Seteleitä voi periaatteessa suoristaa silitysraudalla, kunhan lämpö ei ole kovin korkea. Rahoja voi laittaa myös painon alle, jotta ne suoristuisivat. Linkki Oulun numismaattisen kerhon artikkeliin "Rahojen puhdistaminen": http://www.oulunnumismaatikot.fi/rahojen_puhdistus.htm
Silmien värin periytyvyyteen vaikuttaa useampi geeni, joten asia ei ole aivan yksinkertainen:
https://peda.net/vierema/vierem%C3%A4nlukio/oppiaineet2/biologia/biologia/symbioosi2-2015/symbioosi2-090115/1uop
Seuraavan kaavion mukaan ruskeasilmäinen ja sinisilmäinen voivat saada vihreäsilmäisen lapsen:
https://www.quora.com/How-can-blue-and-brown-eyed-parents-create-a-green-eyed-child
Muumithan eivät ole ihmisiä, joten ei oikeastaan voida sanoa, että perinnöllisyys muumeilla toimisi samoilla lainalaisuuksilla kuin ihmisillä. Toisaalta minusta näyttää, että suuressa osassa alkuperäisiä Tove Janssonin kuvituksissa alunperin muumeilla on kaikilla mustat silmät, tosin Vaarallinen matka -kirjan kuvituksissa sekä Muumipapalla että...
Kun vielä elävien ihmisten sukututkimustietoja siirretään avoimeen internet-verkkoon, kyseessä on henkilötietojen sähköinen luovuttaminen, jolloin henkilötietolain ja julkisuuslain perustella jokaiselta ao. henkilöltä olisi pyrittävä pyytämään suostumus tietojensa internet-julkaisulle.
Vaikka tiedot olisi jo aiemmin julkaistu sukukirjassa, avoimessa verkkoympäristössä tietojen voisi katsoa olevan laajemmin saatavilla ja niiden käyttö huonommin hallittavissa kuin usein vain pienenä painoksena oman suvun jäsenille julkaistun sukukirjan kautta, joten ao. ihmisillä saattaisi olla erilaisia toiveita sukutietojensa kirja- ja internet-julkaisua koskien.
Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan:
"Jos esimerkiksi jokin yhdistys julkaisee...
Marttaliiton kotisivuilta löytyy hyviä neuvoja arkeen, ja myös vaatteiden säilyttämisestä ulkovarastossa löytyi ohje:
"Ullakolla, kellareissa ja ulkovarastoissa vaatteet on hyvä säilyttää muovilaatikoissa tai muovipusseissa, jotka voidaan sulkea tiiviisti."
"Käytettyinä hankitut vaatteet kannattaa pestä huolellisesti ennen kaappiin laittoa."
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/tuholaisten_torjunta/vaatteet/
Napit tulivat muotiin 1300-luvulla. Ne auttoivat tekemään vaatteista tyköistuvia. Oletetaan, että nappeja on käytetty varhemminkin arkipukimissa, mutta tähän aikaan nappeja alettiin käyttää vaatteissa runsaasti ja niistä tuli vaurauden sekä arvokkuuden merkkejä.
Kirjoitetaan, että napin paikka vakiintui vasta 1800-luvulla. Muotikirjoissa, joita selasin, kiinnitin huomiota siihen, että jo varhaisessa vaiheessa useissa kuvissa tuo suunta liepeissä on ollut naisilla päinvastainen kuin miehillä.
Siitä ei ole varmaa tietoa, miksi miesten ja naisten paidoissa napit ovat vastakkaisilla puolilla: miesten paidassa ja takissa oikealla ja napinreiät vasemmalla, naisten päinvastoin. Oletetaan, että miesten napitus liittyy oikean käden käyttöön ja...
Länsiliittoutuneiden haltuun jäi toisen maailmansodan päättyessä yli viisi miljoonaa saksalaista sotavankia. Tietoista politiikkaa sotavankien tuhoamiseksi ei länsivalloilla ollut. Syyskuuhun 1945 sotavankeja säilytettiin väliaikaisilla Rheinwiesenlager –siirtoleireillä. Siirtoleireiltä sotavangit joko vapautettiin tai siirrettiin jälleenrakennus- ja maataloustöihin esimerkiksi Ranskaan, Hollantiin, Belgiaan ja Iso-Britanniaan. Viimeiset vangit vapautettiin vuonna 1949.
Arviot menehtyneiden saksalaisten sotavankien määrästä vaihtelevat, koska siirtoleirien osalta tilastot ovat puutteellisia. Sotavankien kohtaloa sodan jälkeen selvittäneen Maschken komission raportin (1974) mukaan n. 5000 saksalaista sotavankia menehtyi yhdysvaltalaisten...
