Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista muistaa sen. Tiedon runosta voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Tampereen ja Lastenkirjainstituutin kollegat tiesivät kertoa, että tuo runo löytyy ainakin kahdesta eri teoksesta:
- runoantologiasta Kolme (WSOY, 1930), jossa on yksissä kansissa runokokoelmat Elina Vaaralta (Pilven varjo), Katri Valalta (Maan laiturilla) ja Suorannalta (Kevättuuli) sekä
- Koulutyössä : kansakoulun III:n ja IV:n luokan lukukirja / toimittaneet Alpo Noponen ja V. Tarkiainen ; 19. uud. p. Valistus, 1946. (s. 181-183; Ensimmäinen osa).
Selasin meillä paikalla olevia Suomen kirjallisuudenhistoriaan liittyviä teoksia, mutta niistäkään ei valitettavasti löytynyt yksittäisiä mainintoja enempää tietoa Suorannasta. Palaan asiaan, jos lisätietoa osuu jostain silmiin.
Invalidiliiton sivuilla kerrotaan liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen käytöstä: "Liikkumisesteisen pysäköintitunnus on henkilökohtainen. Tunnusta voidaan käyttää vain siinä ajoneuvossa, jossa luvanhaltija on kuljettajana tai kuljetettavana." (https://www.invalidiliitto.fi/vammaisuus/liikkumisen-tuen-palvelut/pysa…). Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksesta säädetään tieliikennelaissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729?search%5Btype%5D=p…
Markku Envallin aforismikokoelma "Rakeita" on ilmestynyt 1983, kustantaja on WSOY. Sivulla 47 on kysymäsi aforismi
"Ihminen on toisista ihmisistä tehty".
Valitettavasti etsintä ei tuottanut oikein minkäänlaisia osumia. Haulla hirsirakentaminen ja kaunokirjallisuus löytyy Heikki Turusen kirja Hongan tarina : kertomus puusta, ihmisestä ja yrittäjyydestä, joka paneutuu hirsirakentajasuvun tarinaan, se ei taida kertoa itse rakentamisesta. Kirjaa ei ollut kirjastossani saatavilla, en pystynyt sitä selaamaan.Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ja Aleksis Kiven Seitsemän veljestä kertovat myös talojen rakennuksesta, mutta eivät varsinaisesti kuvaa rakentamisen prosessia tuolla tavoin kuin Hyry.Arvelen, että Mobergin Maastamuuttajissa saattaisi olla kuvausta uudisrakentamisesta, mutta en pystynyt sitäkään tarkistamaan, sillä niitä osia, jossa muuttajat pääsevät perille ei ollut meillä...
Kokonaisena valmistettu peltosirkku (Emberiza hortulana) on ollut Ranskassa perinteinen gastronominen herkku. Tapa tuli yleisesti tunnetuksi presidentti Francois Mitterandin aikana, koska hän herkutteli tällä ruokalajilla, useimpien muiden tyrmistykseksi. Mitterandin on sanottu syöneen kaksi kokonaista peltosirkkua viimeisellä ateriallaan 1996, mutta useimmissa Euroopan maissa, myös Ranskassa, on pikkulintujen syöminen kielletty vuodesta 1999 alkaen. Lakia kuitenkin rikotaan ilmeisesti paljon ja muutama vuosi sitten tunnetut kokit halusivat peltosirkun taas ruokalistoille. Suomessa peltosirkku on nopeasti katoamassa oleva laji ja yhtenä syynä pidetään laitonta pyydystämistä Lounais-Ranskassa.
Heikki Poroila
Hei!
Ajokortin vaaleanpunainen väri määriteltiin Wienin tieliikennesopimuksessa vuonna 1968. Sopimustekstissä mainitaan, että värin tulee olla vaaleanpunainen. Tämän tarkempaa selitystä värille ei sopimuksessa mainita. Sopimukseen voi tutustua sivulla Finlex.fi: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1986/19860030
Kirja on Kansalliskirjastossa ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, joissa sitä voi käyttää vain lukusalissa. Kirjaa ei voi lainata kotiin. Kirjan tiedot Kansalliskirjaston Finna-palvelussa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.9918276943506253
Yhdistysrekisteristä ei löydy volapük-yhdistyksiä. Tarkistin asian Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistyshausta, jota voi käyttää vapaasti verkossa osoitteessa https://yhdistysrekisteri.prh.fi/advancedSearch .
Kaislikkoranta taitaa olla hieman märkä kasvupaikka, mutta rakkolevää lannoitteena, lämmikkeenä ja kasvualustana on kokeiltu.
Linkit Saaristopuutarha blogi, Wikikko ja Helsingin sanomat 3.6.1991
Perustuslaissa, laissa valtioneuvostosta tai valtioneuvoston ohjesäännössä ei näyttäisi olevan mainintaa valtioneuvoston yleisistunnon istuntopaikasta. Valtioneuvoston sivulla https://valtioneuvosto.fi/tietoa/toiminta
todetaan mm. seuraavaa:
Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin kello 13 valtioneuvoston istuntosalissa. Puheenjohtajana on pääministeri tai hänen estyneenä ollessa hänen sijaisensa. Jos tämäkin on estynyt, toimii puheenjohtajana virkaiältään vanhin ministeri.
