Jonkin verran kirjaa on lainattu HelMet-kirjastoista, mutta ei se mikään kovin suosittu ole. Vuoden 1945 painoksen 9 kappaletta on lainattu kirjaston järjestelmän mukaan parin vuoden aikana 6 kertaa. Uudempaa vuonna 1994 ilmestynyttä painosta puolestaan on HelMet-kirjastoissa 21 kappaletta, ja niitä on lainattu parin vuoden aikana yhteensä 51 kertaa. Teos on ilmestynyt myös ”Kootut kertomukset” -sarjassa, jonka painoksia HelMet-kirjastoissa on 32 lainattavaa kappaletta ja niissä lainoja 73.
Kaikkiaan kirjaa on siis 62 lainattavaa kappaletta, joille on kertynyt parin vuoden aikana lainakertoja 130. Se tekee noin 2,1 lainakertaa kirjaa kohti eli hiukan päälle yhden lainakerran vuodessa. Tosin tällä vastaushetkellä kirjaa näytti olevan HelMet...
Sellon kirjaston Pajassa on VHS-DVD-digitointilaite. Lisätietoja löydät Pajan sivulta. Voit varata koneen osoitteessa https://varaamo.espoo.fi tai puhelimitse: 09 816 57607. Jos tarvitset opastuksen laitteen käyttöön, varaa aika Sellon pajan tiskiltä tai soittamalla, p. 09 816 57607.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda(1977)
HelMet-kirjastojen palvelusivutolta kohdasta Kirjastot ja palvelut löydät listan kirjastoista, joissa on VHS-kasettien digitointimahdollisuus,
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Alkoholittomista juomista, lähinnä drinkeistä, löytyy valmistusohjeita esim. seuraavista teoksista:
BIGGS, David, Sekoita omat cocktailisi, 1996
MAKUJEN maailma : lasiin ja lautaselle, 2001.
Nämä teokset löytyvät myös Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmista.
Lisää alkoholittomien drinkkien valmistusohjeita löytää Raittiuden ystävät ry:n sivuilta http://www.raitis.fi , kohdasta toiminta, drinkkivinkit, suora osoite http://www.raitis.fi/drinkkivinkit/index.html
Viineistä sekä niiden valmistuksesta ja tuottajista löytyy kokoelmistamme useitakin, myös uusia teoksia, mm.
BERGLUND, Juha, Viinistä viiniin : viininystävän vuosikirja, 2001
JOHNSON, Hugh, Suuri viinikirja, 2002.
Voit etsiä lisää teoksia aineistotietokannastamme asiasanalla viinit...
Internetistä löydät luotettavaa tietoa Intiasta esim. Ulkoasiainministeriön sivuilta osoitteesta http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=32549&contentlan=1&…
Intiaan matkustavalle voi olla hyötyä samaisen ministeriön matkustustiedotteesta osoitteessa http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=71224&contentlan=1&c…
Sivuilta http://www.knowindia.net/ löytyy myös paljon hyödyllistä Intia-tietoutta - englannin kielellä tosin.
Intia-aiheisia kirjoja löytyy Kirkes-kirjastoista paljon. Voisin suositella esimerkiksi näitä opuksia:
- Maailman tila 2006: raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa. (ympäristö, talous, luonnonvarat jne.)
- Sainath: Kaikkihan rakastavat kunnon kuivuutta: tarinoita todellisesta...
Kirjastosta löytyy paljon kirjoja ja lehtiä, joissa on lastenvaatteiden kaavoja. Pääkaupunkiseuden HelMet-tietokannasta löytyi useita Muotimuksu-lehden numeroita, joissa on pelkästään lastenvaatteiden kaavoja ja muita vinkkejä:
http://helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kaavat+lastenvaatteet&searchscope=…
Internetistä kannattaa etsiä englanniksi hakusanoilla: 'baby clothes patterns', 'childrens clothes patterns' tai 'kids clothes patters'.
Hei,
Lahden pääkirjaston musiikkipalveluissa voi todellakin digitoida vhs-kasetteja DVD:lle ja LP-levyjä CD:lle. Voit varata ajan digitointiin tulemalla paikan päälle tai puhelimitse numerosta 044 416 3517. Lisätietoja löydät sivulta https://lastufinna.lahti.fi/digitointi-ja-editointi/.
Sekä Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) että Maanmittauslaitoksen tietojen mukaan Suomessa on kaksi Hillilä-nimistä kylää. Toinen niistä on Asikkalassa Päijät-Hämeessä ja toinen Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla.
http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi=…
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Tammen Suuret maailmanmenestykset -sarjassa vuonna 1969 julkaistu Patricia Selenin Hyvästi Venetsia, hyvästi Franca. Siinä kauniin ja raisun Francan monivaiheiset Venetsian-seikkailut vievät hänet taidemaailmaankin ja kohtaamisiin Tizianin ja Tintoretton kanssa.
Iivo Härkösen suomennos Heinrich Heinen Die Lorelei -runosta sisältyy teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. 1 : Saksan kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Rafael Koskimies, WSOY, 1930, s. 551- 552).
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa HelMet-haulla. Voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa laajasti kotimaiseen elokuvaan liittyvää arkistoaineistoa, myös käsikirjoituksia osana oheisaineistokokoelmaansa.
