Kyseiset rivit Walt Whitmanin runosta Laulu itsestäni löytyvät Markus Jääskeläisen suomennoksesta sivulta 20.
Walt Whitman: Valitut runot (2007, Sammakko)
Hei,Suomeen banaanit tulevat Väli-Amerikasta (mm. Ecuadorista). Eri kauppaketjuilla voivat olla jonkin verran toisista poikkeavat hankintakanavat. Ne kerätään raakoina, koska matka Suomeen kestää laivalla 5-6 viikkoa. Lopullinen kypsytys tehdään 20 asteessa, jossa banaanit kypsyvät 5-6 päivää.Keskon juttu banaanien reitistä Suomeen : https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2022/banaani-on-suomalaisten-suosikkihedelma-mutta-tuotantoon-liittyy-haasteita--k-ryhma-avasi-banaanin-matkan-kaupan-hylly/Keskisuomalaisen juttu aiheesta: https://www.ksml.fi/paikalliset/2658507Muista mainitsemistasi tuotteista viinirypäleet poimitaan kypsinä, koska ne eivät kypsy poimimisen jälkeen.https://satotukku.fi/fi/satotukku/tuotteet/hedelmat/...
Hei!
Kyllä niitä on sinne tulossa. Vaikea arvioida tarkasti milloin ovat perillä, mutta Laukaan kirja näköjään jo kuljetusvaiheessa. Kannattaa tehdä jo varaus Keski-kirjastojen verkkokirjastoon (linkki) tai soittamalla Joutsan kirjastoon puh 040 3580010
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=yhden+miehen+enemmist%C3%…
Kannattaa kokeilla esim. Kansalliskirjaston Finna-hakua. Sieltä löytyy kaikki Suomessa julkaistavat teokset.Linkki: Haun aloitussivu | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)Sinne voit määrittää hakuparametreiksi kielen lisäksi esim. ilmestymisvuoden (2024-2025), päägenren (tietokirjallisuus), julkaisumuodon (kirja, e-kirja).Netistä löytyy myös Kulttuuritoimitus-niminen verkkosivusto, jonka ylläpitävät keräävät listoja ilmestyvistä teoksista:Linkki: Kevät 2024, kotimainen tietokirjallisuus – ainakin nämä 275 teosta julkaistaan - Kulttuuritoimitus (julkaistu 10.1.2024)Heiltä löytyy myös käännetty tietokirjallisuus-listaus, samoin kaunosta kotimainen että käännetty tuotanto unohtamatta runoutta ja sarjakuvia.
Kyllä asiakas voi varata kirjan toisesta Vaski-kirjastosta ja noutopaikaksi varausta tehdessä valita oman Vaski-kirjastonsa. Varaaminen ei ole maksullista, mutta varauksen noutamatta jättäminen maksaa 2 €/varaus.
Runoilija P. Mustapäällä on runo nimeltä Satakieli Monrepoossa, joka voisi olla etsimäsi. Sen yksi säkeistö kuuluu näin:
Vänrikkimme Summaan kuoli,
vääpeli on jalkapuoli,
soittoniekka sokea ja minä onneton.
Runo on pitkä ja tuo säkeistö vain sen pieni osa. Runo löytyy Mustapään runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
Finna.fi haulla löytyvät mm. seuraavat teokset:Reed, David: Anna (1979)Heiskanen, Tarja: Särkynyt sydän : omainen ja itsemurha (1996)Teinilä, Mari: Lopun elämää : itsemurhan tehneiden läheiset kertovat (2006)Uusitalo, Tuula: Yli mahdottoman : itsemurha ja läheinen (2007)Lintunen, Martti: Älä yritä unohtaa (2010)Ahvenjärvi, Riitta: Lohtua yli pimeän : itsemurhan tehneen läheiselle (2023)
Voisikohan tämä teos olla etsimäsi kirja: Roiko-Jokela, Heikki: Ihminen ja metsä : kohtaamisia arjen historiassa 1 & 2 (Metsäkustannus, 2012)Teostiedoissa ainakin mainitaan, että teos on syntynyt Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen suojissa. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Helle-kirjastojen sivuilta: Haun aloitussivu | Helle-kirjastot
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (1979) pesti on palvelussopimus, pestiraha piialle t. rengille sopimuksen vahvistamiseksi maksettu vaihtelevan suuruinen rahasumma.
Suomen kansakoulukalenterissa 1916 julkaistu "Aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista lukuv. 1915-16" kertoo, että tässä vaiheessa Enon Haapalahden koulun opettajana on toiminut Laina Koljonen. Muita tietoja opettaja Koljosesta ei valitettavasti ole saatavissa.
Vuoden 1916 laitos Suomen kansakoulukalenterista on ensimmäinen laatuaan, joten tätä edeltävien vuosien osalta opettajatietoja ei ole yhtä vaivatta saatavissa. Haapalahden kansakoulu oli toiminnassa vuosina 1907-74, joten sitä koskevia tietoja ei löydy jo 1906 ilmestyneestä teoksesta Matrikkeli Suomen maalaiskansakouluista.
