Jaalan suojeluskunnasta ei näytä olevan mitään erillistä julkaisua.
Asiassa voisi edetä tutkimalla arkistolähteitä suojeluskunnista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Suojeluskunnat
Laajempia yleisesityksiä suojeluskunnista löytyy.
Selen, Kari. Sarkatakkien armeija : suojeluskunnat ja suojeluskuntalaiset 1918 – 1944
Suojeluskuntain historia, osat I – III.
Lisäksi Kymenlaakson suojeluskunnista kerrotaan mm. kirjoissa:
Pullinen, Antti: Sama kaiku on askelten : Etelä-Iitin suojeluskunnan ja lottien matkassa 1918-1944
Toivonen, Pentti: Isänmaan asialla : suojeluskuntatyötä keskisessä Kymenlaaksossa vuosina 1917 -1944
Lehto, Iisko: Suojeluskuntapiirin osuus liikekannallepanon suorituksessa Pohjois-Kymenlaaksossa 1939 ja 1941....
Suomen sisällissodasta on julkaistu runsaasti kaikenlaista kirjallisuutta. Hyvänä lähtökohtana tutkimukselle toimivat kattavat kokonaiskuvaukset, kuten esimerkiksi Haapalan toimittama "Sisällissodan pikkujättiläinen". Tämän lisäksi tutkisin asiaa kahdenlaisten kohdennetumpien kirjojen kautta. Ensinnäkin tutkisin kenttäoikeutta ja terroria koskevia teoksia, jotka voivat pitää sisällään tietoa siitä, miten rajanylittäjiä on kohdeltu, ja millaisin perustein rajanylittämistä on mahdollisesti pidetty hyväksyttävänä. Yksi tällainen teos voisi olla esimerkiksi Marko Tikan "Kenttäoikeudet : välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918". Toiseksi tutkisin sisällissodan rintamalinjoihin ja rajakyliin keskittyviä teoksia, jotka voivat pitää...
Leijonien sivuilta selviää, että Kansainvälinen jääkiekkoliitto ylläpitää jääkiekon maailmanranking-listaa (IIHF World Ranking), jonka perusteella MM-kisojen lohkot on jaettu.
https://www.leijonat.fi/index.php/plus/itemlist/tag/World%20Ranking
Hajusteita tiedetään käytetyn viettelyssä, parantamisessa, henkilökohtaisessa hygieniasssa ja uskonnollisissa seremonioissa sekä idässä että lännessä jo tuhansia vuosia, mutta modernista parfyyminvalmistuksesta voidaan alkaa puhua vasta 1600-luvun Ranskassa Aurinkokuninkaan hallituskautena (Ludvig XIV oli kuninkaana 1643-1715). vaikka Katariina de Medici oli erilaisia hajuvesiä tuonut tullessaan jo 1500-luvulla.
1600-luvun hygieniakäsitys poikkesi nykyisestä. Vettä pidettiin tautien levittäjänä, mitä se usein olikin. Suoraa kosketusta veden kanssa monesti välteltiin ja puhdistautuminen suoritettiin ilman vettä (toilette sèche), jolloin paikkoja pyyhittiin liinalla, joka oli alkoholiin kostutettu,...
Näyttää siltä, ettei M/S Estoniasta kertovia sarjakuvia ole ilmestynyt myöskään Virossa ja Ruotsissa. Hain tietoja Viron Ester-tietokannasta ja Ruotsin Kungliga biblioteketin kokoelmista.https://www.ester.ee/https://www.kb.se
Ainakin Helmet-kirjaston kokoelmassa näyttää olevan DVD-levy "Karaokekeskus.com : Koti vol. 2", joka sisältää tämän Jorma Kyrön sävellyksen oletettavasti karaokeversiona. Julkaisun pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1980560~S9*fin Sen voi tilata omaan kirjastoon kaukolainana.
