Romaaneja kannattaa etsiä Kirjasammosta paikannimellä hakemalla, tällöin saa esiin sellaiset romaanit, joiden kuvailutiedoissa paikkakunta mainitaan. Lisäksi voi kokeilla hakea paikannimellä Vaski-verkkokirjastossa, ja siellä sitten rajata hakutuloksia kaunokirjallisuuteen ja paikkaan. Paimio vilahtaa ainakin seuraavissa teoksissa:Juha Hurme: Volvo AmazonPaula Havaste: Tuulen vihatPirkko Arhippa: Kuolleet eivät äänestäSauvo liittyy seuraaviin teoksiin:Inga Koskinen: Tatuoitu hammas, SiimarusettiKosti Hongisto: Sinitakin syntiKaarina:Iida Rauma: HävitysRaisio:Elli Kaarlehto: Naantalin kuninkaan valtakuntaAarne Mustasalo: Jokikylän pojat
Kyseessä lienee Hilary ja Piers du Prén Hilaryn sellistisiskosta Jacquelinesta tekemä muistelmateos A genius in the family: an intimate memoir of Jacqueline du Pré. (ISBN=0099274787 tai 1856197530) Kirjaa ei ole suomennettu. Kirjan pohjalta on Anand Tucker tehnyt elokuvan Hilary ja Jackie, joka on ainakin täällä pääkaupunkiseudulla lainattavissa videona.
Alla linkkejä sivustoille, joilla esitellään tällaisia englannin ja ruotsin kielen sanontoja eli idiomeja, joissa on mukana myös suomennos:
https://www.ef.fi/englannin-kieliopas/englanninkieliset-sanonnat/
https://fi.wiktionary.org/wiki/Luokka:Englannin_kielen_sanonnat
https://fi.wiktionary.org/wiki/Luokka:Ruotsin_kielen_sanonnat
Idiomeja löytyy myös sanakirjoista. Alla linkit Vaara-kirjastojen englannin, ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän kielen idiomisanakirjoihin. Muistakin kielistä voi löytyä. Voit hakea sanoilla "idiomit" ja jokin kieli.
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=idiomit+englannin+kieli&t…
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=idiomit+ruotsin+kieli&typ…
https://vaara....
Herman Melvillen Moby Dick on suomennettu kahteen otteeseen. Antero Tiusasen tuoreempaa suomennosta (Otava 2002) ei ollut kirjastossa vapaana, mutta Seppo Virtasen ensimmäisessä suomennoksessa (WSOY 1956) Ahabin viimeiset sanat kuuluvat näin (s. 642):
"Sinua minä lähestyn, sinä kaiken hävittävä mutta aina häviävä valas, viimeiseen asti minä pidän sinusta kiinni kynsin hampain, helvetin sydämestäkin minä isken sinua, vihan tähden minä puhallan viimeisen henkäykseni vasten kasvojasi! Upota kaikki ruumisarkut ja ruumisvankkurit samaan kurimukseen! Ja koska kumpikaan niistä ei voi tulla minun osakseni, niin anna minun sitten hinautua riekaleiksi, kun olen vielä sinun vanavedessäsi, sinuun sidottuna, sinä kirottu valas! Näin minä sinkoan...
Muistamasi kohta on Aino Voipion runosta "Onkimadon vieraspidot", joka on julkaistu "Lasten ilo" -lehdessä (01.02.1928, nro 2, s. 9-10). Runo alkaa: "Kotipellon perukassa, vierustalla ladon". Rouva hämähäkki arvioi "uutimia": "Nuo on hyvää tekoa, ne orpanani armaan, Neiti metsähämähäkin, kutomat on varmaan."Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiVoipio, Aino: Onkimadon vieraspidot (Digi.kansalliskirjasto.fi, Lasten ilo, 01.02.1928. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot):https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/971663?term=Neiti&term=mets%C3%A4h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kin&term=neiti&page=9
Kyseessä voisi olla Hannele Huovin Topelius-palkittu lastenromaani Höyhenketju (Tammi, 2002). Kirjasampo-tietokanta kertoo siitä näin: "Eleisa rakastaa lintuja ja pakenee usein vanhempiensa luota niitylle niitä tarkkailemaan. Kerran hän tarttuu kiinni haukan jalkaan ja Haukka, Lintujen haltian poika, nokkaisee tytön silmät sokeiksi. Oikeus tuomitsee Eleisan ja Haukan vaeltamaan ja etsimään vapauttavaa taikaa höyhenketjulla yhteen kiinnitettyinä. Vaelluksella on mukana narri Kaksinokka, ja myös Huki ja Lotte ovat mukana kun käydään taistelua varjojen ja varjottomien välillä. Kertojana vuoroin Eleisa, vuoroin Kaksinokka, kertoja merkitty vinjeitein luvun alkuun."