Valtioneuvoston esittelijän käsikirjassa
https://valtioneuvosto.fi/esittelijan-kasikirja
sanotaan s. 44:
Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistuntojen ja raha-asiainvaliokunnan kokousten ajankohdat. Säännönmukaisesti ne pidetään torstaisin...
Jos luovutaan suomenruotsalaisuuden vaatimuksesta, kaivattu kirja voisi olla Jukka Parkkisen Sinun tähtesi, Allstar (WSOY, 1994).
Sinun tähtesi, Allstar - Jukka Parkkinen (risingshadow.fi)
Suomen kielessä sekä perus- että järjestyslukujen kaikki osat taipuvat. Oikea muoto on kolmannessakymmenennessäensimmäisessä.
Hyödyllistä tietoa muun muassa suomen kielen lukusanojen taivutuksesta voi etsiä Kielitoimiston ohjepankista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260#jarjestyslukujentaivutu…
https://www.latlong.net/ -sivuston mukaan näiden kahden kaupungin pituusasteet ovat seuraavat:Auckland: 174.763336Wellington: 174.776230Wellington on siis hieman idempänä.
Sairasten sanalla haettaessa virsikirjasta löytyy kaksi virttä: 203 Käy sydämeni temppeliin ja 436 Rakkaus olet ääretön. Linkki nettivirsikirjaan.virsi 203 säkeistö 5."Näin hädässäni rukoilen,sairaana jaloissasi:Oi parantaja sairasten,paranna sanallasi.Tee minut köyhä rikkaaksi,armosi lahjat anna.Tee sinussa mua viisaaksija neuvoillasi kanna."virsi 436 säkeistö 2."Tuot kotiin orvot, eksyneetja uupuneita kannatja vanhusten ja sairastenluonasi olla annat.Sen joka maailmassa onvain hyljeksitty, arvoton,tuot Isän valtakuntaan."Vanhemmissa virsikirjoissa säkeistöt voivat olla hieman erilaisia. Nykyisen virsikirjan kirkolliskokous hyväksyi 1986 eli sitä vanhemmista kirjoista voi vielä tarkistaa sanamuotoja.Linkki Helmet hakutulokseen.
Hiihtäjäpatsaan mallina on ollut kuvanveitsäjän Viktor Janssonin poika Per Olov Jansson joka itse harrasti laskettelua. Patsas on vuodelta 1938.
Tieto löytyi näyttelyluettelosta
Tove Jansson : muistonäyttely : taiteilijavanhemmat Signe Hammarsten Jansson ja Viktor Jansson.
Laaksonen kuvailee "trappuharjaansa" kirjan Lähtisiks föli luvussa Mitä mää tiärän tervesist? (s. 166):
"Kynnysmattoihi ja ovikylteihi on kirjotet Tervetuloa. Ei: Maine kasvakoon taik Money talks. (Mun trappuharjas kyl luke: Älkkän tän tunkeka.)"
Saman aukeaman piirroskuvan kynnysmatossa lukee lyhyemmin "Älä tunke" (sydämen kuvan kera).
Laaksosen murretta on tavallisimmin luonnehdittu lounaismurteeksi, jossa on aineksia etenkin Uudenkaupungin ja Turun suunnalta.
Runoilija Heli Laaksosen äirinkiäl | Elävä arkisto | yle.fi
Runoilija ja murre - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Domenico Scarlattin teoksia on luetteloitu ja numeroitu monella tavalla: K-numerointi on peräisin Ralph Kirkpatrickin tekemästä teosluettelosta ja L-numerointi Alessandro Longon luettelosta. Horowitzin soittama sonaatti on K54 (= L241), ei K59. (K59 = L71, D-duuri)Kirjastojen luetteloissa K-numerointi on yleisimmin käytetty. Tämän sonaatin yhtenäistetty nimeke on ”Sonaatit, kosketinsoitin, K54, a-molli”, mutta voit etsiä sitä kirjastojen luetteloista myös pelkällä säveltäjän nimellä ja teosluettelonumerolla (K54). Kirjainlyhenne ja teosluettelonumero kirjoitetaan siis yhteen kirjastojen luetteloissa. Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Nuotti löytyy myös verkosta, esimerkiksi Petrucci...
Hevosaiheiset lasten- ja nuortenkirjat on tosiaankin usein kirjoitettu tyttöjen näkökulmasta. 8-vuotiaalle sopivasta helppolukuisesta Werneri-sarjasta löytyy kuitenkin Raili Mikkasen kirja Sanni, tulinen irlantilainen. Se kertoo Pekasta, joka tuo Suomeen irlantilaisen Sanni-ratsun ja ryhtyy kouluttamaan siitä kilpahevosta. Kirja kertoo myös Sannin ystävystymisestä tallin muiden hevosten ja eläinten kanssa.
Saara Niemen ja Johanna Viitasen kirjat Hekla säntää kesään ja Heklan kuusi päivää ovat tarinallisia tietokirjoja nuoren hevosen elämästä. Kirjat on kuvitettu upein valokuvin ja ne kertovat hevosen elämästä hevosen itsensä näkökulmasta.
Darrell Odgersin helppolukuisessa Lemmikkilekuri-sarjassa päästään seuraamaan eläinlääkäriaseman...
