Martti Ahtisaaren vanhemmille syntyi 3 lasta. Vanhin tytär Marja-Liisa kuoli pian syntymänsä jälkeen v.1935. Nuorin sisar Heli syntyi v. 1949.
http://www.genealogia.fi/vsk/44/v8-28.pdf
Fanny on englantilainen muunnos nimestä Fransiska, joka puolestaan on Frans-nimen (Franciscus) sisarnimi tai muunnos nimestä Stefania. Suomessa Fanny kuuluu topeliaaninisiin nimiin, jotka tulivat muotiin 1800-luvun puolivälissä. Fanny-nimi tuli uudelleen muotiin 2000-luvun vaihteessa. Suomenkielisiä kansan vanhastaan käyttämiä muotoja ovat Fanni, Vanni, Fanny, Vannu, Fannu, Fanne ja Vanssi. Fannyn nimipäivä on 2.3.
Frida on pohjoismainen nimi, joka tarkoittaa kaunis, ihana, ystävä, rakastettu. Se on almanakassa sijoitetu 29.12 Rauha-nimen rinnalle siksi, että saksassa Friede merkitsee rauhaa. Suomalaisia kansanomaisia muotoja ovat Riita, Riitta ja Riitu.
Casimir, vrt. Kasimir on muinaisslaavilainen nimi, joka tarkoittaa rauhantekijä,...
"Mustia leopardeja kutsutaan panttereiksi - sekä täplikäs leopardi että musta pantteri ovat siis sama eläinlaji, mutta kyse on vain saman eläinlajin erilaisista värimuodoista." Tämä tieto löytyi sivustolta, jossa on vielä lisää tietoa ja valokuvia:http://www.tunturisusi.com/kissat/pantteri.htm .
Wikipedia on yhteisöllinen palvelu, eli sinne pääsee kommentoimaan tekstejä. Kannattaa siis kirjoittaa mielipiteensä suoraan Wikipediaan.
Hannu on yksi sadoista Johannes-nimen erikielisistä vastineista ja muunnelmista, joten sen merkitystä lienee etsittävä Johanneksen hepreankielisestä kantamuodosta Jochanan, joka tarkoittaa "Jumala on armollinen". Suomalaiseen nimistöön Hannu on tullut Saksan kautta: se on muunnos Johanneksen saksalaisesta muunnelmasta Hannus.
Suomalaisessa sukunimistössä Hannu on yksi Johanneksen laajimmalle levinneistä muunnoksista. Siihen pohjautuvat esimerkiksi sellaiset sukunimet kuin Hanni, Hannikainen, Hannila, Hanninen, Hannola, Hannonen, Hannu, Hannukainen, Hannuksela, Hannula, Hannunen, Hannuniemi, Hannus, Hanska, Hanski, Hanttu ja Hantola.
Lähteet:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Pirjo Mikkonen...
Aapeli on suomalainen muoto nimestä Aabel, joka juontuu heprean nimestä Hevel, 'henkäys'. Raamatussa Aabel oli Aatamin ja Eevan toinen poika. Abel-nimi on Suomessa esiintynyt kalentereissa vuodesta 1646 lähtien, Aapeli vuodesta 1908. Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet (Otava 2005)
Riikka on lähinnä lyhennelmä Fredrika nimestä, joka on Fredrik nimen vastine naiselle.
Fredrik on ikivanha indoeurooppalainen henkilönimi, joka esiintyy myös sanskritissa.
Fredrik merkitsee suomeksi rauhanruhtinasta, hallitsijaa jonka valtakunnan rajoilla vallitsee rauha.
Almanakan Fredrik oli Utrechtin piispa, joka kuoli marttyyrina vuonna 838.
Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Vilkuna, Kustaa. Etunimet.
Sanonta on peräisin G. B. Shaw'lta, hänen vuonna 1903 julkaistusta aforismikirjasestaan Maxims for revolutionists: "He who can, does. He who cannot, teaches."
Ilmatieteen laitoksen sivujen mukaan kesä on Suomen vähätuulisinta aikaa ja syksyn edetessä tuulisuus kasvaa. Tammikuu on pitkän ajan keskiarvojen mukaan tuulisin kuukausi Suomessa. Tuulisuus vaihtelee tietenkin suuresti: tuntureiden lakialueet ovat tuulisimpia paikkoja ja rannikkoalueet seuraavaksi tuulisimpia. Suomen metsäisyys vähentää tuulisuutta huomattavasti.
Ilmatieteen laitoksen mukaan "Merialueilla 50 m:n korkeudella tyypillinen vuotuinen keskituulennopeus on noin 7,5-8 m/s, avoimilla peltoalueilla sisämaassa 3,5-4,5 m/s ja mäkien lailla noin 5,5 m/s sekä puurajan yläpuolelle ulottuvilla tuntureilla 7,5-9 m/s. Merialueilla tuulen nopeudet yli 30 m/s ovat varsin harvinaisia, mutta tuntureilla niitä esiintyy joka talvi."
Tietoja...
Sitaatti on Kiven Seitsemän veljeksen luvusta yksi. Aapo lausuu ”Talo ilman aitan polulla astelevata emäntää on niin kuin pilvinen päivä, ja sen perheenpöydän päässä istuu ikävyys kuin riutuva syksyilta. Mutta hyvä emäntä on talon kirkas aurinko, joka valaisee ja lämmittää.” Aapon puheenvuoro jatkuu vielä tästä ja kokonaisuudessaan se siis löytyy Seitsemän veljeksen ensimmäisestä luvusta.
