Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman Kielikellon mukaan häppä on esimerkki suomalaismurteista slangiin omaksutusta sanasta. Häppä on lapsen- ja hoivakielinen ’juotava, juoma’. Murteenpuhujat tuntevat sanan suuressa osassa Länsi-Suomea, tarkemmin sanoen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Hämeessä ja läntisessä Keski-Suomessa.Vanhin Helsingin slangi sisältää juuri tuolta alueelta, Hämeen ja Uudenmaan seudulta, kulkeutunutta suomenkielistä murresanastoa. Slangissa häppä-sanan merkitys vain on kaventunut tarkoittamaan tiettyä juomaa, nimittäin alkoholia, vanhastaan luultavasti lähinnä viinaa tai pirtua. Sanan slangijohdokset pysyttelevät samassa aihepiirissä: häppää- tai häpätä-verbi tarkoittaa ’ryypätä,...
Yhdistyksen säännöt ja yhdistyslaki ohjaavat yhdistyksen toimintaa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei pysty antamaan päteviä lausuntoja yhdistyslain tulkitsemisesta, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella.
Yhdistysten hyvä hallintotapa -suositus ohjeistaa, että yhdistyksen jäsenellä on äänioikeus kokouksessa sekä oikeus tehdä aloitteita ja ehdotuksia yhdistyksen kokouksessa. Tätä kautta hänellä voisi olla mahdollisuus vaikuttaa myös yksittäisen työryhmän toimintaan ja kokoonpanoon.
Finna.fi on valtakunnallinen hakupalvelu, jossa voi hakea useiden arkistojen, kirjastojen, museoiden ja muiden toimijoiden kokoelmatietokantoja samalla kertaa. Finna.fi:tä voi käyttää ilman kirjautumista: kuka tahansa voi tehdä hakuja, selata aineistojen viitetietoja ja nähdä mitä kokoelmia Finna.fi:ssä on tarjolla. Esimerkiksi Sysmän kirjasto kuuluu Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoihin, joiden verkkokirjasto lastu.finna.fi on osa Finna-palvelua. Kuten Finna.fi:ssä myös lastu.finna.fi:ssä tiedonhaku onnistuu asiakkaalta ilman kirjautumista. Mikäli asiakkaalla on kirjastokortti johonkin Lastu-kirjastoon, asiakas voi kirjautua lastu.finna.fi:hin kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Kirjautuneena sisään asiakas voi hallita omia...
Kun kyse on suosituista viihdesävelmistä, paras lähde ovat erilaiset nuottikokoelmat, joita on julkaistu paljon ja julkaistaan uusina paketteina myös jatkossa. Hyvään alkuun pääsee esimerkiksi sarjalla Suuri toivelaulukirja, jossa on ilmestynyt jo 24 osaa ja lukuisia teemaosia. Kannattaa mennä tutustumaan oman kirjaston tarjontaan ja jos se on liian pieni, kokoelmia voi tilata myös kaukolainaksi isommista kirjastoista. Kirjaston musiikkiosasto on ehdottomasti paras paikka lähteä hakemaan harrastajalle soitettavaa ja laulettavaa, koska musiikkikauppoja on varsin harvassa.
Toisaalta on niin, että suinkaan kaikkia maailman lauluja ei ole julkaistu nuottina, joten jokaista mielikappalettaan ei välttämättä voi edes tavoitella. Esmerkiksi tämä...
WHO:n julkaisema Global status report on alcohol and health 2018 kertoo alkoholinkäytöstä vertaillen maanosia, https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/274603/9789241565639-e…. Kaavioista näkyy esim. s. 42 missä päin maailmaa käytetään eniten alkoholia henkilöä kohden, Suomea tummempia alueita on siellä täällä, erityisesti Euroopassa. Rajua kausittaista juomista harrastetaan Suomea enemmän muiden muassa Venäjän alueella ja joillain seuduilla Afrikassa, s. 48. Esimerkiksi alkoholin aiheuttamien sydän- ja verisuonitautien aiheuttamien kuolemien kartalla tummimmat alueet ovat Suomesta itään s. 74. Sivun 353 appendixiin on koottu Euroopan maiden alkoholinkäytön lukuja, kokonaiskulutusta sekä erilaisten alkoholituotteiden käyttöä....
Laulun alkuperäisen version on säveltänyt ja sanoittanut Guido ja Maurizio De Angelis. Muistit aivan oikein, eli laulun suomenkielinen versio on julkaistu kasetilla 1986. Kasetin nimi on "Lasten TV-suosikit" ja siinä kappaleen nimi on Willy Fog ja esittäjänä on Aulis Kotaviita. Kasettia löytyy jonkin verran kirjastoistakin. Tässä linkki pääkaupunkiseuden Helmet-kirjastoon:
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1059766~S3*fin
Itse sarjassa on saattanut olla hiukan erilainen suomenkielinen versio laulusta. Sehän löytyy etsimällä mm. YouTubesta.