Heikki Poroila
Valitettavasti en löytänyt tallennetta RITVA-tietokannasta enkä Yle Elävästä arkistosta. RITVAsta löytyy Lasten tunti vuodelta 1951, joka on kuunnteltavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä ja Ylen Elävässä arkistossa löytyy Lasten tunteja, mutta hakutuloksessa ei ole Kotkassa taltioitua ohjelmaa. Asiasta kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa Yleltä.
Kyseessä lienee Margaret Mahyn Jättiläisen kylpyamme ja muita tarinoita – olkoonkin, että tarinaa kaupungista jossa sataa aina ei siitä silmiini osunut, muut mainitut kyllä: Jättiläisen kylpyamme, Pelastava purukumi ja Keskiöinen tarina Aarnikukkulalla.
Wisława Szymborskan runon Curriculum vitae (Pisanie życiorysu) kokoelmasta Ihmisiä sillalla (Ludzie na moście, 1986) on suomentanut Jussi Rosti.Runon voi lukea vuonna 2006 ilmestyneestä teoksesta Wisława Szymborska: Ihmisiä sillalla (toimittanut ja suomentanut Jussi Ros7i). Runo Curriculum vitae ei sisälly vuonna 1998 ilmestyneeseen suomennoskokoelmaan Ihmisiä sillalla.
Äänestykset ovat julkisia. Eduskunnan täysistuntojen äänestykset merkitään eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoihin. Äänestystulos löytyy täysistunnon pöytäkirjan asiakohdasta, jossa äänestys on pidetty. https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Aanestykset.aspx Esimerkkinä:https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&istuntonro=35&vuosi=2021
Käy lähikirjastossasi henkilökohtaisesti kyselemässä, mitä siellä ehdotetaan. Tällä hetkellä mihinkään kirjastoon ei ehkä saa laittaa töitään esille, mutta tulevaisuudessa varmaankin taas.
Kahdeksantuntisen työpäivän Pekkasen kirjailijanuran yhteydessä Jouko Tyyri mainitsee Ylioppilaslehdessä 5.8.1955 julkaistussa kirjoituksessaan Lukekaa Pekkasta: " -- miten on mahdollista että työläiskirjailijasta kehittyi oman sukupolvensa avarin ja älyllisin henki? Kahdeksantuntisesta työpäivästä alkaa tärkeä luku kirjallisuutemme historiassa." Julkista kirjastolaitosta ei tähän tekstiin kuitenkaan sisälly, enkä tätä ajatusta valitettavasti onnistunut muualtakaan tutkimistani Tyyrin kirjallisista tuotoksista löytämään. Tyyri tuotti puolivuosisataisella lehtimiesurallaan melkoisen määrän esseitä, artikkeleita, kolumneja ja muita kirjoituksia lukuisiin lehtiin, joten etsiessä mielessäni käväissyt vertaus neulaan ja...
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko kyse suomalaisesta kirjasta vai kenties käännöksestä. Laitan tähän kaksi ehdotusta. Molemmat kotimaisia. Jos näistä ei kumpikaan ole oikea, voit kysyä uudelleen. Eskola, Meri : Ehdin rakastaa häntä. WSOY, 2023 - Toimittaja Meri Eskolan äiti teki itsemurhan, kun tyttö oli noin 7-vuotias. Kirjassa pohditaan, miksi äiti teki teon ja rakastiko äiti tytärtään.Huovinen, Eero : Äitiä ikävä. WSOY, 2020 - Piispa Eero Huovinen oli 9-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Äidistä ja surusta ei perheessä puhuttu. Kirjassa Huovinen palaa äidin elämään ja kuolemaan sekä kuvaa äidin jättämää surua ja elämänkestävää ikävää.
Numismaatikko Hannu Männistö Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä kertoi, että löytämänne raha on ruotsinmaalainen 1/2 tai 1/4 killingin kolikko. Kirjaimet ovat G ja A ja tarkoittavat Kustaa IV Adolfia, joka oli vallassa rahan lyömisen aikana. Raha ei ole kovin harvinainen, mutta ei täysin arvotonkaan. Sen myyntiarvo on 10-20 euroa. Rahaa ei pidä puhdistaa ja kannattaa kirjoittaa talteen kuka sen on löytänyt, milloin ja missä.
