Evika Siliņan nimityksen myötä tultiin ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa kaikissa kolmessa Baltian tasavallassa on samanaikaisesti pääministerinä nainen.
Kaksi naispääministeriä Baltiassa oli ensimmäisen kerran Kaja Kallaksen noustua Viron johtoon tammikuussa 2021. Kallas on ensimmäinen naispuolinen pääministeri Virossa. Latvian Evika Siliņalla (15.9.2023–) ja Liettuan Ingrida Šimonytėlla (11.12.2020–) on kummallakin yksi naisedeltäjä: Kazimira Prunskienė Liettuassa (17.3.1990–10.1.1991) ja Laimdota Straujuma Latviassa (22.1.2014–11.2.2016).
Kerrostaloja ei yleensä enää lämmitetä puulla. Yksittäisissä asunnoissa on edelleen takkoja, joten kaikkia savupiippuja ei välttämättä ole poistettu käytöstä.Lähteet: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/Kotitalouksien-suora-saehkoen-kulutus-on-laskussa-mikroaineistot-syventaevaet-tietoja-asumisen-laemmitystavoistahttps://omataloyhtio.fi/artikkelit/vanhan-takan-ja-tiilipiipun-uudellee…
Kirjaston video- ja dvd -elokuvat on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Niissä on lainausoikeus, mutta niitä ei saa esittää julkisesti. Joissakin elokuvatallenteissa on lainausoikeuden lisäksi esitys- ja laitoskirjasto-oikeus. Tämä esitysoikeus tarkoittaa, että kirjasto voi julkisesti esittää kyseisen elokuvan. Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi/ näkyy kunkin elokuvan kohdalta onko kyseisellä elokuvalla ainoastaan lainausoikeus vai voiko kyseistä elokuvaa esittää myös kirjastoissa.
Kirjaston kaukopalvelu tilaa asiakkaille muista kirjastoista sellaista aineistoa, jota oman kaupungin kirjastojen kokoelmissa ei ole. Kaukolainan voi noutaa mistä tahansa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteestä. Lähettäjäkirjasto määrää aineiston laina-ajan, joka on useimmiten noin neljä viikkoa. Kaukolainoja voi myös uusia, jos lähettäjäkirjastossa ei ole varauksia. Kaukolainan hinta on 6 euroa/kpl.
Kaukolainapyynnön voi tehdä esim. verkkolomakkeella osoitteessa: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm
Lammin historiasta löytyy jonkin verran tietoja Lammin kunnan kotisivuilla http://www.lammi.fi/ ,mutta saadaksesi kaiken mahdollisen selville kannattaa tutustua seuraaviin teoksiin:
Lammin pitäjän historia 1.Ruotsin vallan loppuun.(Lammin kunta, 1989) ja Lammi: kuvia ja kertomuksia pellavapitäjästä (Lammin kunta, 1989) sekä Stenius, Kirsti: Lammin kirkko: seurakunnan vaiheita (Lammin seurakunta, 1990).
Kiinnostavia ovat varmasti myös Uljas Kiurun kokoamat ja toimittamat Lammilaisia sotakuvatarinoita (Lammin kunta, 1997) ja Lammin henkilötarinat. Kysy kirjojen saatavuutta / kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
Hei!
Kyseessä on varmaan Kaija Österlundin Risto-sarja:
Riston retki kivikauteen
Risto saapuu rautakauteen
Risto pronssikaudessa
Risto ja viikingit.
Kirjat ovat varattavissa Vaski-verkkokirjastosta.
Vanessa Sabrina Gnaegi, taitelijanimeltään Ladyva, on sveitsiläinen boogie woogie, blues ja jazz -muusikko. Ikävä kyllä näyttää siltä, ettei hänen tuotannostaan ole julkaistu nuottikirjoja. Hakusanoilla "Ladyva sheet music" löytyy internetistä joitakin ladattavia nuotteja, jotka ovat maksullisia, esimerkiksi nämä:
Für Elise
Tell me how do you feel
8 to the bar
YouTubesta löytyy samoilla hakusanoilla videoita, joissa on musiikin lisäksi nuotit.
Rasismi on kielletty kirjastossa.
Suomessa perustuslaki turvaa jokaisen oikeuden tulla kohdelluksi samanarvoisena ja syrjintä rodun tai etnisen taustan perusteella on rikos.
Kaunokirjallisia teoksia onnistuin löytämään vain yhden, vuonna 1929 ilmestyneen Jalmari Hahlin romaanin Yösalo, jossa fennomaaninen nuori maisteri Anni Lehtovaara tulee kotiseudulleen kansanopiston opettajaksi. Hän on varakas ja lahjakas, mutta rakastuu ”epäsäätyiseen” mieheen ja joutuu ristiriitaan sekä isänsä että opistonsa johdon kanssa. Romaanista on julkaistu uusi painos vuonna 2019.
Aihetta käsitteleviä elämäkertoja:
Rautavirta, Eero: Jaakko Päivärinta, kansanvalistajapappi (1997)
Vuorio, Anelma: Kukaton morsian : kuvia isovanhempieni sekä vanhempieni Rope ja Edla Maria Kojosen elämäntaipaleelta (1975)
Lisäksi antologiasta Muistojen kansanopisto (2004) löytyy muisteloita eri opistoista ja eri aikakausilta.
Olisiko kyseessä Johanna Jovelanin ja Annabelle Antasin vuonna 2022 ilmestynyt kirja Vanhassa talossa? Jovelan kirjoittaa myös blogia, joka löytyy osoitteesta https://www.omavarainen.fi/jovelassa/
Vanhassa talossa -teos ei ole varsinaisesti mökkipäiväkirja, vaan Jovelan kertoo siinä yksinkertaisesta elämästään vanhassa, 150-vuotiaassa talossa. Muita kuvaustasi läheisesti vastaavia teoksia tai tekijöitä ei löytynyt, joten uskon kyseisen teoksen olevan oikea.
