Kollega löysi lorun. Se nimeltään Numeroloru ja julkaistu vuonna 1956 lastenrunoja ja satuja sisältävässä kirjassa Aarteiden kirja 2: kerro äiti. Runon on kirjoittanut alunperin norjalainen Zinken Hopp, suomentajaa ei mainita. Aivan muistamallasi tavalla se ei mene, mutta lienee silti sama:
1 on kirahvi, jalkana pylväs
2 on joutsen, niin valkea, ylväs
3 on rotta, joka vaaroja vainuu...
TIetoa kirjasta ja sen sisällöstä kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510041793
Kirjasarja Aarteiden kirja on monista kirjastoista vielä lainattavissa. Se on mm. Riihimäen pääkirjaston varastossa.
Olympialaisten tekemä pesäero ammattilaisurheiluun on yksi urheiluhistorian merkittävimmistä puheenaiheista. Olympialaisten amatöörivaatimus on historiallinen jäänne, joka juontaa juurensa ranskalaiseen paroni Pierre de Coubertiniin. Nykyaikaisten olympialaisten isä Coubertin piti tärkeänä, etteivät kilpailijat olleet toimineet lajissaan ammatillisesti tai ottaneet kilpailuista vastaan rahaa. Hänen mukaansa urheilua ei saisi saastuttaa rahalla ja kaupallisuudella. Amatöörivaatimus ilmeni käytännössä tulonrajoitusten lisäksi muun muassa amatööritodistuksina, diskauksina ja kansainvälisinäkin kiistoina siitä, miten ammattimaisuus määritellään. Coubertinin kantaa noudatettiin Kansainvälisessä...
Finna hausta löytyy muutamia kuvia sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä. Finna
Poliisimuseo kertoo poliisiajoneuvoista ja on kuvallinen. Poliisimuseo
Rosvot taisivat joutua kävelemään tai tulemaan perässä muulla kyydillä. Kuvissa sivuvaunussa istuu aina toinen poliisi.
Helmet-kirjavarastosta Pasilasta löytyy Tekniikan Maailma -lehdet vuodesta 1953 alkaen. Lehtiä ei lainata, mutta niitä voi lukea kirjastossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109735
Vanhoja Tekniikan Maailma -lehtiä säilytetään myös Tikkurilan kirjastossa, josta niitä voi myös lainata.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109760
Sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi:
- Ihmiskäsitysten filosofia, toim. Ilkka Niiniluoto ja Esa Saarinen, 1984
- Airaksinen Timo: Minuuden rakentajat
- Lauri Rauhala: Ihmiskäsitys ihmistyössä
- Persoonia vai ihmisiä, toim. Jussi Kotkavirta
Kirjastojen kokelmatietokannoista voi hakea lisää hakusanalla "ihmiskuva". Hämeenlinnan nettikirjasto Web-Origo on osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ .
Tämä sarjanumero onkin ehkä F587363? Yksittäisen E:n sarjaa en onnistunut löytämään.
Singereiden sarjanumeroita löytyy netistä, F-sarja: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Jos kone tosiaan on F-sarjaa, se olisi valmistettu vuonna 1910 Clydebankissa, Skotlannissa.
Tori.fi:ssä on vanhoja Singer-koneita myynnissä muutamalla kympillä, kalliimmat satasen tienoilla.
Jos omasi on hyväkuntoinen, sen arvosta kannattaa kysyä tarkemmin antiikkiliikkeistä.
Sarjan kirjoja ovat Scott, Robert: Kapteeni Scottin viimeinen matka (Karavaanisarja, 1), Nansen, Fridtjof: Hiihtäen poikki Grönlannin (Karavaanisarja, 2) ja Hedin, Sven: Aasian karavaaniteillä (Karavaanisarja, 3).Näistä Nansenin kirja on Hattulan kirjastossa saatavana ja Hämeenlinnan kirjastossa varattavissa. Scottin kirja on Janakkalan kirjastossa saatavana.
Valitettavasti asiantuntemuksemme ei riitä tämän asian selvittämiseen. Alla linkit Luonnonvarakeskuksen Suot ja ilmasto -sivustolle ja Ympäristö.fi-sivuston Turvetuotannon kuormitus: kirjallisuuskatsaus ja asiantuntija-arvio turvetuotannon vesistökuormitukseen vaikuttavista tekijöistä -katsaukseen:
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/soiden-erityinen-kasvihuonevaikutus/
file:///C:/Users/valketu/Downloads/Turvetuotannon%20kuormitus.%20Kirjallisuuskatsaus%20ja%20asiantuntija-arvio%20turvetuotannon%20vesist%C3%B6kuormitukseen%20vaikuttavista%20tekij%C3%B6ist%C3%A4%20(1).pdf
Sellaista ei voi suositella. Varsinkaan jos ohjelma on ollut hyvin suosittu tai yleisesti tunnettu.
Tekijänoikeuslaki sanoo näin:"Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Valokuvien suoja-aika riippuu valokuvasta. Jos valokuva yltää teostasoon, toisin sanoen on omaperäinen ja itsenäinen, sen suoja-aika on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Muiden valokuvien suoja-aika on lyhyempi. Tällaisten ns. tavallisten valokuvien suoja-aika on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisvuodesta. "
https://www.kopiosto.fi/kopiosto/tekijanoikeustietoa/tekijanoikeuden-abc/
Sanoja ei sinäänsä voi omistaa, mutta nimetyn teoksen voi. https://www.kielikello.fi/-/voiko-sanoja-...
Suomessa 31.12.2020 mennessä havaituista 482 luonnonvaraiseksi luokitellusta lintulajista noin puolet myös pesii täällä: pesimähavaintoja on noin 250 lajista, joista suurin osa on maassamme vakituisia pesijöitä.