Vanhustyön keskusliitton projektien ja ikäMAMU-toiminnan yhteydessä on julkaistu useita ikääntyviä maahanmuuttajia käsitteleviä teoksia, joista osa on luettavissa myös verkossa, ks.
http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/fin/jarjestotoiminta/ikaantyvat_ma…
Muita Vanhustyön keskusliiton julkaisuja aiheesta ovat mm.:
Kuusi, Ulla: Ikääntyvät maahanmuuttajat Suomessa : Mamu-projektin loppuraportti, 2000.
Salokangas, Tuula: Ikääntyvän maahanmuuttajan kotoutuminen, 1999.
Jaakkola, Eila: Vanhuus vieraalla maalla, 2003.
Kärkkäinen, Tanja: Maahanmuuttajavanhukset ja suomen kieli : haastattelututkimus inkerinsuomalaisten, bosnialaisten ja vietnamilaisten vanhusten kielenoppimismotivaatiosta, sosiaalisista verkostoista ja etnolingvistisestä...
Esimerkiksi Nokian kauppalan kustantamassa kuvateoksessa Nokia sanoin ja kuvin (1956) on kaksi kuvaa Melon kapeikosta, toinen kesällä (s. 12), toinen talviasussa (s. 13).
"-- vuonna 1955 saatiin rakennuslupa voimalan rakentamiseen. Melon kytkinkenttä rakennettiin vuonna 1960, mutta itse voimalan rakentamiseen päästiin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin [Suomen Kaapelitehdas Oy:n ja Nokia-yhtiön] fuusion suomin resurssein." – Jussi Koivuniemi, Nokian ja Pirkkalan historia : yhteinen Pirkkalan pitäjä 1865-1921 ja kuntien erilliset vaiheet 1990-luvulle (s. 421)
"Melon voimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin kesällä 1968. Kun ensimmäinen koneisto otettiin käyttöön viime heinäkuussa, oli töitä Melossa tehty tasan kolme vuotta. Toinen...
Jos Cusslerin rajaa ulkopuolelle, kirjailijoita jotka olisivat erikoistuneet vedenalaisiin seikkailuihin ei ole suunnattomasti, aiheen tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta. Asiasanalla sukellusveneet kokoelmista löytyy luonnollisesti paljonkin teoksia, mutta niistä suurin osa on sotaromaaneja tai moderneja trillereitä sellaisilta kirjailijoilta kuin Ilkka Remes, Tom Clancy ja niin edelleen.
Suomenkielisiä tai suomennettuja, kohtuullisen tuoreita jännäreitä tai scifikirjoja, joissa seikkaillaan veden alla tai vesielementti on oleellisessa roolissa, ovat muun muassa seuraavat. Näistä Crichtonin romaani tunnetaan myös elokuvana Sphere.
Steve Alten: Meg
Robin Cook: Kaappaus
Michael Crichton: Vieras tulevaisuudesta
Risto Isomäki: Con Rit...
Internetissä on aiheeseen liittyvää tietoa. Voit aloittaa haun Google-hakuohjelmalla http://www.google.com. Kun kirjoitat hakuun "seitsemän ihmettä", saat vastauksena suomenkielisiä linkkejä.
Helsingin Sanomien arkistosta http://www.helsinginsanomat.fi löydät myös tietoa aiheesta. Kirjoita arkistohakuun "seitsemän ihmettä". Kun hieman selaat löytyneitä dokumentteja, löydät artikkelin "Vain pyramidit pystyssä vanhan ajan ihmeistä".
Englanniksi tietoa löytyy muun muassa Encyclopedia Britannicasta, http://www.britannica.com . Kirjoita hakuun "seven wonders".
Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat muun muassa:
Green J. R.: Antiikin seitsemän ihmettä
Clayton Peter: The seven wonders of the ancient world
Tarkista kirjojen saatavuus kirjastosi...
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy hakusanoilla Yhdysvallat ja asevoimat muutama suomenkielinen teos: Lagerstam, Kaarle: Yhdysvaltalainen sotilasstrategia tänään, Helsinki, Maanpuolustuskorkeakoulu, 2003; Nordberg, Erkki: Suomi, EU, Nato ja Venäjä, Helsinki, Art House 2004 sekä Wikström, Kaarle: Merisodan kuva 2025: Yhdysvaltojen näkemys merisodan kuvan kehittymisestä, Helsinki, Merisotakoulun koulutuskeskus.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet -tietokannasta vastaavilla hakusanoilla löytyy teos Sota - teoria ja todellisuus : näkökulmia sodan muutokseen / toimittaneet Jyri Raitasalo & Joonas Sipilä, Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, strategian laitos, 2008 (Edita Prima) sekä teos Kantakoski, Pekka:...
Kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla, siinä sanotaan seuraavaa:
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura , jonka kotisivujen osoite on http://sahlmansuku.wordpress.com/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien...
Henrik Hyvönen kirjoittaa artikkelissaan, että toimittaja ja kirjailija Kalle Veirto kutsui FC Lahden pelaajia Mustiksi kuhnureiksi 2000-luvun alkupuolella. "Alkuperäinen versio lempinimestä oli Hiihtostadionin Mustat Kuhnurit." Lue tarkemmat tiedot asiasta alla olevasta linkistä:
Lähde: Henrik Hyvönen: Kanarialinnut, Lentävät aasit ja Mustat kuhnurit - esittelyssä 15 tavallisesta poikkeavaa futisseuran lempinimeä (05/06/2020)
https://byyri.com/esittelyssa-15-tavallisesta-poikkeavaa-futisseuran-lempinimea/
Tietoa kirjastojen rahoituksesta löydät opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: https://okm.fi/kirjastojen-rahoitusKunnat vastaavat yleisten kirjastopalvelujen järjestämisestä ja rahoittavat kirjastopalvelut omasta budjetistaan, mutta tämän lisäksi kirjastopalvelua rahoitetaan myös valtion toimesta erinäisillä tuilla, joista kerrotaan linkkaamallani OKM:n sivustolla.Nykyisen hallituksen varmastikin eniten pinnalla ollut leikkaus julkisten kirjastojen rahoitukseen on koskenut "vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotukea", jota myönnettiin vuosivälillä 1985-2023, mutta joka lopetettiin nykyisen hallituksen toimesta. Tästä leikkauksesta voi lukea esimerkiksi Oskari Onnisen kirjoittamasta Suomen Kuvalehden artikkelista: https://...
Esmeralda tulee espanjan kielestä ja tarkoittaa smaragdia. Tämän Suomessa toistaiseksi harvinaisen nimen englanninkielinen vastine on Emerald.
Lähde: Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Oman kokemukseni mukaan päiväopinnot eivät ole pakolliset. Kirjastonhoitajana työskentelevillä henkilöillä on usein hyvin erilaiset koulutuspolut takanaan. Tärkeintä on tosiaan, että vaadittu 60 opintopistettä informaatiotutkimusta on suoritettuna korkeakoulututkinnon ohella.
Esimerkiksi allekirjoittanut opiskeli alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon Helsingin yliopistossa. Informaatiotutkimuksen perusopinnot 25 opintopistettä suoritin Tampereen avoimessa yliopistossa ja informaatiotutkimuksen aineopinnot 35 opintopistettä Oulun avoimessa yliopistossa. Molemmat opintokokonaisuudet järjestettiin verkkokursseina, joista jälkimmäiseen tosin kuului muutama lähiopetuspäivä Helsingissä.
Helsingin yliopisto suostui hyväksilukemaan...
Yleinen väestönlaskenta toteutettiin vuosina 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 ja 1985. Kyselylomakkeet olivat viimeisen kerran käytössä vuonna 1985. Täysin kyselypohjaisia olivat vain vuosien 1950 ja 1960 laskennat. Vuonna 1970 laskennassa käytettiin ensimmäisen kerran henkilötunnuksen avulla joitakin väestön keskusrekisterin tietoja, kuten kansalaisuus-, uskonto- ja syntymäkotikuntatieto. Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennassa pääosa tiedoista otettiin jo hallinnollisista rekistereistä (väestö- ja verotusrekisteri, kansaneläkelaitoksen rekisteri), ja lomakkeilla kerättiin lähinnä puuttuvia tietoja, kuten työpaikkaa ja ammattia koskevia tietoja.
Henkilölomakkeita käytettiin ensimmäisen kerran väestölaskennassa vuonna 1870. Lomakkeisiin...
Kenttäsairaala toimi sodan ajaksi toimintansa keskeyttäneen Haapaniemen sotakoulun tiloissa Haapaniemen kuninkaankartanossa. Sairaalassa hoidettiin lähinnä Savon joukkojen potilaita. Sairaalan lääkärinä oli Savon rykmentistä komennettu välskäri Georg Gottfrid Sewatski, sekä lisäksi kapteeni J. W. Meinander ja vänrikki H. W. Orbinski. Sodan aikana toimineiden sairaaloiden kulujen perusteella Haapaniemi oli suhteellisen pieni toimija, suurempien sairaaloiden ollessa etelärannikolla. Sairaalassa menehtyneet (lähteissä vaihtelevasti 70-250 henkeä) on haudattu talon lähellä olevan niityn, Suurensuon, hiekkakankaaseen. Rauhan tulon jälkeen sotakoulu jatkoi toimintaansa kartanossa, kunnes sen rakennukset paloivat 1818. Sairaalan toiminnasta...