Ikävä kyllä emme voi antaa kortin tunnuslukua kuin kirjastossa asioidessa. Kortin PIN on koodattu niin, ettei henkilökuntakaan sitä näe ja se voidaan vaihtaa, kun asiakas on todistanut henkilöllisyytensä.
Jos kortissa on annettu sähköpostiosoite, voi käyttää Unohditko tunnuslukusi? -palvelua, joka näkyy sisäänkirjautumisen yhteydessä.
Ei-saamelaisten saamenpuvun käytöstä on keskusteltu ja kirjoitettu paljon. Jos maahanmuuttaja ei ole saamelainen, kannattaa perehtyä esimerkiksi Áile Aikion artikkeliin Gákti − sukujen puku. Siinä Aikio määrittelee saamenpukua ja sen merkityksiä. Myös Rovaniemen kaupunginkirjastossa koottuun aineistoluetteloon ja sen johdantoon kannattaa tutustua. Johdannon on kirjoittanut Sigga-Marja Magga. Laajasti aihetta käsittelee myös Saamelaiskäräjien vuonna 2018 hyväksymä Eettinen ohjeistus Saamelaismatkailuun.
Áile Aikio 2018: Gákti − sukujen puku. Osoitteessa https://faktalavvu.net/2018/02/27/gakti-sukujen-puku/
Gákti. Julkaisuluettelo 2019. Osoitteessa https://lapinkirjasto.finna.fi/themes/custom/files/G%C3%A1kti_saamenpuku.pdf
Eettinen...
Kysyjän kotikunnasta päätellen kyse on Nurmeksen kirjastoauto Ilonasta, jolla on parillisten viikkojen perjantaireitillään pysäkkinä Roukkajantie 200. Nurmeksen kirjastoauto ei valitettavasti liikennöi nyt huhtikuussa. Uutinen siitä löytyy mm. verkkokirjastosta: https://vaara.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D18948&lng=fi
Mikäli lainasi tarvitsevat uusimista, olethan yhteydessä Nurmeksen kirjastoon soittamalla 040 104 5108 tai sähköpostitse kirjasto(at)nurmes.fi. Kirjastoautoon varattuja aineistoja voi noutaa Nurmeksen pääkirjastosta.
Nurmeksen kirjastoauton reititiaikataulu löytyy niinikään verkkokirjastosta osoitteesta: vaara.finna.fi
Tässä vielä suora linkki Nurmeksen kirjastoauton...
Suomalaisten metsäsuhteesta on kirjoitettu paljon ja etsimäsi kirjan tuntomerkit ovat melko laveat.Hain Helle-verkkokirjastosta teoksia, jotka on julkaistu vuosien 2010-2020 välillä. Käytin hakusanoja metsäsuhde, luontosuhde, metsät, suomalaiset. Nämä ovat lupaavimmat kirjat, jotka hakiessani tuli vastaan: Hallanaro, Eeva-Liisa; Kuusela, Saija; Juslén, Aino; Ryttäri, Terhi (toim.) Metsän salainen elämä (2016). Metsän salainen elämä on kokoelma yllättäviä ja hauskoja kertomuksia metsän hiljaisten ja niitä työkseen tutkivien ihmisten elämästä. https://helle.finna.fi/Record/helle.866115?sid=4894098918 Metsän tarina (2013). Kirja raottaa pohjoisen ihmisen muinaisia metsäkokemuksia ja myyttisiä uskomuksia. https://helle.finna.fi/...
Oikeaa ja väärää tapaa ei omistuskirjoituksen peittämisessä ole. Ehkä tuo sivujen irrotus ja leikkely voisivat olla sellaisia.Kannattaa kuitenkin pyrkiä siistiin lopputulokseen. Korjauslakka tai tarra voisivat olla hyviä vaihtoehtoja. Linkki esimerkki tarrasivulle.Voisit myös tehdä itsellesi Exlibriksen, jolla nimikoit myös muut kirjasi. Linkki Exlibris Aboensis sivustolle.
Kirjasarjojen nimiä olisi hyvä tiedustella esim. sähköpostitse Piteå Museumista, osoite on http://www.piteamuseum.nu/index.htm. Roland Selin on Föreningen Piteå Museumin puheenjohtaja.
"Taiponen" -nimen alkuperästä ei löydy mainintaa kattavimmasta Suomessa ilmestyneestä sukunimikirjasta Sukunimet (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, 2000).
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) saattaa voida auttaa asian selvittämisessä.
