Ikävä kyllä en löytänyt taiteilijaa, joka käyttäisi signeerausta BL. Mainitsemasi Björn Landström voisi olla oikea, mutta kaikki löytämäni teokset on signeerattu joko hänen koko nimellään tai pelkällä sukunimellä. Kuten itse sanoitkin. Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Enlannissa ei ole vastaavia muotoja kuin ruotsinkielen hans ja sin.
Jos halutaan erityisesti korostaa, että Matin takki on hänen omansa, voidaan sanoa:
Matti takes his own coat to the coat rack.
Muuten sisältö selviää asiayhteydestä eli takin omistajaa ei erityisesti painoteta:
Matti takes his coat to the coat rack.
https://www.ef.fi/englannin-kieliopas/englannin-kielioppi/pronominit/
http://materiaalit.internetix.fi/fi/kielet/englanti11/e6_lesson5.htm
Venäjäksi tekstitettyjä suomalaisia elokuvia meillä ei näytä olevan, mutta englanniksi tekstitettyjä kyllä on. Listan voi hakea esimerkiksi käyttämällä Helmetin tarkennetun haun hakulaatikkoa. Silloin kannattaa ensimmäiseksi hakusanaksi kirjoittaa "ääniraita suomi" (= elokuvassa puhutaan suomea). Toiseksi hakusanaksi voi kirjoittaa aihe = Suomi (elokuva on tehty Suomessa). Hakusanan tarkennuksen voi valita pienestä kolmiosta toisen hakusanan edestä. Näiden lisäksi täytyy vielä valita aineisto = elokuva (mukaan tulevat DVD- ja BD-elokuvat) sekä valita kieleksi englanti. Tällä haulla sai tulokseksi 506 elokuvan listan. Valmista hakujoukkoa voi supistaa ottamalla mukaan vaikka vain aikuisten elokuvat tai vain DVD-elokuvat.
Parhaiten tämän saa selville lukemalla näytelmän, https://www.doria.fi/handle/10024/100898. Miljööstä saat osviittaa Kirjasammon kuvauksesta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17392.
Järjestelmä ei ota uusia varauksia, koska yhtään liikkuvaa kappaletta ei ole tarjolla. Toinen on merkitty kadonneeksi, toinen on KORJATTAVANA eli siinä on jotain teknistä vikaa. Näkyvillä oleva varaus on todennäköisesti tehty siinä vaiheessa, kun ainakin toinen on näyttänyt olevan saatavana hyllyssä. Jos tuo korjattavana oleva nide palaa kiertoon, varauksia voi jälleen jättää.
Heikki Poroila
Pikaisen kirjallisuuskartoituksen perusteella vaikuttaisi siltä, että kirjallisuutemme kieltolakiaikaan sijoittuvissa kuvauksissa suosituimpia aiheita ovat viinan salapoltto ja myynti, trokarit ja trokaus sekä salakuljetus. Viinaa hankitaan tavallisimmin laitakaupungin salakauppiailta tai sitä itse salaa polttaneilta yksityisyrittäjiltä. Tyypillinen kuvaus viinan ostosta salakauppiaalta löytyy esimerkiksi Mika Waltarin kirjasta Suuri illusioni.
Hakusanalla "kieltolait" saa Kirjasammosta aika hyvän yleisnäkymän kieltolakiaiheiseen kaunokirjallisuuteemme ja sen painopistealueisiin.
Kaskiviljelyä käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:Manninen, Ilmari: Pohjoisen Karjalan vanhanaikainen talous historiallisten lähteiden mukaan. 1922.Savon historia 1.osa, esihistoria ja keskiaika. 1947.Savon historia: 2:1: Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. 1982.Kaskeamisesta ja metsästyksestä erämailla teoksessa Metsä ja metsänviljaa (Kalevalaseuran vuosikirja 73). 1994.Kaskeamisesta ja eränkäynnistä teoksessa Kuisma, Juha: Tuli leivän antaa: Suomen ekohistoria. 1997.Lyhyesti myös teoksessa Laine, Pekka: Nuotiolla. 2014. Metsäsuomalaisten kaskiviljelykulttuurista löytyy tietoa teoksesta Sappinen, Eero: Värmlannin metsäsuomalaiset : Asutushistoriasta, agraarista kulttuurista ja muutoksesta (...
