"Leikiten"-nimellä en löytänyt nuottia kappaleeseen "Lady bird" (tai "Ladybird"), mutta toisella suomenkielisellä nimellä "Leppäkerttu" sävelmä löytyy nuotista "Opus. Musiikin työpaja" (Otava, 1994). Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Lee Hazlewood. "Leikiten"-sanoituksen on kirjoittanut Pertti Reponen. Se alkaa: "Nähnyt oon mä täydenkuun". "Leppäkerttu"-sanoituksen on kirjoittanut Jukka Alihanka. Se alkaa: "Mustaan minihameeseen". "Opus. Musiikin työpaja" -nuotissa on siis eri sanoitus kuin etsimäsi, mutta sävelmä on sama. Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit, Jukka Alihangan suomenkielinen sanoitus ja Petri Laaksosen sovitus.
Maija Louhivaaran kirja Tampereen kadunnimet vahvistaa, että Kolarinkatu on saanut nimensä Kolarin talosta ja tilasta. Kolarin talosta on maininta jo vuoden 1541 maakirjassa, jonka mukaan tilaa hallitsi Heikki Kolari. Talonnimi sisältyy vielä 1700-luvulla Takahuhdin tilojen luetteloon. Vuonna 1785 oli Irjalan talon yhteydessä vielä autiotalo Kålari. Myöhemmin talo on hävinnyt, mutta paikannimi on jäänyt elämään Linnan ja Irjalan talojen välillä olevalle vainiolle. – Lisätietoa Takahuhdin jakokunnan varhaisesta asutuksesta voi löytää esimerkiksi Tampereen historian I osaan (Tampereen kaupunki, 1988) sisältyvästä Seppo Suvannon kirjoituksesta Talonpoikainen Tampere keskiajalta 1600-luvun puoliväliin. Omaa aikaamme lähempänä olevia talojen...
Valitettavasti emme löytäneet virallista painettua tietoa asiasta, mutta kysyimme paikallisilta kauhajokilaisilta ja heiltä tuli tällaisia vastauksia:
"Raittilat tosiaan asuvat Raittikaupungilla, mutta luulenpa että nimi Raittikaupunki johtaa syvemmälle jo ennen kuin Raittilat ovat asuneet. Nimi voi tulla tien leveydestäkin, koska tiet olivat ennen enemmän kärrypolkuja. Ratikylässäkin asui aikoinaan Raitti-Hessa eli Hedvig Raittila jolle kyläläiset tekivät talkoilla pienen mökin 1928. Hessa asui ennen Ratikylään muuttoa Kainaston keskustassa. Hangaskylän tien varressa on siis Rati ja Raitti alkuisia nimiä."
"Olen Ratikylästä syntyjään eli ihan kiven heiton päästä Raittikaupungista. Kysyin isän lisäksi yhdeltä toiseltakin,...
Pahoittelen, että tällainen virhe on päässyt sattumaan. Se on kuitenkin aina mahdollista, koska maksut täytyy poistaa asiakastiedoista manuaalisesti sen jälkeen, kun ne on ensin lyöty kassaan.
Tällaisissa asioissa kannattaa kuitenkin aina ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon jossa on asioinut, koska silloin virheet voidaan korjata ilman välikäsiä. Otitte nyt yhteyttä tänne valtakunnalliseen tietopalveluun, ja kun ette kertonut kirjastokorttinne numeroa, en pysty sataprosenttisen varmasti löytämään lainaajatietojanne. Pelkän nimenne perusteella onnistuin kuitenkin löytämään yhden kolmen euron suuruisen maksun, jonka olen nyt poistanut. Se lienee ollut tarkoittamanne maksu.
Kaukolainat eivät näy Lastu-verkkokirjaston lainoissa. Kaukolainoilla on käytössä erilliset laina- ja tilauslomakkeet, jotka eivät näy netissä.Kaukolainojen peruutukset ja uusinnat voi hoitaa suoraan kirjastossa tai vaikkapa sähköpostitsetietopalvelu.kirjasto@lahti.fiPeruimme tilaamasi lainan Routledge international handbook of dyscalculia....Lainasta ei mene viiden euron kaukolainamaksua, koska se ei ole vielä ehtinyt saapua kirjastoon.
Ruotsinkielinen ilmaus on "den ekologiska skuldens dag".
"Den ekologiska skuldens dag (Earth Overshoot Day) räknar ut när världens befolkning förbrukat de resurser som jorden producerar."