Keskuksen ylläpitämään nimineuvontaan voi olla yhteydessä puhelimitse (0295 333 203, torstaisin klo 10–12) tai kysymyslomakkeella verkossa https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Myös Suomen sukututkimusseuralta saattaa saada apua.
Tietoa seuran tarjoamista neuvontapalveluista: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut
Koiran lisäksi lukueläinten listalle ovat päässeet ainakin hamsteri, kani, kissa, lehmä ja marsu.Lukumarsu Esko-Einari ei valita työolosuhteista – video | Yle Lehmä opettaa lapsille lukutaitoa ja myötätuntoa – "Kummituskirjoja ei kannata lukea lehmille" | Puoli seitsemän | Yle Ennen oli vain lukukoiria – nyt tulevat lukulehmät – Suomen kirjastoseura Facebook Kun Espoon kirjastoihin etsittiin uusia lukukoiria, Marja Härmä sai yllättävän tarjouksen – "Tokihan me tartuimme mainioon tarjoukseen" | Paikalliset | Länsiväylä Lukukissa Touho | Vaasa Lukumarsu - Maaseudun Tulevaisuus Lukukani Cloud
Kappale For he's a jolly good fellow on suomennettu nimellä Vanha veikko, kääntäjänä Erkki Ainamo. Löysin laulun kolmesta nuottikirjasta: Suuri toivelaulukirja 3 (Fazer, cop. 1979), Laulajan kirja (Otava, cop. 1969) ja 106 kitaralaulua (Fazer, 2. p. 1974). Kaikissa kirjoissa on kaksi säkeistöä sanoja suomeksi ja englanniksi. Näitä nuottikirjoja on pääkaupunkiseudun kirjastoissa kymmenittäin, paikannustiedot löytyvät aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi/ ). En onnistunut löytämään äänitteenä suomenkielistä versiota laulusta.
Netistä löytyy muutamia hyviä määritelmiä.
Wikipedia esimerkiksi määrittelee EBUB-tiedoston International Digital Publishing Forumin (IDPF) hyväksymäksi tiedostomuodoksi, joka on laitteisto- ja ohjelmistoriippumaton.
EPUB-määritelmä koostuu seuraavista osista:
Open Publication Structure (OPS), jossa määritellään sisällön rakenne ja muotoilu.
Open Packaging Format (OPF), jossa määritellään tiedoston sisäinen rakenne.
OEBPS Container Format (OCF), jossa määritellyssä muodossa kaikki osatiedostot yhdistetään yhdeksi .epub-tiedostoksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/EPUB
Klaava median sivustolla määritellään paitsi EBUB myös muita e-kirjoihin liittyviä käsitteitä.
https://klaava.fi/?page_id=1358
Tasavallan Presidentin tehtävistä on säädetty Suomen Perustuslaissa 73171999: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Tasavallan Presidentin kanslian verkkosivuilla on tietoa Presidentin toiminnasta: http://tpk.fi/Public/default.aspx Kyseisillä sivuilla ei ole vastausta esittämääsi kysymykseen. Jos haluat selvittää asiaa eteenpäin suosittelen, että olet asian tiimoilta yhteyksissä suoraan Tasavallan Presidentin kansliaan: kirjaamo@tpk.fi
Osassa Helsingin kirjastoja A3-kokoisen värisivun tulostaminen onnistuu kopioikoneinakin toimivilla monitoimilaitteilla muistitikulta. Esimerkiksi Pasilan kirjastosta tällaisia laitteita löytyy kaksikin. Tiedosto täytyy tallentaa muistitukulle ja tulostaa tiedosto liittämällä muistitikku laitteeseen. Ainakin Pasilan laite tunnistaa yleisimpiä kuvatiedostomuotoja (esimerkiksi jpg ja tiff) sekä pdf-tiedostoja. Microsoftin asiakirjamuodoillakin tulostaminen näyttää onnistuvan, mutta ilmeisesti laite muuntaa ne johonkin toiseen muotoon, jolloin tulostusjälki ei ole välttämättä hyvää. Saattaa myös olla, etteivät laitteet tunnista kaikkia muistitikkuja.
Siitä, missä kirjastoissa on monitoimilaite, ei ole listaa, mutta voit tiedustella asiaa...
Kysymykseen on vastannut Eläinmuseon intendentti Voitto Haukisalmi Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymyksissä 2.2.2013. Lyhyesti ilmaistuna: Jäniksellä on pitkät korvat, jotta se kuulisi paremmin lähestyvän pedon ja ehtisi ajoissa pakenemaan.
Lähde: Helsingin Sanomat 2.2.2013
