Ylen suomalaisia vaikuttajanaisia esitelleen Lasikaton särkijät -ohjelmasarjan Lönniä käsitelleessä jaksossa hänen kutsumanimensä Wivi lausuttiin lyhyenä, mistä voinee päätellä, että tämä on korrektina pidetty tapa. Lönnin oikea nimi oli Olivia Mathilda.
https://areena.yle.fi/1-4140689
Kyseessä on öljysäiliö. Helsingin kaupungin verkkosivuilta löytyy Vasikkasaaren virtuaalikierros, jonka mukaan Vasikkasaaren öljysäiliöt rakennettiin ensimmäisen maailmansodan alla laivaston polttoainesäiliöiksi. Ks. linkki.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kirja Oy Kumela: lasimaalaamosta tehtaaksi 1937-1985. Kirja on näyttelyjulkaisu Suomen lasimuseossa Riihimäellä 2002 pidetystä näyttelystä. Kirjan asiasanojen mukaan siinä esitellään mm. tehtaan historiaa, tuotteita ja lasinpuhaltajia. Kirjan saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen e-aineistojen lainaamiseen tarvitaan voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi.
Helmet-kortin saaminen ei edellytä, että asut pääkaupunkiseudulla. Voit saada Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun, mutta asiakkaaksi rekisteröityminen tapahtuu henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteistä.
Jos sinulla on mahdollisuus joskus käydä Helmet-kirjastossa, varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai suomalainen ajokortti. Saat kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tiedot yliopistojen kirjastoihin tulevista julkaisusarjoista löytyvät kirjastojen kokoelmaluetteloista, joita pääsee käyttämään kirjastojen kotisivujen kautta. Julkaisusarjoja voi hakea esim. sarjan nimen mukaan tai erikoisalan mukaan. Turun yliopiston kirjaston kokoelmaluettelo löytyy osoitteesta www.utu.fi/kirjasto/volter ja Åbo Akademin kirjaston osoitteesta
www.abo.fi/library/dbs/alma/wwls Tieteenalakohtaiset tiedot julkaisusarjoista samoin kuin niiden lyhenteistä saat parhaiten kyseisen alan tiedekunta-,
seminaari- tai erikoiskirjastosta.
Kuvaillun kohtauksen perusteella kyseessä voisi olla John Carpenterin Hulluuden syövereissä (In the mouth of madness, 1994). Televisiossa se on esitetty MTV3:n ohjelmistossa 28.9.1999.
Kotimaisten kirjastojen kokoelmissa Carpenterin elokuvaa ei näytä olevan tarjolla. Kaupallisilta toimijoilta sitä on kyllä saatavilla suomeksi tekstittämättömänä versiona.
Ehdottaisin kirjaa Carin Gerhardsen: Musta jää. Kirjailija on ruotsalainen ja sen on ilmestynyt 2019. Kansikuvassa on rotko ja sinne syöksynyt auto.
Kirjaa kuvaillaan näin:
Arvaamattomien käänteiden trilleri, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää. Kaksi rakastavaista ajaa syrjäistä tietä etsien piilopaikkaa salaiselle lemmenhetkelleen. Nuori nainen on pulassa ja saa kyydin tuntemattomalta henkilöltä. Kiireinen mies ajaa liian lujaa lumisella tiellä. He kaikki ovat ohittaneet saman jyrkänteen. Mutta yksi heistä on syössyt jonkun toisen tieltä. Ja yksi on jättänyt tämän kuolemaan. Näin kohtalo kietoo toisistaan tietämättömien ihmisten elämän yhteen ja heittää heidät yhä kiihtyvään väkivallan kierteeseen. Mitä tuona iltapäivänä neljä...
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Gabriele Muccinon vuonna 2006 ohjaama elokuva "The Pursuit of Happyness" (suom. "Onnen potkuja").
Elonet-tietokannan mukaan elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 2007 ja se on esitetty televisiossa eri kanavilla tähän mennessä yhteensä kymmenen kertaa.
Kyse on juuri tuosta, että valitettavasti uuteen Bond-elokuvaan ei ole ollut aiemmin kirjasto-oikeuksia. Kirjasto-oikeudet on kuitenkin saatu aivan juuri, joten lainattavat elokuvat tulevat kirjastoihin arviolta maaliskuun aikana.
