Valitettavasti emme löytäneet virallista painettua tietoa asiasta, mutta kysyimme paikallisilta kauhajokilaisilta ja heiltä tuli tällaisia vastauksia:
"Raittilat tosiaan asuvat Raittikaupungilla, mutta luulenpa että nimi Raittikaupunki johtaa syvemmälle jo ennen kuin Raittilat ovat asuneet. Nimi voi tulla tien leveydestäkin, koska tiet olivat ennen enemmän kärrypolkuja. Ratikylässäkin asui aikoinaan Raitti-Hessa eli Hedvig Raittila jolle kyläläiset tekivät talkoilla pienen mökin 1928. Hessa asui ennen Ratikylään muuttoa Kainaston keskustassa. Hangaskylän tien varressa on siis Rati ja Raitti alkuisia nimiä."
"Olen Ratikylästä syntyjään eli ihan kiven heiton päästä Raittikaupungista. Kysyin isän lisäksi yhdeltä toiseltakin,...
Vanhempien puhetyyli voi vaikuttaa lapsen puhetapaan, jos lapsi omaksuu joitakin heidän käyttämiään sanoja tai sanontoja osaksi omaa puhettaan. Lapsen puhetyyliin vaikuttavat kuitenkin myös muu ympäristö, kuten televisio-ohjelmat ja hänen lukemansa kirjat, sekä muiden hänen lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden puhetyyli. Tutkimuksissa on myös huomattu, että koulutustausta ja yhteiskuntaluokka heijastuvat yksilön puheeseen.
Lähde:
Yule, George: The study of language (5th edition, 2014)
Julkaisu löytyy Kansalliskirjastosta sekä Viikistä että Fennica-kokoelmasta Kansalliskirjastosta. Viikin kappaleen saa kotilainaan ja tuon Fennican lukusalilainaan, Salamajärven kansallispuiston runkosuunnitelma | Helka-kirjastot | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi). Teosta löytyy myös muista yliopistokirjastoista Frank-monihaulla saat muutkin sijainnit esiin, Kirjastot.fi: Frank-monihaku.
Sen sijaan tuota jälkimmäistä en löydä mistään. En löydä edes mainintaa siitä, ainoastaan Salamaperän luonnonpuiston runkosuunnitelman ja järjestyssäännöt, mutta sitäkään dokumenttia en mistään kirjastoluettelosta.
Ehkä Viikin kirjastossa osattaisiin auttaa. Julkaisua kyllä pitäisi löytyä jostain ja Kansalliskirjaston kokoelmat...
Helsingin kaupungin kirjastoissa on omat johtajat (lukuunottamatta muutamaa pienintä kirjastoa, joissa on yhteinen johtaja). Kirjastonjohtajat vastaavat omista kirjastoistaan, rekrytoinnista sekä vastaavista päätöksistä. Kirjastojen ja johtajien tiedot löytyvät Helmet-sivuilta, kohdasta kirjastot. Helsingin kaupungin sivuilta löytyy tietoa Kirjaston palvelukokonaisuudesta. Siinä kerrotaan myös jonkin verran palvelujen rakentumisesta ja siitä, kuka mistäkin vastaa, https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/tietoa-meista/k…;
Varsin paljon partatietoutta runsaan kuvituksen kera tarjoaa Alex Naverin, Eric Thorssonin ja Anders Bergstedtin Partakirja (Like, 2015), joskaan ei aivan hakuteosmaiseen tyyliin. Tätä järjestelmällisemmin partamalleja esittelee esimerkiksi Allan Peterkinin One thousand beards : a cultural history of facial hair (Arsenal Pulp Press, 2001).
On hyvin vaikea sanoa mitään määrää. Terveyskirjaston ADHD-artikkelissa on mainittu häiriön esiintyvyydestä https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00353. Diagnosoimattomista sairauksista ei erikseen ole tietoa saatavissa. Kelan lääkekorvaustilastojen perusteella on mahdollista arvioida lääkityksen saaneiden määrää iän mukaan, mutta määrä näyttäisi olevan kysytyssä ikähaarukassa verrattain pieni. Diagnosoimattomien henkilöiden määrän voisi ikäryhmässä siten ajatella olevan suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin esiintyvyys ylipäätään. On syytä huomioida että myös arvioon esiintyvyydestä liittyy monenlaista epävarmuutta.
Traficomin verkkosivuilta löytyvän tiedon mukaan, jos olet täyttänyt 45 vuotta tai täytät 45 vuotta uudistettavan (nykyisen) luvan voimassaoloaikana sinun tulee toimittaa lääkärintodistus Ajovarman palvelupisteelle hakemuksen liitteenä.Jos olet täyttänyt 68 vuotta tai täytät 68 vuotta uudistettavan (nykyisen) luvan voimassaoloaikana sinun tulee toimittaa laajennettu lääkärintodistus Ajovarman palvelupisteelle hakemuksen liitteenä.Sinun ei tarvitse toimittaa lääkärinlausuntoa ajolupahakemuksen liitteenä, jos olet nykyisen luvan päättyessä alle 45-vuotias tai olet uudistamista edeltävän viiden vuoden sisällä toimittanut ryhmän 2 ajo-oikeuden haltijoilta edellytettävän ikään perustuvan lääkärinlausunnon poliisille, korottanut ajo-...