Laulu on nimeltään "Hei, sanoi omena". Äänitettä siitä en löytänyt, mutta laulun nuotti ja sanat sisältyvät nuottiin "Musiikin aika. 3-4", jonka ovat toimittaneet Paavo Alanne, Soili Perkiö, Leena Rihu, Eero Räty ja Jouko Törmälä (WSOY, 1988, s. 112). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja säestysrytmit. Laulun tekijäksi on merkitty "Teresia-yhtye, Ruotsi". Suomenkieliset sanat on tehnyt PA eli ilmeisesti Paavo Alanne, joka on yksi nuotin toimittajista. Laulu alkaa: "Hei, sanoi omena, mun nimeni on Kai." Säkeistöjä on neljä ja niistä jokainen päättyy säkeeseen: "Me poimimme syksyn sadon koppaan."
Tämän ikivanhan sanonnan alkuperä on historian hämärässä. On esitetty teorioita, että sanonnan alkuperä olisi muinaisessa Egyptissä, mutta tämä on spekulaatiota.Yksi sanonnan ensimmäisiä esiintymiä on sanskritinkielisessä Pancatantra-eläinsatukokoelmassa (n. 300-luvulla jKr.). Pancatantra löytyy myös Helmet-kokoelmasta: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1465720?sid=5090947903 Tässä englanninkielinen teksti sadusta, jossa ajatus kissan yhdeksästä elämästä esiintyy: https://quod.lib.umich.edu/e/eebo2/B17851.0001.001/1:4.5?rgn=div2;view=fulltextEnglanninkielisessä kirjallisuudessa sanonta esiintyy jo William Shakespearen 1500-luvun lopun Romeo ja Julia -tragediassa, jossa Mercutio härnää Tybaltia seuraavasti (III,1): "En muuta, hyvä...
Tässä olisi lista sellaisista kuvakirjoista, joita lainataan paljon Vantaan kaupunginkirjastosta ja jotka käsittääksemme edustavat hyvin tämänikäisten lukukokemuksia.
Ensin kirjoja 1-2-vuotiaille:
Marin: Nalle- kirjat
Got: Antti- kirjat
Lindgren,Barbro: Oskari- kirjat
Wolde: Teemu-kirjat
Wolde: sanna-kirjat
Cousins: Maisa-kirjat
Inkpen: Possu Pallero
Duner: Elina-kirjat
Louhi: Aino-kirjat
Tomppa-kirjat
Hill: Puppe-kirjat
Sitten kirjoja 3-4-vuotiaille:
Knutsson: Pekka Töpöhäntä (kuvakirjat)
Bergström: Mikko Mallikas
Harjanne: Minttu-kirjat
Jansson: Muumi-kirjat (kuvakirjat)
Teutori: Miina ja Manu-kirjat
Havukainen: Veera-kirjat
Harainen: Emma-kirjat
Parvela: Anna ja Antti-kirjat
Reynolds: vesa ja Valle-kirjat
Joitakin Pariisinleivosten reseptejä löytyy. Lieneekö oikea leivonnainen, ei aivan vastaa kuvaustasi. Alla linkit ohjeisiin:
https://kotiliesi.fi/resepti/pariisinleivokset/
https://www.dansukker.fi/fi/resepteja/pariisinleivokset.aspx
Ainakin Koivulan leipomo näyttää valmistavan ja myyvän sitä:
https://www.foodie.fi/entry/koivulan-pariisinleivos-140g-2kpl/6436700007027
Muistelemasi elämänmakuinen kirja on Karo Heikkisen Sirpale, jossa Emmi vaihtaa koulua ja joutuu huonoon seuraan.
Kiva kun hyvä kirja jäi mieleen: vinkkasimme tätä 10 vuotta sitten ahkerasti 4.-luokkalaisille :)