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/lajit
https://www.birdlife.fi/lintutieto/suomessa-havaitut-lintulajit/
Hei,Tämä on todennäköisesti Elizabeth George Spearen nuortenromaani Tunnuskuvana majava (The sign of the beaver). Suomeksi julkaistu 1987. Englanninkieleisitä sivuilta löytyi juonikuvaus, joka täsmää muistikuviisi.
Ilmeisesti puhutaan Koineeta. Siitä wikipwedia:
Koinee-kreikka (muinaiskreikaksi Κοινὴ Ἑλληνική, Koinē Hellēnikē, yhteinen kreikka) oli muinaisen kreikan kielen sekamurre, joka edustaa kreikan kielen kehityksen toista vaihetta. Koineeta käytettiin noin vuosina 300 eaa. - 500 jaa. Se kehittyi klassisesta kreikasta ja loi pohjan nykykreikalle. Sitä voidaan kutsua myös hellenistiseksi tai yleiskreikaksi tai Uuden testamentin kreikaksi.
Koinee oli kreikkalaisten ensimmäinen yhteinen murre ja demoottisen kreikan merkittävin seuraaja. Kieli on merkittävä länsimaisen sivistyksen kannalta, sillä se oli paitsi ensimmäinen "kansainvälinen" kieli tai lingua franca myös Uuden testamentin ja koko kristillisen Raamatun alkuperäinen kieli ja kristinuskon...
Bulgakov kirjoitti 1920-luvulla sarjan omaelämäkerrallisia kertomuksia neuvostoliittolaisiin aikakauslehtiin. Näistä nuoren lääkärin muistelmista on sittemmin julkaistu valikoimia, mutta kaikkia näistä tarinoista ei ole suomennettu.
Kohtalokkaat munat -kirjaan sisältyvän kertomuksen lisäksi Bulgakovin lääkärimuistelmia löytyy novellikokoelmasta Morfiini ja muita kertomuksia (Savukeidas, 2011).
Sirpa Kähkönen, Kukonpoika klinikalla 1916. - Lääkärilehti 5/2016
Kuvailemasi kirja sopisi olemaan Anne Petäisen kuvakirja Vanhan konnan majatalo. Kyseinen kirja on ilmestynyt Lasten oman kirjakerhon kustantamana vuonna 1996 ja sen on kuvittanut Jari Kostet.
CFU on lyhenne sanoista Colony Forming Unit. Suomeksi se on pesäkkeen muodostava yksikkö (PMY) eli yhdestä solusta, soluryhmästä tai itiöstä jakautumalla muodostunut solujen erillinen ryhmittymä kiinteällä alustalla (Tieteen termipankki). Sitä käytetään kertomaan, kuinka monta jotain tietynlaista elävää mikrobisolua, tässä tapauksessa maitohappobakteeria, jossain näytteessä on (Wikipedia).
Katkelma on Arvi Jänneksen (Arvid Genetzin) runosta "Herää, Suomi!" vuodelta 1881, tosin hiukan muuttuneessa muodossa.
Runossa on kahdeksan säettä. Seitsemäs säe, josta rivit ovat, kuuluu näin:
"Vasta kun leijona valveutuu,
Loppuvi kärsimys Suomen;
Kun kuka kansoa halveksuu,
Sortuvi niin kuni juureton puu,
Silloin on Suomessa huomen."
Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä Project Gutenbergiin. Runo löytyy myös mm. teoksesta Suuri runokirja (Karisto, 1998)
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/files/25790/25790-8.txt
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Suuri runokirja (toim. Hannu Sarrala), Karisto 1998
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvid_Genetz
Vanhoja henkilövalokuvia löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Dölle: Katse kameraan http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1672044
- Tilles: Tuikkivien tähtien varjosta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081587
- Kozloff: The theatre of the face http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837665
HelMet-hakuun voi laittaa hakusanoiksi muotokuvat tai henkilövalokuvaus ja historia.
Rakennuksia ja taloja esitteleviä kirjoja ovat mm. seuraavat:
- Jugend Suomessa / Pirjo Hämäläinen ; Katja Hagelstam http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1964306
- Signe Brander Suomen kartanoissa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1849055
- Puu-Suomen uhanalainen runous / Juhani Seppovaara http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C...
Suomen irrotti Ruotsista vuosina 1808-09 käyty ns. Suomen sota. Suomi liitettiin Venäjään, mutta se sai poliittisen erityisaseman omana valtiona ja valtakunnan osana: Suomi sai oman hallinnon keskushallintoa myöten, oman virkamiehistön ja oman Suomen asioiden esittelyjärjestyksen keisarille. Lyhyesti sanottuna, Suomi sai autonomian eli sisäisen itsehallinnon.
Jouko Vahtola, Suomen historia : kivikaudesta 2000-luvulle
Kyseessä on P. J. Hannikaisen runo Veikkoa tuudittaissa kuvakirjasta Kuvia Suomen lasten elämästä : kymmenen laulua lapsille (1882).
Ilmari Hannikainen on säveltänyt runon lauluksi. Laulu on kuultavissa äänikasetilta Kuvia Suomen lasten elämästä : kymmenen laulua lapsille (es. Kypärämäen musiikkiluokan kuorouoro, 1983)
https://finna.fi/Record/fikka.4996341
Koko runon voit lukea esimerkiksi Kuvia Suomen lasten elämästä : kymmenen laulua lapsille -teoksen digitoidusta versiosta.
Tässä linkki teokseen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985864?term=%C3%84iti%2…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985864?term=%C3%84iti%2…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/...
