Kyseessä voisi olla animaatiosarja Taruvaeltajat (Treasure Trekkers/Skattsökarna), jota on esitetty Yle TV2-kanavalla aamusarjana vuosina 2022-2024. Sarja on ollut myös Yle Areenassa, mutta ei tällä hetkellä katsottavissa.
Helsingin kaupunginkirjasto tilaa lehdet keskitetysti kirjakaupan kautta. Karjala-lehden sivuilta löytyy muutamia suomenkielisiä artikkeleita osoitteesta
http://www.karelia.ru/Karelia/NewsPapers/Sanomat/index_f.html Kirjastoilla ei ole lehdestä verkkoversiota.
Lehden tilaukseen liittyvässä ongelmassa kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi kirjakauppaan josta kyseinen lehti löytyy, Helsingissä Akateeminen Kirjakauppa tai Suomalainen Kirjakauppa.
Et maininnut tarkoitatko Nikolai Bomania vai tämän poikaa Carl-Johan Bomania. Kummastakin on saatavilla hyvin niukalti henkilötietoja, enemmänkin löytyy kirjallisuutta ja artikkeleita Nikolai Bomanin perustamasta huonekalutehtaan tuotannosta ja vaiheista.
Tehdas perustettiin v. 1876 Turkuun, ja tunnettiin alunperin nimellä Nikolai Boman's Ångsnickeri. Tehtaan perustusajasta tosin näyttää olevan eri lähteissä erilaisia tietoja. Nikolai Boman koulutti pojastaan Carl-Johanista sisustusarkkitehdin Berliinissä, ja poika otti tehtaan johtoonsa v. 1919.
Bomanin tehtaista löytyy tietoa mm. seuraavissa kirjoissa:
-ARS - Suomen taide 4;
-Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille--suomalaisen puusepänteollisuuden historia;
-Miestamo: Suomalaisen...
Löysin Facebookin julkisesta Töölö-liike -ryhmästä muistelua kyseisestä patsaasta. Keskusteluketjussa on siitä myös kuvia, mutta varsinaiseen kysymykseesi ei tietoa löytynyt.
Löytyisikö lukijoiltamme tietoa ja muistoja kyseisestä patsaasta?
Teksti Liisa Tavin levyttämään Syksyisemmät päivät -kappaleeseen sisältyy Itkosen sanoituksia sisältävään kirjaan Miljoonan markan pakarat : laulutekstejä vuosilta 1973-2007.
Tavin Naamioita on edelleen saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea LP-levynä.
Kyseessä lienee Lennart Hellsingin kirjoittama Lentävä kurpitsa. Se on ilmestynyt suomeksi vuonna 1976 Weilin+Göösin kustantamana.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/) kertoo kirjan juonesta näin: "Pikkukarhu ja Isokarhu syövät keittiössä päivällistä kun Pikkukarhu huomaa saaneensa suuhunsa siemenen. Ne istuttavat siemenen puutarhaan, jossa sataa! Isokarhu ottaa suojakseen kultaisen sateenvarjon, Pikkukarhu hopeisen (myös lapiot, saappaat, onget ja kirveet ovat toisella kultaiset, toisella hopeiset). Siemenestä kasvaa kurpitsa, ja siitä tulee niin iso että ne tekevät kotinsa sen sisälle ja lähtevät seikkailemaan kurpitsan kanssa, joka on alussa vene, mutta lämmityskauden alkaessa siitä...
Kasvitieteen termipankin mukaan perä on kukkaan, kukintoon tai hedelmään päättyvä varren osa. Sanaa pitkäperäinen ei löydy termipankista eikä kirjastossamme olevista kasvitieteen sanakirjoista - mutta ehkä voimme edellä kerrotusta päätellä, että pitkäperäisellä kasvilla tämä varren osa on yksinkertaisesti pitkä.
Lähde: Tieteen termipankki 12.03.2019: Kasvitiede:perä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:perä.)
Suuri osa tonnikalan fyysisistä ominaisuuksista liittyy uimisen helpottamiseen. Tonnikalan on oltava alinomaa liikkeessä. Uivat tonnikalat pitävät suutaan avoinna, jolloin veden virtaus kiduslehdyköiden läpi on voimakasta ja hapen vaihto tehokasta. Ellei uiminen onnistu, tonnikala tukehtuu, koska se ei pysty aikaansaamaan hapekkaan veden virtausta normaalien kalojen tapaan suuta ja kiduskansia aukomalla.
Tonnikalan ruumis on voimakas, torpedon muotoinen, sen selkä- ja rintaevät taittuvat taaksepäin mataliin uriin ja silmät ovat aivan ihon pinnan myötäiset. Kaikki nämä ominaisuudet vähentävät pyörteisyyttä ja siten pienentävät kitkaa. Pyrstö on sirppimäinen, mikä on ihannemuoto jatkuvaan nopeaan uintiin. Tonnikalalla ei ole uimarakkoa,...
Kyseessä on varmaankin Lotte Hammerin ja Søren Hammerin romaani Saastat (Bazar, 2011). Etsivä Konrad Simonsenista kertovasta dekkarisarjasta on suomennettu myös osat Kaikella on hintansa (Bazar, 2012) ja Yksinäisten sydänten kerho (Bazar, 2013).