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia luotsilaitosta ja luotseja käsitteleviä kirjoja:
- Kaukiainen, Yrjö: Navigare necesse: merenkulkulaitos 1917-1992
- Laurell, Seppo: Majakat
- Merilahti, Juhani: Luotsiliitto 1918-1978
- Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen historia 1 ja 2.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa internetistä Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Suomen merimuseon ja Merenkulkulaitoksen tuottamat sivut Suomen merimajakoista ovat osoitteessa http://www.fma.fi/lighthouses .
Varsinaisesti Merikarvian ja Ouran luotsiasemaa käsittelevää kirjallisuutta ei löytynyt muutamia lyhyitä mainintoja lukuunottamatta. Martti Santavuoren Merikarvian historiakaan ei mainitse...
Tekoälyn sotilaallisista sovellutuksista on kirjoitettu viime vuosina paljon. Tekoäly onkin puolustusvoimien tutkimusagendan 2015 mukaan yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden tutkimusteemoista. Tekoälysovelluksilla on toistaiseksi merkittäviä rajoitteita. Ei ole nähtävissä, että koneet kykenisivät lähitulevaisuudessa toimimaan autonomisesti. Tekoäly kykenee ratkaisemaan ihmistä paremmin ja nopeammin yksityiskohtaisesti määritellyt ongelmat. Tekoäly ei kykene yleistämään oppimaansa ja soveltamaan sitä toisenlaisessa tilanteessa. Keskipitkällä aikavälillä tekoäly kykenee suorittamaan rajattuja tehtäviä ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta ja valvontaa.
Vuoteen 2035 mennessä kyetään ehkä kehittämään miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien...
Yhdyssanoissa on yleensä kaksi osaa, joista tavallisesti ensimmäinen määrittää toista, esimerkiksi kahvikuppi, kivitalo, kansallisvaltio, nuorimies. Edellistä, määrittävää osaa, sanotaan määriteosaksi ja jälkimmäistä perusosaksi. Perusosa ilmaisee sanan tarkoitteen lajin. Myös useampiosaiset yhdyssanat voidaan useimmiten jakaa samaan tapaan kahtia määriteosaksi ja perusosaksi, esimerkiksi yli + oppilas, ylioppilas + tutkinto, ylioppilastutkinto + lautakunta tai ylioppilas + tutkintolautakunta.
Liikuntapuisto on yhdyssana ja liikuntapuistoja on ympäri Suomea kunnissa ja kaupungeissa. Keskusliikuntapuisto sen sijaan näyttää liittyvän nimenomaan Kaarinaan. Olisiko kyseessä Kaarinan...
Asko Raivion säveltämä ja sanoittama Kasevan Tyhää-kappale löytyy useammastakin nuottijulkaisusta, esim.:Leskelä, Ari: Suuri pop-toivelaulukirja. 5Raivio, Asko: Lauluja LP:ltä Silloin kunLeskelä, Ari: Pop, country & folk kitaralaulujaLeskelä, Ari: Kultainen suomipop laulukirja. 2Nuotteja/julkaisuja voi tiedustella omasta kirjastosta. Mikäli julkaisu ei kuulu kirjaston kokoelmaan, kannattaa kysyä kaukolainan mahdollisuutta.
Kovin tarkkaan tätä kuvausta vastaavaa kuvakirjaa en löytänyt, mutta hieman vastaavia joissa yksityiskohdat eivät aivan täsmää:
Amrhein, Annette: Pikku pesukarhun joulukirje (2019) - Pikku pesukarhu löytää hangesta joulukirjeen, joka kotiin päästyä osoittautuu olevan hänelle itselleen.
Gliori, Debi: Pingviinipostia (2002) - Pikku Pingviini lähtee jakamaan postia isänsä puolesta, ja viimeiseksi postisäkkiin jää sinne vahingossa päätynyt hänen pikkuveljensä muna.
Jos kyseessä ei ole kumpikaan näistä kirjoista, voin välittää kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten sähköpostilistalle, josko joku siellä keksisi kirjan. Muistatko lisätietoja, esimerkiksi miten vanha kirja on tai milloin olet lukenut sen tai oliko se suomalainen vai...
Vain kahden euron erikoisrahat ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella.
Kukin eurojärjestelmän jäsenvaltio voi laskea liikkeeseen kaksi kertaa vuodessa 2 euron erikoisrahan (muistorahan). 2 euron erikoisrahojen lisäksi jokainen jäsenmaa voi laskea liikkeeseen keräilykolikoita (juhlarahoja), joiden arvo ei saa olla sama kuin eurokolikkosarjaan kuuluvien kolikoiden arvo. Keräilykolikot ovat käypiä maksuvälineitä vain siinä maassa, jossa ne on laskettu liikkeeseen.