Emme valitettavasti muistaneet tällaista tapausta. Etsin esimerkiksi Helsingin Sanomien arkistosta, mutta sieltä ei tuntunut löytyvän mitään tähän liittyvää.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen tapauksen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi kertovat, että Helsingin kaupunginkirjastossa oli vuonna 2015 henkilökuntaa 476. Se on tosin tarkalleen ottaen henkilötyövuosia mutta kuvannee kohtuullisesti henkilökunnan määrää. Varsinaisia kirjastoja oli yksi pääkirjasto ja 35 sivukirjastoa eli yhteensä 36 kirjastoa. Se tarkoittaisi keskimäärin noin 13 henkilöä yhtä kirjasto kohti.
Luku on selvästi todellisuutta suurempi, koska henkilökuntamäärään sisältyvät erilaisissa kirjaston sisältö- ja tukipalveluissa sisältyvät työntekijät, kuten hankintaosaston väki, tietotekniikkaosasto ja ylin johto, jotka eivät ole kirjaston asiakaspalvelutyössä. Mukana on myös kirjastoauton ja kotipalvelun sekä laitoskirjastojen...
Vuoden 1943 LTO:ssa koodi 10 b. on "nesteinen keuhkopussintulehdus (Pleuritis exsudativa), tapauksissa, joissa tauti on itsenäinen (idiopaattinen) eikä todettavasti esiinny muun sairauden lisätautina." Palveluskelpoisuusluokka A II:n merkitys tässä tapauksessa on "rauhan aikana yleensä 1 vuoden, sodan aikana 1/2 vuoden kuluttua tulehdusoireitten parannuttua. Yleinen tila ja ruumiinvoima hyvä." A II -luokkaan määrättiin yleensä tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa.
Laura Ingalls Wilderista on kirjoitettu useitakin elämäkertoja, mutta ainakaan toistaiseksi yhtäkään niistä ei ole julkaistu suomeksi. Tässä joitakin:
Anderson, William: Laura Ingalls Wilder : a biography
Giff, Patricia Reilly: Laura Ingalls Wilder : growing up in the little house
Hill, Pamela Smith: Laura Ingalls Wilder : a writer's life
Miller, John: Becoming Laura Ingalls Wilder : the woman behind the legend
Spaeth, Janet: Laura Ingalls Wilder
Zochert, Donald: Laura : the life of Laura Ingalls Wilder
Hieman Pieni talo preerialla -sarjaa elämäkerrallisempia teoksia ovat Lauran itsensä kirjoittamat, vasta hänen kuolemansa jälkeen julkaistut päiväkirja- ja kirjeteksteistä kootut On the way home (1962) ja West from home (1974). Näitäkään ei...
Kyseessä voisi olla Hannu Rajaniemen Kvanttivaras (Gummerus, 2011).
Tietoa kirjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au24bac2a2-0018-446b-955e-3….
Ainakin Alistair MacLean ja Dick Francis kirjoittivat osan kirjoistaan yhdessä toisten kirjailijoiden kanssa.MacLeanin 1980-luvun romaanit olivat enimmäkseen haamukirjoittajien työtä. MacLean kehitteli juonen ja henkilöt, mutta varsinaisen kirjoittamisen hoitivat muut. Varsinkin joidenkin niin sanotun UNACO-sarjan romaanien on sanottu muistuttavan vain etäisesti MacLeanin aiempia teoksia.Dick Francisin vaimo Mary teki suuren osan miehensä kirjojen taustatutkimuksesta ja myös toimi käsikirjoitusten ensimmäisenä toimittajana. Mary kuoli vuonna 2000, minkä jälkeen Francisin poika Felix avusti isäänsä seuraavassa neljässä romaanissa. Avustajan vaihdoksen sanotaan vaikuttaneen kirjojen tyyliin. Dickin kuoleman jälkeen Felix myös kirjoitti lisää...
Normaalia nivelten jäykkyyttä ja ns. aamukankeutta voivat aiheuttaa monet asiat. Liikkumattomina olevat nivelet kuivuvat ja varsinkin vanhemmiten nivelessä oleva nivelvuori erittää vähemmän voitelevaa nestettä kuin nuorempana. Jänteet ja lihakset kiristyvät yleensä unen ja levon aikana, ja vetristymisessä voi mennä jonkin aikaa. Yleensä terveet nivelet ja lihakset vetristyvät 10-15 minuutin jälkeen.
Anna-lehden artikkelissa käsitellään erilaisia nivelten ja lihasten sairauksia, jotka voivat aiheuttaa vakavampia pitkäkestoisia jäykkyyksiä raajoissa:
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/jaykat-nivelet-ja-lihakset-aamuisin…
Lähde:
https://www.health.harvard.edu/pain/what-makes-my-joints-stiff-in-the-m…
Helsingin Sanomien Nyt-viikkoliitteen perusteella ainoa viime heinäkuussa televisiossa esitetty italialainen elokuva oli Leonardo Pieraccionin 1996 ohjaama Kuin pyörremyrsky. Nyt-liitteen mukaan "flamencotanssijatar muuttaa toscanalaisen kirjanpitäjän arjen".