"Den ekologiska skuldens dag (eng. Earth Overshoot Day) infaller kalkylmässigt den dag då vår förbrukning överskrider jordens förmåga att producera förnybara naturresurser och hantera de växthusgasutsläpp som användningen av fossila bränslen ger upphov till."
Svensk levnadsstandard har nu förbrukat årets resurser | Natursidan
Den ekologiska skuldens dag infaller redan den 1 augusti – WWF Suomi
On hyvin vaikea sanoa mitään määrää. Terveyskirjaston ADHD-artikkelissa on mainittu häiriön esiintyvyydestä https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00353. Diagnosoimattomista sairauksista ei erikseen ole tietoa saatavissa. Kelan lääkekorvaustilastojen perusteella on mahdollista arvioida lääkityksen saaneiden määrää iän mukaan, mutta määrä näyttäisi olevan kysytyssä ikähaarukassa verrattain pieni. Diagnosoimattomien henkilöiden määrän voisi ikäryhmässä siten ajatella olevan suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin esiintyvyys ylipäätään. On syytä huomioida että myös arvioon esiintyvyydestä liittyy monenlaista epävarmuutta.
Hei,Ilman kontekstia hieman hankala sanoa. Joka tapauksessa Suomen etymologisen sanakirjan (https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-etymologinen-sanakirja/) mukaan rutja viittaa revontuliin. Isolla kirjoitettaessa kalevalaisessa runoudessa Rutja viittaa myös Ruijaan. Rutja on myös paikka Virossa.
Kyseessä lienee Michel Faberin Lihaa ja verta (Tammi, 2001).Mikä on sen kauhu/jännitysromaanin nimi, joka on kirjoitettu v. 2000-2002? Kirja kertoo miespuolisesta "ihmisestä", joka (avustajansa kanssa) kaappaa ihmisiä… | Kysy kirjastonhoitajalta Lihaa ja verta | Kirjasampo
Runo on todellakin T.S. Eliotin runo ja sen nimi on ”Kissan nimi”. Runo on satukirjassa Satumaailma : 8 : Sateenkaaren portti / toim. ja suom. Aili Palmen. - Helsingissä : Otava,. - 1965. - 212 s. : kuv. sivulla 6.
Kätevimmin Aftonbladetin ja Ilta-Sanomien artikkelit löytyvät tietokannoista. Aftonbladet sisältyy Mediearkivet -tietokantaan ja Ilta-Sanomat Helsingin Sanomien Arkisto-hakuun. Molemmat toimivat hakusanaperiaattella. Rajauksen voi tehdä päivämäärän mukaan. Molemmissa palveluissa on useampia lehtinimikkeitä, mutta haun voi rajata vain haluttuihin nimikkeisiin.
HS:n Arkisto on käytössä Helsingin kaupunginkirjaston virkailijapäätteiltä. Käytöstä lisää sivulla http://www.lib.hel.fi/Page/df5541ef-6ce5-4c78-af65-b5c3e0b982e4.aspx
Mediearkivet on käytössä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta.
Painettu Ilta-Sanomat kuuluu Pasilan kirjaston kokoelmiin, joka paperilehtinä tai vanhemmat numerot mikrofilmijäljenteinä.
Tarkista myös...
Hei!
Toinen kirja kuvaksesi perusteella tuntuisi viittaavan Marjatta Kurenniemen Anneli, Onneli ja orpolapset -teokseen.
Edellinen kirja, jonka nimen muistit, eli Neljätoista nallekarhua on ongelmallisempi. En löytänyt mistään luetteloista sen nimistä kirjaa, joten sen nimi oli ehkä joku muu.
Kirjastojen kokoelmissa on runsaasti erilaisia piirustusoppaita. Esimerkiksi mangan ja sarjakuvien piirustusoppaita on aivan alkeista lähtien. Lisäksi oman kiinnostuksen mukaan voi valita oppaita, joiden avulla voi opetella mm. anatomian, asetelmien tai maiseman piirtämistä.
Laitan tähän listan muutamista HelMet-kirjastoista löytyvistä oppaista, jotka sopivat milestäni myös nuorelle aloittelijalle. Lisää teoksia voit etsiä HelMet-hausta, www.helmet.fi (hakulause: piirustus oppaat) tai suoraan kirjaston hyllystä (kysyä neuvoa henkilökunnalta).
Coope, Katy,Manga : hahmojen suunnitteluopas, Sangatsu Manga, 2006.
Cowan, Finley, Piirrä ja maalaa fantasiahahmot, Readme.fi, cop. 2009.
