Lemmikkieläimen ottaminen kotiin tuo vastuuta ja vaatii harkintaa ja suunnittelua. Koiran hankkimista pohtivalle löytyy verkosta runsaasti ohjeistusta.
Ainakin Suomen kennelliiton verkkosivuja kannattaa tutkia: https://www.kennelliitto.fi/koiran-omistaminen/koiran-hankkiminen
Esimerkkejä muista:
https://www.elaintieto.fi/blogi/muistilista-lemmikinottajan-avuksi/
https://kuono.fi/koiran-hankinta-huomioi-nama-asiat/
https://www.koiranpentu.fi/koiran-hankinta/
https://www.hankikoira.fi/koiran-hankinta
https://evidensia.fi/uutiset/haaveissa-koiranpentu-elainlaakarin-vinkit…
Mainitsemasi koirakirjat, rotuoppaat, koiran hoitoon ja kasvatukseen liittyvät teokset kuuluvat kirjastojen vakiotarjontaan.
Hei,
lapsille soveltuvia historiallisia romaaneja on kysytty ennenkin tässä palvelussa, joten ensiksi linkitän ne vastaukset tähän, jos niistä olisi apua tähänkin tilanteeseen:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=b1c4f678-7925-497…
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=93a39b1f-e8d2-49d…
Tein myös haun Keski-verkkokirjastossa 2000-luvulla ilmestyneistä nuorten historiallisista romaaneista. Hakutulosta voit selailla täältä: http://bit.ly/Pirgbz
Tulosjoukosta poimisin Raili Mikkasen ja Maijaliisa Dieckmannin. Esim. Dieckmannin Aleksis Kiven ja Sakari Topeliuksen lapsuutta käsittelevät kirjat tai Mikkasen romaani Aino Kallaksen nuoruudesta tukisivat hyvin kirjallisuuden opetusta. Tosin jos kaipaa seikkailuja...
Sveitsiläinen kellonvalmistaja Auguste Reymond SA (ARSA) rekisteröi Ukko-Pekan tavaramerkikseen vuonna 1957. Tämän enempää tietoa en kellosta onnistunut löytämään. Lienee pelkkää sattumaa, että samana vuonna valmistuivat viimeiset Hr1 ("Ukko-Pekka") -veturit.
Vuonna 1898 perustettu Auguste Reymond SA ei selviytynyt kelloteollisuutta 70- ja 80-lukujen taitteessa koetelleesta kvartsivallankumouksesta, mutta yhtiö on sittemmin herätetty uudelleen henkiin. Sitä en valitettavasti osaa sanoa, onko nykyisen Auguste Reymondin arkistoissa tietoja vuoden 1983 konkurssia edeltävältä ajalta.
http://www.mikrolisk.de/show.php?site=280#sucheMarker
https://www.augustereymond.ch/
https://masterhorologer.com/2018/06/05/auguste-reymond-swiss-watches...
Koska sukulaistenne haudat ovat Hietaniemen hautausmaalla, he ovat ilmeisesti ainakin kuollessaan olleet helsinkiläisiä ja kuuluneet Helsingin johonkin Helsingin seurakuntaan. Siksi kannattaa ehkä kääntyä Helsingin seurakuntien keskusrekisterin puoleen ja pyytää heiltä sukuselvitys. Selvityksen voi pyytää sähköisellä lomakkeella https://www.helsinginseurakunnat.fi/sukututkimustilaus.html.stx tai käymällä paikan päällä keskusrekisterin toimistossa Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki. Selvitystyö on maksullista ja siitä maksetaan selvitystyöhön kuluneen työajan mukaan. Perusmaksu on 30 € ja jokainen 30 minuuttia lisätyötä tuo 15 € lisämaksun. Sukuselvityksessä pitäisi näkyä seurakunta, josta he ovat muuttaneet. Kun muuttoalue selviää, voi...