Plussa-tietokannan mukaan elokuvaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
kirjastostamme löytyy Kolia käsitteleviä julkaisuja ja voit hakea niitä Verkkokirjastostamme https://gtk.verkkokirjasto.fi/ hakusanalla Koli. Suurin osa ei varsinaisesti käsittele Kolin historiaa, mutta tässä pari poimintaa sinua ehkä kiinnostavista.
Lovén, Lasse & Rainio, Heikki (toim.): Kolin perintö – kaskisavusta kansallismaisemaan. Helsinki: Metsäntutkimuslaitos, Geologian tutkimuslaitos, 2000. ISBN 951-40-1739-0. Julkaistu myös verkkoversiona. http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_038.pdf
Kohonen, J., & Rainio, H. (1992). Kolin synty - kansallismaiseman geologinen historia. Espoo: Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti
http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p22_4_100.pdf
Mielenkiintoiselta vaikuttava kirja, jota...
1600-luvulta 1800-luvun alkuun perinteisiin käsityöläisammatteihin kasvettiin Suomessa pääasiassa käytännön työelämässä. Tällöin ammatti periytyi yleensä isältä pojalle. Vähitellen kouluttautumisen lisääntyminen ja yleistyminen ja lisääntyvä muuttaminen paikkakunnalta toiselle muuttivat tilannetta. Edelleen kuitenkin noin viidesosa suomalaisista hakeutuu samaan ammattiin kuin vanhempansa.
Alla lisää tietoa Wikipediasta, Tilastokeskuksen sivuilta ja ammattiliitto JHL:n Motiivi-lehden sivuilta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattikasvatuksen_historia_Suomessa
https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0
https://motiivilehti.fi/lehti/artikkeli/ammatit-periytyvat/
Turun Sanomien mukaan (2007) SAK:n hajaannuksen aikana 1960-luvulla järjestö oli jakautunut kahtia. Jo sitä ennen 1950-luvun alussa Turun paikallisjärjestö hajosi. Tilalle perustettiin kaksi erillistä järjestöä. Tap erotettiin SAK:sta ja järjestö lakkautti itsensä yleislakkovuonna 1956. Nykyinen Tap syntyi hajaannuksen aikaan vuonna 1966. SAK:lainen ammattiyhdistysliike eheytyi vuonna 1969. Turkua lukuun ottamatta alueillakin siirryttiin yhteisiin paikallisjärjestöihin varsin nopeasti.
Kaksi SAK:n paikallisjärjestöä tekivät yhdistymissopimuksen, jonka mukaan Turun seudun paikallisjärjestö TSAP lakkauttaa toimintansa v. 2008 aikana. Turun paikallisjärjestö TAP jatkaa työtään, mutta muuttaa nimensä Turun Seudun Paikallisjärjestö TSP:...
Hei,
Hieman haasteellinen kohta tosiaan. Voisi olettaa, että viet = otat. Kun lisää sanojen alkuun p:n ja r:n ratkaisusanoiksi tulevat "potat" ja "rotat".
Latinan pakolaisleiri sijaitsi Italiassa Lazion maakunnassa, ja se oli toiminnassa vuosina 1957-1991. Alkuvaiheessa leirin pakolaiset tulivat Itä-Euroopan maista yleensä Jugoslavian vastaisen rajan yli aluksi Triesten pakolaisleirille. Useimmat pakolaiset eivät jääneet Italiaan pysyvästi vaan jatkoivat matkaa muihin maihin. Tästä aiheesta en löytänyt suomenkielisiä painettuja tai verkkolähteitä, eikä tietoa näyttäisi olevan kovin paljon tarjolla englanniksikaan. Latinon pakolaisleiristä on italiankielisessä Wikipediassa artikkeli, jonka voi kääntää myös melko ymmärrettävälle suomen kielelle. Ks. https://it.wikipedia.org/wiki/Campo_profughi_di_Latina
Hakusanoilla Campo profughi di Latina tai Rossi Longhi refugee camp löytyy...
Vilhelm Mobergin Invandrarna on ilmestynyt v. 1959 yhtenä niteenä nimellä Uuteen maahan. Vuonna 1975 ilmestynyt painos on kahtena niteenä nimillä Maastamuuttajat 3: Uuteen maahan 1 ja Maastamuuttajat 4: Uuteen maahan 2.
Nybyggarna on ilmestynyt v. 1960 nimellä Raivaajat, vuoden 1975 painos kahtena niteenä nimillä Maastamuuttajat 5: Raivaajat 1 ja Maastamuuttajat 6: Raivaajat 2. Suomentaja on Kristiina Kivivuori.