Tätä Singerin mallia on valmistettu vuonna 1927 Skotlannissa.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo:
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Entisinä aikoina, joina synnyttäminen tapahtui lähes aina kotona, syntymäpaikaksi merkittiin enemmittä pohtimisitta kirkonkirjoihin äidin kotiseurakunnan nimi. Kun maaseudun äidit joissakin tapauksissa 1900-luvun alkupuolella synnyttivät läheisen kaupungin sairaalassa, merkittiin kaupunki lapsen syntymäpaikaksi, mutta edelleen seurakunnan nimeä käyttäen. Kaupunkiseurakunnan syntyneiden luetteloon ei lapsesta kuitenkaan tullut merkintää, mikä saattaa haitata vielä nykypäivänkin sukututkijaa, kun etsittyä henkilöä ei lainkaan löydy sen seurakunnan kirjoista, joka on merkitty hänen syntymäseurakunnakseen. Vähitellen monet papit alkoivatkin merkitä syntymäpaikaksi sen seurakunnan, jonka kirjoihin lapsi ensimmäisen kerran merkittiin.Vuonna 1945...
Hei!Kyseinen vokaalisatu löytyy ainakin Anne Suessin teoksesta Iltahetken tarinoita. Valitettavasti teosta ei ole Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa, mutta sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta Iltahetken tarinoita | Varastokirjasto | Finna.fi kaupunginkirjaston kautta. Kaukolaina maksaa 4 euroa ja sen voi tehdä kirjaston asiakaspalvelussa tai käyttäen tätä lomaketta Kaukolainapyyntö.
Kopioin Sinulle vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta täsmälleen samaan kysymykseen:"Eino Leinolta näyttää löytyvän kaksi englanninkielistä teosta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta. Toinen on romaanikäännös Musti ja toinen on runokokoelma Whitsongs. Saatavuustietoja voi katsoa osoitteessa http://www.libplussa.fi/ "
Lisäksi esim. Heikki Sarmanto: Nocturne--Karen Parks sings music by Heikki Sarmanto( / Lyrics and translations by Aina Swan Cutler) levyltä löytyy käännettynä ainakin yksi Eino Leinon runo (Rauha), ja sanat löytyvät levyn tekstiliitteestä.
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa vuonna 2018 https://www.kirjastot.fi/kysy/millin-suomessa-kaytettiin-ensimmaisen-kerran
Vastauksessa viitattiin GS1 Finland -yrityksen nettisivuihin, joilla kerrotaan viivakoodijärjestelmän ottaneen ensiaskeleensa Suomessa vuonna 1975.
https://www.gs1.fi/fi/meista/gs1-finland-oy/gs1n-historia
Vaasan yliopistossa ei voi opiskella kavatustiedettä. Vaasan kesäyliopiston avoin yliopisto-opetus sen sijaan tarjoaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen perusopintoja verkossa.
Opintopolku https://opintopolku.fi/konfo/fi/ on hyvä lähde, jos haluat tietoa korkeakoulujen tutkintoon johtavista koulutuksista, perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun koulutuksista sekä jatkuvan haun ammatillisista koulutuksista.
Kaunokirjallisuus on rakkaustarinoita pullollaan, mutta mikäli haluat lukea jotakin korkeasti arvostettua ja samalla ehdottoman viihdyttävää, niin suosittelen lämpimästi vanhoja hyviä klassikoita, eli Jane Austenin romaania Ylpeys ja ennakkoluulo, sekä Charlotte Bronten Kotiopettajattaren romaania. Myös L.M. Montgomeryn Sininen linna on oma kestosuosikkini, olen lukenut sen useaan kertaan, se on samanaikaisesti sekä hirveän hauska että ihana kirja.
Nykyaikaisemmista kirjoista tulee mieleen Anna Gavaldan Kimpassa, Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjo, Maxence Ferminen Lumi, Laura Esquivelin Pöytään ja vuoteeseen, Audrey Niffeneggerin Aikamatkustajan vaimo (fantasiaa!), Isabel Allenden Henkien talo...
Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen TASO-hankkeen loppuraportissa tutkittiin mm. raskasmetallipitoisuuksia turvetuotantoalueilla. Vertailualueena oli kylläkin toisen alueen suontutkimusaineisto. Raportti löytyy alta:
file:///C:/Users/valketu/Downloads/TASO-loppuraportti_final.pdf
Frans Lehdon "Äidin kyyneleet" -niminen runo on julkaistu lehdessä ”Joulun ilosanoma” (01.12.1918). Runo alkaa: ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. ”Sanansaattaja”-lehdestä (01.03.1919) löytyy Rikhard Mäkisen sävellys tähän runoon.
Verkosta löysin esityksen laulusta nimellä ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. Siinä sanat ovat suunnilleen samanlaiset kuin Mäkisen sävellyksessä, mutta melodia on erilainen. Esityksen tietojen mukaan laulu on peräisin ”Uusi veisu” -nimisestä laulukirjasta. Tästä laulukirjasta on useita painoksia, joissa kaikissa ei ole nuotteja mukana, mutta kollegani avulla tarkistin, että tämä sävelmä sisältyy ainakin nuottiin ”Uusi veisu : yksiääninen nuottipainos” (Evankelisluterilainen todistajaseura, 1984)....