1600-luvulta 1800-luvun alkuun perinteisiin käsityöläisammatteihin kasvettiin Suomessa pääasiassa käytännön työelämässä. Tällöin ammatti periytyi yleensä isältä pojalle. Vähitellen kouluttautumisen lisääntyminen ja yleistyminen ja lisääntyvä muuttaminen paikkakunnalta toiselle muuttivat tilannetta. Edelleen kuitenkin noin viidesosa suomalaisista hakeutuu samaan ammattiin kuin vanhempansa.
Alla lisää tietoa Wikipediasta, Tilastokeskuksen sivuilta ja ammattiliitto JHL:n Motiivi-lehden sivuilta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattikasvatuksen_historia_Suomessa
https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0
https://motiivilehti.fi/lehti/artikkeli/ammatit-periytyvat/
Fono-tietokannan mukaan suomenkielisen version "Kaikki hoituu" on levyttänyt Taljanka. Kappaleen, jonka alkuperäinen nimi kirjoitetaan eri lähteissä eri tavoin, on säveltänyt ja sanoittanut Tomás Méndez Sosa. Suomenkieliset sanat on tehnyt Aappo I. Piippo.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Säkeet ovat Margo Lairdin runosta Ebb tide, joka ilmestyi alun perin Ken Geeringin toimittamassa Breakthru-runouslehdessä vuonna 1965. Runo sisältyy myös Geeringin kokoamaan Breakthru-lyriikan antologiaan It's world that makes the love go round (Corgi, 1968).
Kommodori (Kapitän zur See) Gustav Kleikampin komentama Schleswig-Holstein ampui ensimmäiset laukaukset, mutta koska kyseessä oli yhteislaukaus, ei henkilöä voitane nimetä.
Schleswig Holstein
(http://www.german-navy.de/kriegsmarine/ships/linienschiffe/schleswighol…)
Wieluńin kaupungin pommituksessa ensimmäiset pommit pudotti kapteeni (Hauptmann) Walter Sigelin johtaman Geschwader 76:n (I./KG76 (4. Luftflotte) 29 Stukaa, jotka aloittivat pommituksen kello 4.40.
Wielun, 1. September 1939: Mit der Zerstörung des polnischen Städtchens durch die deutsche Luftwaffe begann der totale Bombenterror des Zweiten Weltkriegs.
(http://www.zeit.de/2003/07/A-Wielun?page=3)
Poland 1939 - The Diary of Luftwaffe Atrocities.
Written by Dariusz Tyminski and...
Desert Ironwood -puusta löytyy verkosta suomenkielisiä nimityksiä: "aavikon rautapuu", "aavikkorautapuu" tai "rautapuu". Nämä vaikuttavat epävirallisilta, englanninkielisestä nimestä käännetyiltä. Toisaalta myös Persianparrotiaa kutsutaan suomeksi "rautapuuksi". https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianparrotia
Kolmelle muulle kasville ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä nimeä.
Yritysten asiakastietojen käsittelyssä tärkeimmät säädökset ovat EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja sitä täydentävä tietosuojalaki:EU:n yleinen tietosuoja-asetus: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1528874672298&uri=CELEX%3A02016R0679-20160504Tietosuojalaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050Käytettäviin tietokantaratkaisuihin tai tietoturvaan ei näissä säädöksissä mennä. Kysymyksen spesifisyyden vuoksi suosittelen joko tutustumaan alan kirjallisuuteen tai olemaan yhteydessä Tietosuojavaltuutetun toimistoon.Esimerkkiteoksena aiheesta tässä Tomi Voutilaisen Digitaalisten palveluiden sääntely (teoksen saatavuus omissa kokoelmissamme: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994294431406250?sid=...
Esimerkiksi seuraavissa tietokirjoissa kerrottiin Medusasta.
Forsman, Kaarlo: Kreikkalaisten ja roomalaisten mytologia eli jumalaistarut ja sankarisadut
Salakirjat 2008
Lindskog, Claes: Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja
WSOY, 1984
Bellingham, David: Kreikan mytologia
Gummerus, 2002
Gibson, Michael: Jumalia ja sankareita
WSOY, 1984
Arthur, Cotterell: Maailman myytit ja tarut
WSOY 1991
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
WSOY, 1995
Vastaavan tyyppinen teos Leonard Cohenin tuotannosta on Malka Maromin teos The lyrics of Leonard Cohen : all the answers are here (Omnibus Press, 2017).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tätä on kysytty aiemminkin, mutta koska linkki näyttää vanhentuneen ja asiasta on sittemmin julkaistu lisäksi uudempi artikkeli, vastaan tässä kysymykseen uudelleen.
