olla myös Tuomas Heikkilän Lalli, kansallismurhaajan muotokuva.Lisätietoa voisi etsiä Finna.fi hausta hakusanoina esim. suomalainen muinaisusko, kirkko-oikeus ja keskiaika.
Sarjaan ei ole vielä ilmestynyt neljättä osaa. En löytänyt tietoa siitä, milloin uusi osa olisi ilmestymässä. Ylen artikkelissa (2019) kirjoitetaan: "Oksasen kirjailijuutta määrittää kuitenkin vahvasti side Viroon. Joka kerta, kun Oksanen julkaisee, lukijat odottavat Viro-kvartetin päätösosaa, jossa esiin pääsisi taas Oksasen historiallinen kerronta. Sen aika on tulossa - ehkä seuraavaksi." https://yle.fi/a/3-10977393
Oletettavasti kvartettiin on siis tulossa jatkoa.
Sofi Oksasen kustantamo on Kustannusosakeyhtiö Otava/Like Kustannus, mistä voit halutessasi kysyä lisätietoa.
https://www.sofioksanen.fi/yhteystiedot
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Gustav Hasfordin teosta The Phantom Blooper: A Novel of Vietnam (1990) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyseessä oli Yleisradion edesmennyt selostaja Voitto Liukkonen, jonka haastattelu löytyy Aviisi-lehdestä 2/2006 http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=02/2006&id=d8423c8 .
