Yritysten logojen suunnittelemisesta, yritysten graafisesta ohjeistosta ja digitaalisista lomakkeista, lähinnä suomen kielellä, on seuraavissa julkaisuissa tai opinnäytteissä. Tarkempia tietoja voi katsella LINNEA-tietokannasta vaikkapa sieltä Espoosta käsin.
Tekniikka & Talous -lehden logotutkimus. Suomen Gallup , 1995
Laakso, Hannu: Brandit kilpailuetuna : miten rakennan ja kehitän tuotemerkkiä, 1999
Silvennoinen, Sami: Kuvitella vuosisata -tapahtuman visuaalinen ilme ja graafinen ohjeisto. Opinnäytetyö, Taideteollinen korkeakoulu, taidekasvatuksen osasto, 1999
English, Marc: Designing identity : graphic design as a business strategy, 2000
Graafinen ohjeisto / Oulun yliopisto, 2000
Ryökkynen, Satu: Verkkolomakepalvelu ja sen...
Suomessa on julkaistu paljon eläinsatukirjoja. Alla luetteloa sopivan ikäisistä suomalaisten kirjoittajien kirjoittamista eläinsatukirjoista. Joukossa on myös miesten kirjoittamia. Olisiko joku näistä oikea?
Aisopoon satuja / kuvittanut ja lapsille kertonut /Maj Lindman
Hupaisia tarinoita Metsolan väestä: Suomen kansan eläinsatuja / Raul Roine
Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria / eri kansojen sadustosta poiminut ja omaan tapaansa kertonut Martti Haavio
Jänis Vemmelsäären seikkailuja / suomeksi kertonut Anni Swan
Jänö Pupula ystävineen seikkailujen tiellä / Aili Siniluoto
Karvakuono ja Luppakorva: kuvitettu tarina kahden koiran ihmeellisistä seikkailuista /Suomen lapsille kertonut Helmi Krohn...
Kaikissa auki olevissa Espoon kirjastoissa on nyt vallitsevissa poikkeusoloissa henkilökuntaa paikalla. Kaikissa isoissa ja pienissäkin kirjastoissa on edelleen palvelutiski käytössä, siellä saatte aliaksen. Ottakaa kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Kirjastossa käytetään kasvomaskeja ja säilytetään turvavälit. Tervetuloa!
Kysymyksessä tarkoitetaan varmaankin vuoden 2001 Syksyn sävel -kilpailussa kolmannelle tilalle sijoittunutta Saanan (oik. Sari Matala) itse säveltämää ja sanoittamaa iskelmäkappaletta "Muistatko".
Saanan CD-levystä "Elämä hymyilee" (2001) näyttää olevan useampaa versiota, joista joihinkin sisältyy myös tuo "Muistako" -kappale (Columbia (Sony) COL4960539). Lisätietoja esim: http://www.jvvv.net/cd/elama.html
Ainakin Seinäjoen ja Kuopion kaupunginkirjastoissa on tuota Muistatko -kappaleen sisältävää versiota "Elämä hymyilee" -CD:stä. Kyseisen CD:n voi tilata kaukolainaksi ko. kirjastoista.
Valitettavasti pääkaupunkiseudun (ja monien muidenkin) yleisten kirjastojen kokoelmissa näyttää olevan vain sitä versiota "Elämä hymyilee" -levystä,...
Tästä listauksesta löydät teoksia, joiden teemana ovat sekä luokkaerot että yhteiskuntakuvaus.Mällinen Jarno (2017): Käpylän idylliKallio Natalia (2022): KotileikkiTakkunen Tommi (2022); KaukovainioKivikko Natalia (2021): PunavuoriefektiKuvauksesi perusteella henkilökuntamme vinkkasi myös seuraavista teoksista, jotka saattaisivat olla sinulle kiinnostavia.Vaarla Suvi (2019): WestendNousiainen Miika (2012): MetsäjättiBackman Fredrik (2018): Kiekkokaupunki (sijoittuu tosin Ruotsiin)Jenni Linturi (2024): Äärimmäisellä laidallaHannu Paloniemi (2023): LumiluolapoikaPääskysaari Jenni (2021): Mielen maantiede
Nuottikirjasta Syksyn sävel 1979 (Fazer 1979) löytyy kappaleesta melodia, sanat, kosketinsoitinsäestys ja kitaran soinnut. Kirjaa ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muilta kirjastoalueilta. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.
Väestöennusteita on tehty jo 1930-luvulla, jolloin Viipuri vielä kuului Suomelle, mutta vain koko maan väestönkehitystä koskien. Tilastollinen päätoimisto julkaisi ensimmäisen koko maata koskevan väestöennusteen vuonna 1934. Seuraavatkin ennusteet koskivat koko maata. Ensimmäinen tilastoalueittainen väestöennuste tehtiin vasta 1964 ja kunnittainen väestöennuste 1969. Voit tutustua Suomen väestötilastoinnin historiaan Tilastokeskuksen julkaisussa Väestötilastoja 250 vuotta: katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749-1999.