Kotimaisten kielten keskuksen ja Tiede-lehden artikkeleissa kerrotaan sanan viis viittaavan todennäköisimmin lukusanaan viisi. Sanonnoissa yhteys nimenomaan lukusanoihin ei välttämättä aina ole ilmeinen. Kuitenkin suomen kielessä on olemassa myös useita muita sanontoja, joissa niihin viitataan (esimerkkejä Tiede-lehden artikkelissa). Lukusanat eivät siten usein ilmaisekaan pelkkiä määriä. Ensimmäinen dokumentoitu sanan viisi (viis) käyttö nimenomaan samantekevyyttä ilmaisevassa merkityksessä sijoittuu 1800-luvun loppuun, jolloin Elias Lönnrot kirjoitti...
Helmet-aineistohaussa ei valitettavasti pysty rajaamaan hakua vain hyllyssä paikalla oleviin niteisiin, vaan niteiden tilanne täytyy tarkistaa yksitellen.
Kappale on nimeltään "Salaisuus". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Anna Suominen ja levyttänyt Jenna Bågeberg (2012).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiAndersson, Iiro: Anna Suominen taipui tangokisaan keikkailun kautta (21.06.2012):https://yle.fi/a/3-6186265
Mikäli olet antanut kirjaston asiakastietoihin sähköpostiosoitteesi, voit pyytää lähettämään siihen uuden tunnusluvun. Pyynnön voi tehdä HelMetissä sivulla, jolla kirjaudutaan omiin tietoihin.
Mikäli kirjaston asiakasjärjestelmässä ei ole sähköpostiosoitettasi, niin voit uusia lainasi soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI
Englanniksi löytyi lähteitä, joiden mukaan 'refrigerated transport' olisi alkanut 20/30-luvulla Amerikassa, ja käytetty ensimmäiseksi jäätelöautoissa n. vuonna 1925. Englanniksi termi pakasteautolle olisi siis todennäköisesti refrigerator truck.
Keksijä tosin on todennäköisesti Frederick McKinley Jones, joka sai patentin suunnittelemalleen liikuteltavalle, ilmalla viilentävälle laitteelle kuljetusautoja varten vuonna 1939.
Lähteet ovat siis hieman ristiriitaisia, niistä ei saa selville, kumpi pitää paikkansa. Kenties 20-luvun jäätelöautot käyttivät erilaista jäähdytysmekaniikkaa, jota ei lasketa kyseisen termin alle.
https://en.wikipedia.org/wiki/Refrigerator_truck
https://www.brightworkresearch.com/fourthpartylogistics...
Olisikohan kyseessä ehkä Heinrich Hoffmannin Struwwelpeter-kokoelmaan (Jörö-Jukka) sisältyvä runo Die Geschichte vom bösen Friederich, joka on eri kääntäjien käsissä saanut sellaisia suomenkielisiä nimiä kuin Kuinka vallattoman Wolmarin kävi, Tarina pahasta Petteristä, Julman Jussin tarina ja Tarina ilkeästä Reetrikistä?
Kuinka vallattoman Wolmarin kävi ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1869 Hoffmannin Jörö-Jukan varhaisimmassa suomenkielisessä versiossa, Lasten joulu-tauluja eli opettavaisia juttuja kuvinensa (Jörö-Jukka, Pikku Lassi joka ei soppaa syönyt, y. m.), jonka kääntäjäksi on arveltu joko Theodolinda Hahnssonia tai Yrjö-Sakari Yrjö Koskista. Vuonna 1922 kokoelma ilmestyi ensimmäisen kerran nimellä Jörö-Jukka (jolla Hoffmannin...
