Suomentajista nuortenkirjojen julkaiseminen ei varmastikaan jää puuttumaan, sillä suomentajia löytyy paljon, etenkin englannin, ruotsin ja saksan kaltaisista yleisemmistä kielistä.
Syy on varmaankin enemmän kustantajissa, jotka saattavat lopettaa kirjasarjojen julkaisemisen, jos se ei kannata taloudellisesti. Myynti voi olla liian pientä suhteissa kuluihin. Käännöskirjallisuudessa yleensä suomennospalkkio maksetaan kiinteänä summana, joten kirjoja pitää saada runsaasti myytyä, jotta suomennuttaminen kannattaa. Lisäksi käännöskirjoista täytyy maksaa palkkio alkuperäiselle kirjailijalle, ja maailmalla suosittujen kirjojen oikeuksien hinnat saattavat olla korkeat. Niinpä suositut sarjatkaan eivät välttämättä jatku, kuten vaikkapa Keplo...
Alexis Huldén (s. 1985) on Marjorita Huldénin (os. Gustavson) poika hänen avioliitostaan muusikko Mats Huldénin kanssa (1970-1995). Marjoritan muista sukulaissuhteista mainittakoon, että hänen veljensä on muusikko Jukka Gustavson, Matsin bändikaveri tämän varhaisilta Wigwam-ajoilta.
Lähteet:
Teatterit ja teatterintekijät 2005
Mikko Meriläinen, Wigwam
Kappale on nimeltään "Tuo uusi riehakas neitonen", ja sen on levyttänyt Olavi Virta yhdessä Kipparikvartetin kanssa vuonna 1955. Sen alkuperäinen nimi on "The naughty lady of shady lane". Fono-tietokannan mukaan sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet yhdessä Sid Tepper ja Roy C. Bennett. Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Laulu alkaa: "Nyt uusi riehakas neitonen on saapunut kaupunkiin". Miekkoset, joiden päät neito sekoittaa, tarjoavat hänelle virvoitusjuomaa, mutta sitä "neito koskaan ei juo". Laulun lopussa neidosta paljastuu jymyuutinen.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Olavi Virta ja Kipparikvartetti: Tuo uusi riehakas neitonen YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=3FSSel4HfuQ...
Kyseessä on kappale "Jawohl, jawohl", joka kertoo saksalaisista turisteista.
https://www.youtube.com/watch?v=0aQJ_ie3tL8
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=jawohl+jawohl&kieli=Su…
Muuttolinnun on sanoittanut ja säveltänyt Mirkka Paajanen.Lähde:Suomen kansallisdiskografia Viola https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5332646#componentparts
Kyseisen Salovaaran teoksen sivulla 42 kirjoittaja toteaa, että
"[Loppiaisaaton] uhreista oli...viisi ilmeisesti ulkovallan palveluksessa ollutta miestä".
Teoksen lähteissä viitataan Mikkelin kaupunginarkistossa olevaan asiakirjaan "Tappio- ja vaurioluettelot Mikkelin ilmapommituksissa 1940".
Kyseinen asiakirja on edelleen saatavissa, ja siinä todetaan 5.1.1940 pommituksessa kuolleen selkeästi nimettyjen henkilöiden lisäksi myös "5 valvontaosaston pidättämää henkilöä, joiden henkilötietoja ei ole vielä saatu valvontaosastosta".
Salovaara viitannee teoksessaan juuri näihin valvontaosaston pidättämiin henkilöihin. Mahdollisten vakoilijoiden lisäksihän talvisodan aikana Valtiollinen Poliisi sekä Päämajan Valvontaosasto ottivat turvasäilöön...
Kirjoja kotouttamisesta ja erilaisista kotouttamishankkeista on paljon, ja niitä voi hakea kirjastojen tietokannoista esimerkiksi asiasanoilla kotouttaminen ja kotoutuminen. Asiaa käsitteleviä julkaisuja ovat esimerkiksi Saukkonen, Pasi (2020): Suomi omaksi kodiksi : kotouttamispolitiikka ja sen kehittämismahdollisuudet,Gaudeamus ja Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi : kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä (2018), Vastapaino. Esimerkiksi Jyväskylässä maahanmuuttajien kotoutumista ja kohtaamista tukee Monikulttuurikeskus Gloria (https://www.gloriajkl.fi/).