Tilastokeskuksella ei ole valmiina listausta Suomen suurimmista työnantajista, mutta sellainen on mahdollista tilata maksullisena toimeksiantona Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Listaukseen voidaan ottaa mukaan yritykset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ja julkisyhteisöt. Listaan tulostetaan y-tunnus, organisaation nimi ja henkilöstömäärä. Myös organisaation päätoimiala voidaan tulostaa listaan tarvittaessa. Henkilöstön määrä kerrotaan listassa henkilötyövuosina. Konsernia ei huomioida.
Tuorein saatavilla oleva henkilöstön määrään perustuva Suurimmat työnantajat Suomessa -listaus perustuisi nyt tilatessa vuoden 2019 vuositilaston tietoon.
Yhteystiedot listauksen tilaamista varten
Yritysrekisterin hinnasto
Tässä tyttökirjallisuuden klassikoiden kirjoittajia :
Alcott, Burnett, Coolidge, Montgomery, Sandwall-Bergström, Swan, Turner, Virtanen Rauha S. Tyttökirjasarjoja ovat nimeltään Tyttöjen kirjasto, Vihreä kirjasto. Nuorten toivekirjastostakin löytyy paljon tytöille suunnattua aineistoa. Nämä ovat klassikoita, joku voi varmaan lisätä tähän uudempia alan tekijöitä.
Toiseen kysymykseesi on vastattu jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa.
Jean Estorilin (Mabel Esther Allan) Anne-sarjaa on ilmestynyt alkukielellä kaiken kaikkiaan 11 osaa. Alkukielisessä teoksessa päähenkilö on nimeltään Drina. Sarjasta on suomennettu vain viisi osaa ja mainitsemasi Anne Skotlannissa (Drina dances again, 1960) on siis sarjan viides ja...
Tähän on aika vaikea antaa vastausta. Sitä ehkä ei ole tutkittu tutkimuskirjallisuudessakaan, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Kohta näyttää aivan siltä, että Ville ehdottaa rautatielle työhön lähtöä muuten vain tai ehkä koska Matti on vahva ja tunnettu kovana työntekijänä. Matti ei näytä haluavan "ruunun" töihin eli käsittääkseni valtiolle, mutta voihan olla kyse jostain muustakin, vaikkapa siitä, että Matilla on töitä tarpeeksi omassa torpassansa ja hän pärjää ilman "ruunun" töitä.Rautatie, https://www.gutenberg.org/cache/epub/10481/pg10481-images.htmlUuden matkassa Modernin ilmentymiä Juhani Ahon teoksissa Rautatie, Helsinkiin ja ”Kello”, https://www.utupub.fi/bitstream/handle/...
Viestissä ei ole varsinaista kysymystä, mutta jos oletan tarkoituksena olevan kysyä, onko Soraya Esfandiary-Bakhtiaryn muistelmateosta Le palais des solitude suomennettu, vastaus on valitettavasti kielteinen. Englanniksi se on käännetty, mutta senkin saatavuus on ostamalla aika huono. Iranin shaahin Reza Pahlavin myöhemmän puolison Farah Diba Pahlavin muistemateos on sen sijaan julkaistu myös suomeksi (WSOY 2004).
Heikki Poroila
Ei voi nimetä mitään yksittäistä hetkeä tai vuotta, jolloin sortsit olisivat muuttuneet pidemmiksi. 1970- ja 1980-lukujen tyyliin kuului yleisesti lyhyemmät sortsit ja löysemmät paidat kuin nykyaikaan. 1990-luvulla sortsit ovat alkaneet pidentyä, mutta paidat ovat yhä pysyneet löysempinä. Myös eri maissa, eri valmistajilla ja eri seuroilla on ollut erilaisia sortseja - ja on edelleen. Suurpiirteisesti voisi sanoa, että 90-luvulla sortsit alkoivat pidetä ja 2000-luvulla kaventua.
Alla olevista kuvista voi katsella, miten urheilusortsimuoti on muuttunut:
Maradonan ja Pelén sortsit vuonna 1988 olivat hyvin lyhyet: https://fi.pinterest.com/pin/439241769907240610/?autologin=true
Vielä 1990-luvun alussa...