Kyseessä lienee Michel Faberin Lihaa ja verta (Tammi, 2001).Mikä on sen kauhu/jännitysromaanin nimi, joka on kirjoitettu v. 2000-2002? Kirja kertoo miespuolisesta "ihmisestä", joka (avustajansa kanssa) kaappaa ihmisiä… | Kysy kirjastonhoitajalta Lihaa ja verta | Kirjasampo
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2018 on tietoa keskimääräisisä kulutusmenoista taulussa 21.21 Kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot kulutusyksikköä kohti 1985–2016:
Tilastokeskuksen Kotitalouksien kulutus -tilaston tietokantatauluista voi poimia lisää erilaisia tietoja kulutuksesta vuosina 1985–2016: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__ktutk/?tablelist=true. Esimerkiksi taulusta 001 -- Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 1985-2016 kulutusmenojen lisäksi saa poimittua taustatiedoksi myös kotitalouden käytettävissä olevat tulot.
Palkansaajien keskiansioita vuosilta 2000–2018 voi poimia Ansiotasoindeksi-tilaston tietokantataulusta 122k -- Palkansaajien kuukausiansiot työnantajasektoreittain...
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla vuonna 1999 julkaistu David Seedin kirja American science fiction and the cold war : literature and film.
American science fiction and the Cold War | Itä-Suomen yliopisto | Finna.fi
Gillian Flynnin Gone Girl : a novel (Random House Audio, 2012) kuuluu englanninkielisenä äänikirjana muutaman Suomen yleisen kirjaston kokoelmiin. Voit tehdä äänikirjasta omassa lähikirjastossasi kaukolainapyynnön.
https://finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Hei!
Äänitetietokanta Fono.fi:n mukaan varmasti alkujaan espanjankielisiä Jamppa Tuomisen suomeksi esittämiä kappaleita on vain yksi:
Ei toista kertaa (= Porque yo quiero) (Lisätietoja: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ei+toista+kertaa&ID=859…)
Alkujaan italiankielisiä kappaleita Jamppa Tuominen on laulanut enemmän.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voi etsiä eri kielille käännettyjä suomalaisia teoksia.Alla olevasta linkistä löydät listan Mika Waltarin teosten tanskannoksista.Mika Waltarin teosten tanskannoksiahttp://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FINLisäksi Waltarin tuotannosta on tanskannettu myös Mikael Karvajalka (Mikael Karvajalka : hans ungdomsoplevelser og eventyr i mange lande indtil år 1527, sandfaerdigt berettet af ham selv i ti bøger, 1950) ja Kultakutri (Guldhår, 1955). https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Sanaa jööna ei löydy suomen murteiden sanakirjasta eikä etymologisesta sanakirjasta, joten vaikuttaisi, että se ei ole ollut kovin yleisessä käytössä. Voit halutessasi kysyä asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta Kysy sanojen alkuperästä -lomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/ Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=mainSuomen etymologinen sanakirja: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=main
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät esimerkiksi Seppo Sampion Sukututkimuksen perustieto (1996) ja Marja-Liisa Putkosen toimittama Selvitä sukusi (1992). Kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa Plussasta. Plussa-aineistohaulla löytyy lisää teoksia hakemalla luokasta 999.1 (sukututkimuksen historia ja menetelmät). Sukututkimukseen liittyvää tietoa löytyy myös Internetistä Suomen Sukututkimusseuran kotisivulta osoitteesta http://www.genealogia.fi.
Osoitejärjestelmän valmistelu, toteuttamisen ohjaaminen ja pääosin myös toteuttaminen
on kunnan tehtävä. Osoitejärjestelmän hyväksyy kunnanvaltuusto. Kuntaliitto on julkaissut oppaan Kunnan osoitejärjestelmän ohjeet ja suositus, https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2020/2064-kunnan-osoitejarjestelma…
Siitä käy ilmi, että kunta ilmoittaa tiennimen muutoksista ainakin
seuraaville tahoille:
• Maanmittauslaitos
• Posti
• Hätäkeskus
• energia- ja vesiyhtiöt/-laitokset
• teleoperaattorit
• Digi- ja väestötietovirasto
Lisäksi todetaan, ettei vastaa osoitejärjestelmän tai yksittäisen osoitteen muuttamisen yrityksille tai asukkaille aiheuttamista kustannuksista.
Oikea taho pyytää tietoja on siis oma kunta.
Ukrainalaista kaunokirjallisuutta on suomennettu varsin vähän.
Kirjallisuuspalvelu Kirjasammossa on lista ukrainalaisesta kirjallisuudesta.
Ukrainalaista kirjallisuutta
Myös Helmet-kirjastojen palvelusivustolle on koottu lista, jossa on suomenkielistä, alun perin ukrainan kielellä kirjoitettua kaunokirjallisuutta tai Ukrainasta kertovaa kauno- tai tietokirjallisuutta. Tästä listasta voit myös helposti tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjallisuudessa.
Ukraina kirjallisuudessa
Toivottavasti näistä listoista löytyy sopiva teos kirjallisuuspiiriinne.
Laitoinkin jo toiseen kysymykseesi listaa kirjoitusoppaista.
13-vuotiaan mahdollisuuksista kirjan julkaisuun on vaikea sanoa mitään tilastollisesti tarkkaa, mutta kyllä nuoretkin ovat saaneet kirjojaan julki ihan kaupallisilta kustantajiltakin. Esimerkiksi suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Mahdollisuudet saada kirja julkaistua paranevat, jos kirja on annettu luettavaksi useille esilukijoille – esimerkiksi vanhemmille tai kavereille – ja muokattu käsikirjoitusta saadun palautteen mukaan. Kieliasu kannattaa tarkistuttaa jollakulla, joka osaa tarvittaessa laittaa pilkut paikalleen ja havaita mahdolliset kirjoitusvirheet tai muut...