Kotimaisten elokuvien käsikirjoituksia on mahdollista tutkia KAVIn kirjastossa Helsingissä. Koska käsikirjoitukset tilataan erillisestä päätearkistosta, kannattaa aineistoista kiinnostuneen olla hyvissä ajoin ennalta yhteydessä kirjastoon saatavuuden varmistamiseksi sekä tilauksen tekemiseksi. KAVI ei valitettavasti toimita käsikirjoituksia kaukopalveluna muualle.
Hymytyttö ilmestyi vuonna 1973 Vaasa oy -kustantamon kevyeen romanttiseen viihdekirjallisuuteen keskittyneessä Femina-sarjassa. Sarjassa julkaistiin vuosina 1971-81 yli sata kirjaa. Tuotteliain Femina-kirjoittajista oli tanskalainen Erling Poulsen (1919-95), jonka teoksia sarjassa ilmestyi lähes kuusikymmentä - 27 salanimellä Bodil Forsberg, 17 nimellä Else-Marie Nohr, 4 nimellä Eva Steen ja kymmenen hänen omalla nimellään.
Eddan runoja on suomentanut myös kääntäjä Alku Siikaniemi eli Alku Artur Siegberg. Käännökset julkaistiin Valvoja-aika-lehden numerossa 3/34. Kansalliskirjaston digitoitu lehti on luettavissa tästä.
Lisäksi Edda-runot on kääntänyt proosamuodossa Anni Sumari teoksessaan Óðinnin ratsu (Like 2007).
Tämän artikkelin mukaan Tynnin käännöksiä on kritisoitu omavaltaisuudesta ja taiteellisten vapauksien ottamisesta. Ilmeisesti niitä ei kuitenkaan ole varsinaisesti lyhennetty.
Runo on Lauri Viidan Toivoinko jotakin. Se menee näin:
Toivoinko jotakin.
Enkö jo tiennyt,
kun aurinko nousi,
ettei se poista
ollutta yötä.
Toivonko vielä.
Enkö jo tiedä,
kun aurinko laskee,
ettei katoa
se, mikä oli.
Päivä on tullut.
(Lauri Viita: Kootut runot. s.270)
Urho Kekkonen asui Kajaanissa vuodet 1911-1921. Vuonna 1919 hän suoritti ylioppilastutkinnon ja oli armeijassa lokakuusta 1919 kesään 1920, jolloin hän palasi takaisi Kajaaniin. Syyskuussa 1921 hän muutti Helsinkiin aloittaakseen lakitieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Kajaaniin hän palasi sen jälkeen vain muutamiksi kuukausiksi kesällä 1927, 1930 ja 1931 tuomarin ja pormestarin viransijaisuuksia hoitamaan.
Lähde: Urho Kekkonen: Vuosisatani 1. Otava 1981, s. 162 alkaen.
Viranomaisten toimivaltuudet tartuntataudin torjunnassa löytyvät kootusti Kuntaliiton sivulta https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2020/viranomaisten-toimivaltuu…. Valmiuslain (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552) käyttöön ottoa ei tarvita, päätös voidaan tehdä kunnassa.
Yliopistomaailmaan liittyviä kirjoja, jotka sinua voisivat kiinnostaa:
- Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin. Kirja sijoittuu 1980-1990- lukujen yhdysvaltalaiseen yliopistomaailmaan.
- Joël Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Kirja liikkuu useammalla aikatasolla, 1950-luvulta nykypäivään.
- Tara Westover: Opintiellä. Omaelämänkerrallinen matka yliopistomaailmaan erikoisesta kasvuympäristöstä.
- Evelyn Waugh: Mennyt maailma. 1900-luvun alun Oxfordiin sijoittuva romaani.
Tikkurilan kirjaston Vantaa-kokoelmassa on 1950- ja 1960-luvun Helsingin maalaiskunnan osoitekarttoja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SHelsingin%20maalaiskunnan%20osoitekartta__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Vantaa-kokoelmasta ei aineistoa lainata. Tikkurilan kirjastoon voi karttoja mennä tutkimaan. Mahdollisesta kaukolainasta lukusaliin voi kysyä elokuussa kaukopalvelun palattua kesätauolta. Digitaalisina karttoja ei ole.
Sukunimien tutkimiseen löytyy lähteitä Suomen sukututkimusseuran sivuilta https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet on kattava kirja sukunimien alkuperästä ym. Kirjastosta löytyy myös teos Suomen kartanot ja suurtilat, josta voi tutkia Degerbyn ja Bromarvin kartanoiden historiaa.
Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet Helmet-kirjastossa
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1408953__Ssukunimet__Orig…
Suomen kartanot ja suurtilat Helmet-kirjastossa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1096383__Ssuomen%20kartan…
Halkolan 75-vuotisjuhlapäivän kunniaksi vuonna 2020 Iltalehdessä julkaistun jutun kuvituksena ollut kotialbumin valokuva Halkolasta ja Melasniemestä on otettu kesällä 1976. Sama kuva sisältyy Pirkko Vekkelin elämäkertateokseen Kristiina Halkola : jos rakastat (Minerva, 2011).