Gustav Schmidtin käännöksenä Aapon sanat kuuluvat: ”Ein Hof, in dem keine Hausfrau auf dem Pfad nach dem Speicher schreitet, ist wie ein trüber Tag, und an seinem Familientisch sitzt obenan die Langeweile wie ein hinschwindender Herbstabend. Eine gute Hausfrau aber ist für den Hof eine lachende Sonne, die erleuchtet und wärmt”.
(lähteet: Kivi: Valitut...
Toisin kuin monet suomalaisetkin etunimet, nimi Minna ei juonnu Raamatusta. Minna (samoin kuin esim. Miina ja Minni) on lyhentymä Vilhelmiina-nimestä, joka on puolestaan Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa. Minnaa voidaan pitää myös lyhentymänä Hermine-nimestä, joka on Hermanin sisarnimi ja niin ikään alkuperältään saksalainen. Herman merkitsee sotilasta.
(Lähteet: Saarikalle Anne, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007; Lempiäinen Pentti, Suuri etunimikirja, WSOY 1999; Vilkuna Kustaa, Etunimet, Otava 2005)
Suomen kielen sana Venäjä on mahdollisesti germaanista perua. Itämeren etelärannikolla asuneen slaavilaisheimon, vendien, kansannimi pohjautuu todennäköisesti samaan sanaan, ja germaanit kutsuivat luultavasti kaikkia naapurissaan asuneita slaaveja nimellä *wened.
Kielikello: Suomi, Ruotsi ja Venäjä - oma ja naapurin nimi
Suomen kielen etymologinen sanakirja: Venäjä
Tie kotiin (kattaa televisiosarjan jaksot 1-12), Tie huipulle (13-22), Yhteinen tie (23-31), Kohtalon tie (32-40), Uusi tie (jatkaa tarinaa lokakuusta 1993 juhannukseen 1997). Tie kotiin ja Tie huipulle on julkaistu myös yhteisniteenä nimellä Metsolat.
Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on vastattu kysymykseen 2007:'
Kerkko Hakulisen kirjassa Paikannimet (WSOY 2006) Ahvenanmaan nimen alkuperästä kerrotaan seuraavaa:
”Nimen alkuperää ei ole tyhjentävästi selvitetty. Erään arvelun mukaan sekä ruotsin- että suomenkielisen lyhyen nimen merkitys on ´vesimaa´ tai ´vesisaari´, sanasta å (muinaisskandinaavin ahva) ´vesi´ (nykyruotsissa joki) ja land ´maa´ tai ´saari´. Toisen arvelun mukaan suomenkielisen nimen alkuosa ahvena olisi peräisin muinaisskandinaavista ja sen merkitys olisi ´ahven´ (1500-luvulla saaristolaiset maksoivat veroja ahvenina). Kolmannen arvelun mukaan ruotsinkielisen nimen alkuosa johtuisi sanasta ål ´soraharju´. Ruotsissa olevan Ålandin pitäjän nimen on...
Ymmärrän, että asia tuntuu harmilliselta. Näin elämässä usein käytännössä käy. Valitettavasti kirjasto ei voi perua aineiston korvausta. Kirjastot eivät kirjanpidollisista syistä johtuen voi toimia kuten kirjakaupat, jotka pystyvät perumaan kaupan kuittia vastaan. Meillä ei ole erillistä tiliä, jolta voisimme maksaa korvauksen peruutuksen. Aineiston korvaus paitsi palauttaa asiakkaan lainausoikeuden myös poistaa aineiston kirjaston kokoelmasta ja muuttaa korvatun aineiston asiakkaan omaisuudeksi. Kirjaston tulisi siis käytännössä ostaa korvattu kirja takaisin, mutta hankintaohjeet yleensä estävät aineiston ostamisen yksityisiltä henkilöiltä. Kirjastot voivat ostaa aineistoa vain kilpailutuksen perusteella valituilta...
Voit palauttaa Turun kaupunginkirjaston lainan mihin tahansa Turun lähikirjastoon maksutta.
Kuljetusmaksu 2 € peritään Vaski-kirjastojen kuntarajat ylittävistä lainojen palautuksista silloin, kun lainat palautetaan johonkin muuhun kirjastoon kuin siihen, josta ne on lainattu tai jonka kokoelmiin niteet kuuluvat.
Nykysuomen sanakirja vuodelta 1980 (WSOY) määrittelee sanat pikkupiika, piika ja emäntäpiika seuraavasti:
Pikkupiika on palvelustyttönä (tav. vanhemman palvelijan ohella) toimiva keskenkasvuinen tyttö. Emäntäpiika taas
emännän tehtäviä hoitava palvelija, emännöitsijä, esimerkiksi kartanon, piispan emäntäpiika. Piika viittaa
nykyään varsinkin maalaistaloissa, aikaisemmin yleisemmin naispalvelijaan, -palkolliseen, palvelustyttöön, kotipiikaan, talousapulaiseen, mutta sanalla on nykyään hieman halventava sävy.
Ainakin Kaari Utrio on käsitellyt naishistoriaa ja piikoja kirjoissaan Kalevan tyttäret ja Suomen naisen vuosisadat, osat 1-4. Viimeksi mainitun moniosaisen teoksen 1-osan nimi on Piikasesta maisteriksi.