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa mainitaan Loikala- sukunimestä seuraavaa: "Sukunimi Loikala perustuu Valkealan ja Sippolan Loikala-talonnimiin. Enimmät Loikala-nimiset asuvat edelleen esi-isiensä elinsijojen tuntumasaa. Jos talonnimen perustana on liikkumista kuvaava lisänimi Loikas, Loikkaaja, on talonnimenkin alkuperäisempi muoto ollut Loikkaala".
Tämän mukaan Loikala-sanan perustana ei ole liikkumista merkitsevä loikka tai loikata. En löytänyt tietoa siitä mikä Loikala-sanan merkitys on.
Tietoa sukunimistä: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet (2000)
Sukunimistä tietoa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=408
Tipo tien on kirjoittanut Anja Snellman. Runo on kokoelmasta Saa kirjoittaa (2004).
Meistä tulee ihmisiä... on Claes Anderssonin kokoelmasta Ajan meno (2008) Jyrki Kiiskisen suomentamana. Ruotsinkielinen alkuteos Tidens framfart ilmestyi 2005.
Käy sisään... on Tuomas Anhavan suomentamaa Bo Carpelania. Alkukielisenä runo sisältyy Carpelanin kokoelmaan Gården (1969). Anhavan suomennos löytyy sekä Carpelan-valikoimasta Elämä jota elät : valitut runot 1946-1983 (1983) että Gården-käännöksestä Piha (1984). Gården oli ensimmäinen kokonaisuudessaan suomennettu Carpelan-kokoelma – ja sekin hieman muokatussa muodossa: runojen järjestystä on muutettu, minkä lisäksi kuusi alkuperäisrunoa puuttuu ja niiden tilalla on kahdeksan samanaiheista...
Rivit ovat Anna Ahmatovan runon Särkyneessä peilissä (В разбитом зеркале, 1956) kaksi viimeistä riviä.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne. Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s. 315).https://slova.org.ru/ahmatova/v-razbitom-zerkale/
Varhaisin vanhoista sanomalehdistä löytyvä maininta laudeliinasta on vuodelta 1931, tosin siitä ei voi olla aivan varma, tarkoitettiinko sanalla samaa kuin nykyään. Finna.fi-palvelussa vanhin kuva laudeliinasta lienee Helmi Vuorelman tuotekuva 1960-luvulta, jolloin laudeliina on siis tuotteena ollut jo teollisessa tuotannossa ja siten ilmeisesti yleisesti käytössä.
Kauppojen niminä kuluttajien tietoisuuteen tulleet A&O, Spar ja TR olivat tukolaisia yhteistyöryhmiä. Suomessa ryhmätunnusten käytön aloitti Kesko K-merkillään 1940-luvun lopulla. OTK:laiset liikkeet ottivat käyttöön E-tunnuksen vuonna 1977 ja viimeisenä Tuko Oy 1978 valtakunnallisen T-kauppatunnuksen. Tässä yhteydessä tukolaisten yhteistyöryhmittymien A&O, Spar ja TR -kaupat muuttuivat T-kaupoiksi.ASO:n "Aina sopivaa ostettavaa" oli näppärä tunnuslause, mutta tosiasiassa lyhenne tuli yhteistyöryhmän länsisaksalaisen esikuvan Allsicht-Organisationin nimestä. Kun vuonna 1955 perustettu Suomen ASO liittyi mukaan eurooppalaiseen yhteistoimintaan 1957, muutettiin tunnus A&O:ksi. SPAR oli puolestaan alkuperältään hollantilainen –...
Mannerheim ei ollut syytettynä sotarikoksista. Häntä ei asetettu syytteeseen, vaikka vaara joutua edesvastuuseen, oli suuri. Hän joutui vastaamaan kysymyksiin Suomen ulkopolitiikan hoidosta sodan aikana. Hän seurasi oikeudenkäyntiä, ja oikeudenkäynnin mentyä ohitse erosi presidentintehtävistä. Talvella 1947 hän lähti Sveitsiin hoitamaan terveyttään.