Goethen West-östlicher Divan -kokoelmaa, josta kysymyksen säkeet ovat peräisin, ei ole suomennettu. Siihen sisältyvistä yksittäisistä runoista löytyy suomenkielisiä tulkintoja esimerkiksi Otto Mannisen kääntämässä Runoja-valikoimassa, Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen suomentamassa Jälkisointuja-koosteessa sekä Teivas Oksalan kääntämässä ja kokoamassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki -kirjassa. Siteerattu Buch des Unmuts -sikermän runo ([Und wer franzet oder britet]) ei kuitenkaan ole mukana näistä yhdessäkään, enkä sitä myöskään muista Goethen suomennettua lyyristä tuotantoa sisältävistä teoksista onnistunut löytämään.
Luultavasti Rääkkylään asettautuneet siirtolaiset löytyvät kirjasta 4. Karjalan liiton luettelointitiedoissa kerrotaan:"Osassa 1 Länsi-Suomen alueella asuvat siirtokarjalaiset, osassa 2 etelärannikolla asuvat, osassa 3 kapealla kaistalla Lahden korkeudelta itärajalle saakka asuvat ja osassa 4 koko muualla Suomessa asuvat siirtokarjalaiset.
4-osainen teossarja osoitehakemistoineen sisältää henkilötiedot elämänvaiheineen n. 140000 Karjalasta siirtyneestä henkilöstä." Viides osa on ilmeisesti tuo osoitehakemisto. Linkki Finna-hakutulokseen
SopS n:o 15/1950
Asetus
Asetus tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen ja siihen
liittymisestä tehdyn Annecyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta.
1 §.
Sitten kun Genèvessä 30 päivänä lokakuuta 1947 päivättyyn tullitariffeja ja kauppaa koskevaan yleissopimukseen liittymisestä tehty, 10 päivänä lokakuuta 1949 päivätty Annecyn pöytäkirja on 25 päivänä huhtikuuta 1950 Suomen puolesta allekirjoitettu, muut liittymisehdot täytetty ja eräät yleissopimuksen ja pöytäkirjan säännökset tänään annetulla lailla hyväksytty, säädetään
ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu yleissopimus, siihen ennen 25 päivää huhtikuuta 1950 tehdyt oikaisut, lisäykset ja...
Vastaus tuskin ilahduttaa kysyjää, mutta tähän on pakko vastata, ettei ampiaisen kaltaisia hyönteisiä voi pitää "loitolla" (oletettavasti ihmisistä) millään muulla tavalla kuin pysymällä sisätiloissa ja pitämällä ikkunat suljettuna. Tässä vaiheessa vuotta ampiaisilla ei ole enää tähdellisiä velvollisuuksia, joten ne toimivat kuten joutilas ihminenkin eli pörräävät missä lystäävät. Niitä kiinnostaa erityisesti kaikki makea ja jos makeaan yhdistyy vielä käymistuotteiden aromia, kuten ylikypsissä mustaviinimarjoissa tuppaa käymään, ampiaista ei pidä loitolla mikään muu kuin väkivaltainen kuolema.
Heikki Poroila
Kielitoimiston ohjepankin lyhenneluettelossa lyhenne MEP selitetään näin: arkisesti meppi, Euroopan parlamentin jäsen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/361
Eurooppatiedotuksen sivuilla puhutaan Suomalaisedustajista Euroopan parlamentissa ja luetellaan mepeiksi valitut.
https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/valinta-euroopan-parlamenttiin/
Kielitoimiston sanakirja määrittelee mepin Euroopan parlamentin jäseneksi, eurokansanedustajaksi ja europarlamentaarikoksi.
https://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe
Eli ilmeisesti kaikkia näitä voi käyttää, eikä yhtä ainoaa oikeaa nimitystä ole.
Hienoa, miten tarkat paikannustiedot ovat tallessa.
Metsätaloudellista aikakauslehteä löytyy sekä Varastokirjastosta, että Kansalliskirjastosta. Finna hakutulos.
Varastokirjasto toimittaa kaukolainaksi joko kokonaisia lehtiä tai artikkelikopioita. Helmet kaukopalvelu
Kansalliskirjastossa Helsingissä lehtiä voi käydä lukemassa paikan päällä.
Finna haku löysi myös pari kirjaa Mottitalkoista:
Mottitalkoot 1944 sekä Mottitalkoot. talkoorintaman kilpakenttä 1943. Finna hakutulos
Tilastokeskuksella ei valitettavasti ole elävänä syntyneistä tietoa päiväkohtaisesti kuin vasta vuodesta 1987 alkaen. Väestötilastoista voidaan kuitenkin tarkastella, kuinka moni nykyväestöön kuuluva viettää syntymäpäiväänsä tammikuun ensimmäisenä päivänä. Suomen nykyväestössä (31.12.2022) on 24 525 henkilöä (12 779 miestä, 11 746 naista), joiden syntymäpäivä on tammikuun 1. päivä.