Vanhassa talossa -kirja löytyy Helmet-sivustolta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2511226__Svanhassa%20talo…
Balalaikan soitonoppaita on kirjastoissamme vain pari tarjolla:
Ekkel, Bibs: Mel Bay's complete balalaika book: a comprehensive guide & tutor. Tämä on nuotti ja soitto-opas. Toinen, vanhempi opas on: Alexander Dorozhkin: Elementary method for the balalaika. Molemmat ovat kaupunginkirjaston musiikkioasatolla, josta voit tehdä hyllyvarauksen verkkokirjastossa, mikäli sinulla on siihen tarvittava salasana kirjastokortin lisäksi, tai käymällä paikan päällä.
Kysymyksen sitaatti on peräisin Koiviston muistosanoista presidentti Kekkoselle: "Meistä ei voi tulla kaikista samankaltaisia, ja jos voisi, sillä ei olisi arvoa. Arvokasta on, että me erilaisuudessammekin voimme elää yhdessä, yhdessä hoitaa yhteisiä asioita, Urho Kekkosen viitoittamalla tavalla." Koiviston muistosanat radioitiin ja televisioitiin sunnuntaina 31.8.1986 kello 11 sekä julkaistiin seuraavina päivinä sanomalehdissä. Juhani Suomen mukaan teksti oli valmisteltu Koivistolle hyvissä ajoin etukäteen.
Mauno Koivisto, Kaksi kautta. 1, Muistikuvia ja merkintöjä 1982-1994
Juhani Suomi, Umpeutuva latu : Urho Kekkonen 1976-1981
Koivisto: Rauhan ja yhtenäisyyden rakentaja. - HS 1.9.1986
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa teokset, jotka selvittelevät vanhoja käsialoja, sijaitsevat
joko sukututkimuskirjallisuuden joukossa lk. 99.3 tai kirjoitustaidon historiassa lk. 00.1 ja
00.109.
Tässä muutamia esimerkkejä: "Vanhat käsialat ja asiakirjat" (lk. 00.1), "Vanhojen käsialojen
lukukirja" (lk. 00.109) ja Arontaus, E.: "Askel sukututkimuksen pariin: wanhan käsialan opas"
(lk. 99.3).
Ensimmäisestä maailmansodasta on kirjoitettu metreittäin kirjoja, joten annan tässä vain muutaman kirjaesimerkin.
Ensimmäinen ja toinen maailmansota (1995)
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osat 20 ja 21 (1984)
Otavan suuri maailmanhistoria, osa 16 (1986)
Suuri maailmanhistoria, osa 13 (1982)
Lisää kirjoja voit hakea verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1036686708 laittamalla asiasanaksi "ensimmäinen maailmansota". Halutessasi voit myös rajata hakusi suomenkielisiiin teoksiin valitsemalla kielivalikosta kohdan "suomi" ja joko tietyn kaupungin/kunnan kokoelmiin (valikko "kirjasto") tai Tampereen kaupunginkirjaston tietyn osaston kokoelmaan (valikko "toimipiste").
Kirjojen...
Etelämantereella ei ole valtioita eikä alkuperäisasutusta. Mantereen ihmisasutus koostuu vaihtuvista tutkijoista ja muista tukikohtien henkilökunnasta sekä turisteista. Joidenkin valtioiden kansalaisia on syntynyt Etelämantereella, joten heitä voidaan pitää harvoina syntyperäisinä etelämanterelaisina.Lähteet:Mikä on Etelämanner – ja miten se liittyy Suomeen? - UlkoministeriöAntarctic - Wikipedia
Valitettavasti oikeastaan mitään tutkimaani hyönteiskirjaa tai -verkkosivustoa ei voi pitää muodonvaihdoksen kuvauksen kannalta kattavana. Toukkien kuvia vielä jonkin verran voi kirjoista ja verkkosivuilta löytää, mutta munat ja kotelot ovatkin jo paljon haastavampaa etsittävää. Perhosten toukat lienevät työlään selvitystyön helpommasta päästä. Esimerkiksi Kimmo Silvosen ja kumppanien Suomen päivä- ja yöperhoset : maastokäsikirja (Bugbook, 2014) sisältää runsaasti toukkien kuvia. Yökkösten toukkien osalta voidaan puhua jo kattavuudesta: Matti Aholan kolmiosainen Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat (KuvaSeppälä-yhtiöt, 2005-2011) sisältää kuvat yli 700 toukasta.
Internetin kotimaisista hyönteissivustoista kannattaa mainita Ötökkätieto...
Bandoneon on saksalaisen Heinrich Bandin (1821-60) v. 1846 suunnittelema vetoharmonikka, jonka näppäimistö on soittimen molemmilla puolilla. Soitin on joko 4- tai 8-kulmainen ja sitä on käytetty suosittuna tangosoittimena 1900-luvun alusta alkaen Argentiinassa, Uruguayssa sekä Brasiliassa, jonne se tuli siirtolaisten mukana. Argentiinalainen Astor Piazzolla (1921-92) on tunnetuimpia bandoneonisteja, muita tunnettuja taiteilijoita on Luis di Matteo ja Juan Jose Mosalini. Lisää aiheesta voi lukea seuraavilta internet-sivuilta http://www.ksanti.net/free-reed/history/bandoneon.html
http://www.cyber-tango.com/art.html http://users.skynet.be/jan.doumen/BAND/INDEX.HTM