Lisää tietoa aiheesta mm. seuraavista osoitteista ja kirjoista:
http://www.mannerheim.fi/11_pres/s_sotsyy.htm
http://www.sotasyyllisyys.fi/soikkanen.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotasyyllisyysoikeudenk%C3%A4ynti
Brantberg, Robert
Mannerheim : ylipäällikkö ja presidentti 1940-1951, Revontuli, 2006
Hautamäki, Erkki: Suomi myrskyn silmässä. Osa 1 : 1932-1940 : Marsalkka C.G.E. Mannerheimin...
Aiheesta löytyy paljonkin kirjoja, joita voi hakea HelMet tietokannasta esim. hakusanoilla sukupuoli-identiteetti ja homoseksuaalisuus. Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä tietokirjoista: Saanko olla totta: sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus ( Gaudeamus, 2011), Juhani E. Lehto: Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana ( Yliopistopaino, 2010), Homo, lesbo; tositarinoita 2000-luvun Suomesta ( Minerva, 2009), Ulos kaapista; tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta ( Gaudeamus, 2006) , Hanna Vilkka: Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen ( PS-kustannus, 2010) ja Tiia Aarnipuu: Trans, sukupuolen muunnelmia ( Like, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&...
Anni Polva on itse kirjoittanut kolme muistelmateosta:
Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus ja Elettiin kotirintamalla.
Hänestä löytyy lisäksi tietoja teoksista: Heitä luetaan. 1981 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 1999; näissä käsitellään "aikuiskirjailija" Polvaa. Nuortenkirjailijana häntä on esitelty teoksissa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1995 ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. 1996. Kaikki nämä teokset, tai ainakin osa niistä, löytynevät useimmista kirjastoista.
Lisäksi Anni Polva on itse kertonut itsestään Infoplaneetan sivulla http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html
Nuotti Charles Foxin säveltämään lauluun My fair share löytyy muutamasta nuottijulkaisusta, jotka kuuluvat joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Nämä julkaisut ovat
Warner Bros. 75th anniversary : a tribute in music from the 20s through the 90s. Vol. 3, 60s & 70s
https://finna.fi/Record/piki.349648
The great rock fake book over 250 songs
https://finna.fi/Record/sotkamo.27195
Rock fake book
https://finna.fi/Record/lumme.1301083
Oman verkkokirjastoalueesi kokoelmissa yllämainittuja teoksia ei ole, mutta voit tilata aineistoa kaukolainaan muualta Suomesta lähikirjastosi kautta.
Liittoutuneiden tappioista Bomarsundin taistelussa on vaihtelevia tietoja. Teoksessa Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (Helsinki 2013) kerrotaan että erään arvion mukaan liittoutuneet menettivät noin 100 miestä. Toisten tietojen mukaan brittien menetykset olivat 16 kaatunutta ja haavoittunutta ja ranskalaisten vastaava luku oli 38. Toisaalta esimerkiksi Crimean War Research Societyn verkkosivuilla brittien osuudeksi on laskettu 4 kaatunutta ja 12 haavoittunutta, ranskalaisten 40 kaatunutta ja haavoittunutta.
Kaatuneiden huolto ei ollut Krimin sodan aikana kovin tarkkaa. Ellei kyseessä ollut upseeri tai muuten merkittävä henkilö, kaatuneet päätyivät yleensä joukkohautoihin. Suomen sukututkimusseuran sivuilla olevan...
Rasismi on kielletty kirjastossa.
Suomessa perustuslaki turvaa jokaisen oikeuden tulla kohdelluksi samanarvoisena ja syrjintä rodun tai etnisen taustan perusteella on rikos.
Rivit ovat Aaro Hellaakosken runosta Ääni läheltä. Runo on kokoelmasta Huojuvat keulat (1946).
Voit lukea runon myös täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927102?term=Hellaakoski&term=%C3%84%C3%84NI%20L%C3%84HELT%C3%84&page=76