Gray, Peter, Näin opit piirtämään, Gummerus, 2011.
Piirtäjän...
Jonkinlaisen listan saa Melinda -haulla. Hakusana äänikirjat ja kielirajaus englanti. Tuloksena 2244 kpl https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/PTEMF12B3VTG7V9UKNS9334M14G1S6GCP5KFBABNBHSEF9HBIK-01495?func=short-0&set_number=025183
Luulen, etteivät siinä välttämättä ole mukana kaikki suomen kirjastojen englanninkieliset äänikirjat ja toisaalta hakutuloksessa voi olla mukana myös kasetteja.
Hyviä kirjalistoja saa myös suurimpien kirjastokimppojen tietokannoista:
Helmet-haulla löytyy 1662 kpl https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%C3%A4%C3%A4nikirjat__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aeng%3Aeng%3Aenglanti%3A%3A__Otitle__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Piki-kirjastoista 985 kpl ...
Tilastokeskuksen taulukoista voi valita haluamansa vuoden ja tarkastella elävänä syntyneiden lukumäärää.
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/statfi…
Vuonna 1938 elävänä syntyneitä oli 76 695.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voi etsiä eri kielille käännettyjä suomalaisia teoksia.Alla olevasta linkistä löydät listan Mika Waltarin teosten tanskannoksista.Mika Waltarin teosten tanskannoksiahttp://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FINLisäksi Waltarin tuotannosta on tanskannettu myös Mikael Karvajalka (Mikael Karvajalka : hans ungdomsoplevelser og eventyr i mange lande indtil år 1527, sandfaerdigt berettet af ham selv i ti bøger, 1950) ja Kultakutri (Guldhår, 1955). https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Sanaa jööna ei löydy suomen murteiden sanakirjasta eikä etymologisesta sanakirjasta, joten vaikuttaisi, että se ei ole ollut kovin yleisessä käytössä. Voit halutessasi kysyä asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta Kysy sanojen alkuperästä -lomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/ Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=mainSuomen etymologinen sanakirja: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=main
Osoitejärjestelmän valmistelu, toteuttamisen ohjaaminen ja pääosin myös toteuttaminen
on kunnan tehtävä. Osoitejärjestelmän hyväksyy kunnanvaltuusto. Kuntaliitto on julkaissut oppaan Kunnan osoitejärjestelmän ohjeet ja suositus, https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2020/2064-kunnan-osoitejarjestelma…
Siitä käy ilmi, että kunta ilmoittaa tiennimen muutoksista ainakin
seuraaville tahoille:
• Maanmittauslaitos
• Posti
• Hätäkeskus
• energia- ja vesiyhtiöt/-laitokset
• teleoperaattorit
• Digi- ja väestötietovirasto
Lisäksi todetaan, ettei vastaa osoitejärjestelmän tai yksittäisen osoitteen muuttamisen yrityksille tai asukkaille aiheuttamista kustannuksista.
Oikea taho pyytää tietoja on siis oma kunta.
Kirjoituksessaan Mannerheim ja saksalaiset Sampo Ahto tiivistää Mannerheimin näkemyksen kansallissosialismista, Mein Kampfista ja Hitleristä seuraavasti:"Kansallissosialismin valtaanpääsyn Mannerheim suhtautui ensin lähinnä uteliaasti tutustuen muun muassa Mein Kampf -teoksen sisältöön. 'Hitlerin valtaanpääsyn seurauksissa on tosin toivomisen varaa, mutta mielestäni ne ovat puhdistaneet ilmaa, ja tilanne, joka nyt alkaa maailmassa vakiintua, tekee asiat paljon selkeämmiksi', Mannerheim kirjoitti joulukuussa 1933. Monien muiden tavoin marsalkka katsoi Kolmannen valtakunnan olevan sulku bolsevismille." "Varsin nopeasti Mannerheimin mielipide muuttui kuitenkin kriittisemmäksi. Vuoden 1934 lopulla marsalkka kyllä uskoi, että saksalaiset...
Kyseessä on Joel Lehtosen "Putkinotko", joka on ensimmäisen kerran ruotsinnettu nimellä "Ödemarkens barn". Käännös ilmstyi vuonna 1935 ja ruotsintajana oli Bertel Gripenberg. Teos on käännetty toisen kerran ruotsiksi 1970-luvulla N.B.Stormbomin toimesta nimellä "Putkinotko : berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman" (Söderström, 1973).
Tietolähde:
SKS-käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