Vain vuonna 2019 julkaistu 2 euron Asterix-erikoisraha on käypä kolikko kaikissa euromaissa. Muut ranskalaiset Asterix-eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä vain Ranskassa.
Lähteet:
Eurokolikot (suomenpankki.fi)
Astérix - Euros or et argent (...
Verkosta löytyy tästä erilaisia tulkintoja. Tapa laittaa omena porsaan suuhun paiston loppuvaiheessa, tai tarjoilla porsaspaisti omena suussa olisi näiden lähteiden mukaan tunnettu pitkään, vuosisatojen ajan sekä Aasiassa ja Euroopassa.
Omena porsaan suussa voisi symboloida elämän kiertokulkua. Kasvaville porsaille voidaan syöttää omenoita ja omenan antaminen elämänsä paistiksi uhranneelle eläimelle ikään kuin osoittaisi jonkinlaista huomaavaisuutta tai kiitollisuutta.
Erään näkemyksen mukaan pitäessään porsaan suuta auki, omena helpottaisi paistokaasujen pääsyä ulos valmistusvaiheessa.
Toisaalta voidaan vain ajatella omenan saavan tarjoilun mukavamman näköiseksi. Omena suussa possu näyttäisi veikeämmältä tai "hymyilevältä".
https://...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan hohottaa tarkoittaa nauramista ääneen, täyttä kurkkua, remakasti.Sanoisin, että "hohottelee kohti kurkkuaan" on kuvallinen ilmaus, kielellä ja sanoilla leikittelyä. Se ei ole vakiintunut sanonta.Mikäli sinua kiinnostaa lukea lisää Reino Helismaan kieli poskessa kirjoittamista sanoituksista, suosittelen Helismaasta kertovia tietokirjoja Helismaa : sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä (kirja Helmet Finnassa) sekä Reino Helismaa : Jätkäpoika ja runoilija (kirja Helmet Finnassa).
Museoviraston sivuilta löytyy tällainen ohje:
Ikkunalasien kiinnittämiseen sekä huonekalujen ja lattianrakojen täyttämiseen tarvitaan öljykittiä.
Se valmistetaan vernissasta ja liitujauhosta. Peltipalaselle tai lasilevylle kaadetaan liitujauhoja, kasan keskelle tehdään kuoppa johon kaadetaan vernissaa ja ainekset sekoitetaan puulastalla taikinaksi. Pinnalle ripotetaan liitua ja taikina vaivataan käsin sitkeäksi. Liitujauhoa lisätään, kunnes saadaan tarpeeksi kova kitti.
Ohje on peräisin Marjatta Turkan Emännän kodinhoito –oppaasta sivulta 204 (julkaisija Maalaiskuntien liiton kirjapaino, 1949).
Samoilta sivuilta löytyy ohjeita myös vanhojen ikkunoiden korjaukseen:
http://www.nba.fi/fi/3_restmaailma
HelMet-kirjastoissa henkilökunta ei pääse asiakkaan lainaushistoriaan käsiksi. Ainoastaan asiakas itse pystyy tarkastelemaan lainaushistoriaa kirjautumalla sinne HelMetin kautta. Lainaushistoria muutenkin tallentuu vain silloin, jos asiakas haluaa tallentaa sen. Minkäänlainen profilointi lainaushistorian kautta ei siis olisi edes teoriassa teknisesti mahdollista.
Tietyn teoksen tietojen kautta voidaan nähdä vain kaksi viimeisintä lainaajaa. Se on tarpeen, jos aineisto palautetaan turmeltuneena ja täytyy katsoa, kuka on aineistoa viimeksi lainannut eli luultavasti sen turmellut. Mitään laajempaa listaa teoksen lainaajista ei pysty saamaan järjestelmästä.
Tiedustelin HelMet-kirjastojen asiakasrekisterin Helsingin-yhteyshenkilöltä Satu...
Tietoa Suomen väestön rekisteröimisestä eri aikoina löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749–1999, joka on avoimesti luettavissa netissä osoitteessa https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1.
Julkaisussa kerrotaan, että väestön rekisteröimiseen liittyi pitkään epätarkkuutta ja esimerkiksi muutoista oli haastavaa saada tarkkaa tietoa. Vasta vuodesta 1966 eteenpäin saatiin kaikista muuttaneista henkilötason tiedot.