HelMet-kirjaston kokoelmista löytyy seuraavat Helsinki 1952 -aiheiset teokset: Mainittu Raevuoren teos sekä Mika Wickströmin Helsinki 1952 (julkaistu v. 2002) ja Helsingin kaupunginmuseon julkaisu Olympiakaupunki Helsinki 1952 (julkaistu v. 1992). Näissäkään teoksissa ei kuvaa olympiapojista ja heidän rintamerkistään ole.
Helsingin olympialaisia käsitellään lisäksi teoksissa:
Kirjoituksia kaupunginosasta ja paikasta nimeltä Töölö, toimittaneet Pia Bäcklund ja Vivi Nie-menmaa, julk. 1998.
Kultaa, kunniaa, kyyneleitä : suomalainen olympiakirja 3. osa. Julk. 1980.
Haluuk' sä skulata? Nostalgiaa Kisakylässä, toimittaneet Leena Hyttinen, Anja Suominen. Julk. 2000.
Ryönänkoski, Urpo, Radiomies muistelee - Helsingin olympialaiset. Julk. 2003....
Sydänliiton sivuilla kerrotaan, että ihminen saa maidosta ja lihasta sen verran luontaista natriumia, että lisättyä suolaa ei tarvittaisi lainkaan. Suola on natriumin ja kloridin yhdiste.
https://sydan.fi/fakta/suolaa-vain-kohtuudella/
Valitettavasti ei ole olemassa mitään tietopankkia, josta näkisi suunnitteilla olevat käännökset. Kustantajien ennakkomainonnasta näkee tietoja teoksista, joilla on jo julkaisuaika. Jos kirjailijan teoksia on jo julkaistu aiemmin, niin niiden teosten kustantajalta voi tiedustella onko tarkoitus jatkaa kirjailijan teosten kääntämistä ja julkaisemista. Jos kirjailijaa ei ole lainkaan käännetty, voi silti kysyä eri kustantajilta, onko heillä suunnitelmia tai halua ottaa näitä kirjoja ohjelmaansa. Mutta, kuten sanottu, mitään keskitettyä paikkaa, josta tiedon saisi, ei ole.
Olisikohan kyse Sakari Mäkelän ja Timo Suvannon toimittamista teoksista Onko pisara pyöreä? : tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä (Otava, 1983) ja Milloin kuu on keltaisin? : tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä (Otava, 1984)? Teokset ilmestyivät yhteisniteenä myöhemmin nimellä Onko pisara pyöreä ja Kuu keltainen? : ja muita arkipäivän luonnonilmiöitä (Otava, 1996).
Edellä mainitut teokset löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-luettelosta ja tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Liisa etsimässä mustaa härkää on Maria Jotunin kirjoittama satu. Se sisältyy ainakin Valistuksen vuonna 1922 julkaisemaan oppikirjaan Koulutyössä : yläkansakoulun I:n ja II:n luokan lukukirja, josta 30-luvun loppuun mennessä otettiin toistakymmentä painosta. 1930- ja 40-lukujen taitteessa kirjaa uudistettiin jonkin verran ja osa teksteistä korvattiin toisilla. Liisa etsimässä mustaa härkää oli yksi tässä vaiheessa poistetusta 32 tekstistä. Kirjan vuosina 1922-38 ilmestyneistä painoksista se kuitenkin löytyy.
Runo Tyyntä julkaistiin ensimmäisen kerran Eila Kivikk'ahon vuonna 1952 ilmestyneessä kokoelmassa Venelaulu (WSOY).
https://finna.fi/
Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, Otava, 1997)
Kirjastokortin voit saada vain kirjastossa paikan päällä asiakaspalvelussa. Voit tehdä ennakkorekisteröitymisen Helmet.fi-sivulla, mutta kortin saat vasta, kun tulet kirjastoon henkilötodistuksen kanssa.
Jos olet jo tehnyt ennakkorekisteröinnin, sinun tulisi noutaa kirjastokortti kolmen kuukauden kuluessa tietojen tallentamisesta tai tiedot poistetaan.
Siteeraan vastauksessani mainiota teosta nimeltä Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. Uud. laitos. Helsinki 2000, s. 586 - 587.
"Sario kuuluu ns. otettuihin sukunimiin. 1894 vaihtui Sarioksi Lindroos Helsingiss, 1903 Gustafsson Naantalissa, 1905 Sihlman Tampereella, 1906 mm. Mickelsson Helsingissä, Lindroos Akaassa ja Ähtäriss, Helander Lokalahdella, 1909 Kontkanen Tohmajärvellä."
Sariola on Kalevalassa Pohjolan rinnakkaisnimi. Sariola on myös paikannimenä Jurvassa ja Nurmeksessa.
Kalevala on inspiroinut monia säveltäjiä ja muusikkoja. Esimerkiksi Lyra All Stars on tehnyt Kalevalan tarinoihin pohjautuvan levyn.
Aiheeseen liittyviä tallenteita löytyy hakemalla verkkokirjastosta Kalevalalla ja rajaamalla haun cd-levyihin.