Vanha kansanrunous, johon Kalevala perustuu, sisältää eri-ikäisiä kerrostumia Suomen esihistoriasta lähtien.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivulla on osiossa Laulut Kalevalan takana tietoa aiheesta:
http://nebu.finlit.fi/kalevala/index.php?m=11&s=38&l=1
Paljon lisätietoa Kalevasta löytyy myös koottuna Makupalat.fi sivustolla:
https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/kalevala
Vaasan kirjaston sivuilla kerrotaan, että kaukolainan tilausmaksu on 2 euroa. Lähettävä kirjasto voi periä kaukolainasta lisäksi oman maksun, jonka hyväksyt tilauslomakkeella.
Kaukolainatilauksen voi tehdä tällä lomakkeella: Kauko- ja seutulainan tilauslomake. Voit myös tehdä tilauksen kaikissa kirjaston toimipisteissä.
https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/kauko-ja-seutulainat
PV Magazine kertoo italialaisen tutkimusryhmän kehitelleen hybridijärjestelmän, jossa lämpösähköinen generaattori synnyttää lisätehoa aurinkokennon hukkalämmöstä. Artikkeli pohjaa ryhmän julkaisuun Practical development of efficient thermoelectric – Photovoltaic hybrid systems based on wide-gap solar cells.Enhanced Performance of Combined Photovoltaic–Thermoelectric Generator and Heat Sink Panels with a Dual-Axis Tracking System käsittelee vastaavan aurinkokennon ja lämpösähköisen generaattorin yhdistelmän tehokkuutta.Hybridijärjestelmien tehokkuutta kartoittaa myös Solar photovoltaic/thermal-thermoelectric generator performance review.
En löytänyt nuottia suomenkielisellä nimellä "Odotan" enkä alkusanoilla ("Taas odotan ja odotan"). Tätä kappaletta ei mainita Brita Koivusen levyttämien kappaleiden joukossa. Verkossa julkaistun äänityksen tiedoissa ei kerrota kappaleen alkuperäistä nimeä eikä suomenkielisen sanoituksen tekijää, mutta tekijöiksi on merkitty virheellisesti Jerry Ross ja Richard Adler. Finna-hakupalvelun mukaan Brita Koivunen on esittänyt kappaleen "Mä odotan" televisio-ohjelmassa "Kuten haluatte. 1968/03, Naisellista". Kappaleen tiedoissa on mainittu myös kappaleen alkuperäinen nimi "Bewitched". Mitään tekijätietoja ei anneta, mutta kappale on Richard Rodgersin säveltämä ikivihreä "Bewitched", joka sisältyy moniin nuottijulkaisuihin ja johon löytyy nuotteja...
Tähtitorninvuoren rinteellä on sijainnut häpeäpaalu ja mestauspaikka. Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Tähtitornin mäki. Siellä on Engelin suunnittelema observatorio. Lähde: Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Julk. Helsingin kaupunginmuseo.1999.
Fantasia- tai tieteiskirjallisuutta näyttää valitettavasti julkaistun selkokirjoina suomeksi todella vähän. Oikeastaan ainoa fantasiakirjallisuuteen luettava selkoteos tuntuisi olevan Satu Leiskon ”Unohtunut maa” (Kehitysvammaliitto, oppimateriaalikeskus Opike, 2014), jollei sitten ”Kalevalaa” ja muita kansaneeposten pohjalta tehtyjä selkorunoteoksia lasketa siihen mukaan. Pertti Rajalan teoksessa ”Viheliäinen vihtahousu” (BTJ Kirjastopalvelu, 1997) on piruja, peikkoja ja muita outoja olentoja, joten sen voisi vielä fantasiaan laskea, mutta se koostuu lyhyistä tarinoista eikä ole romaani.
Englanniksi löytyy jonkin verran kielenopiskelijoille tarkoitettuja, kieleltään yksinkertaistettuja versioita tieteiskirjoista, ainakin seuraavia:...
Thomas Hardyn The mayor of Casterbridgessa on muutama runomuotoinen tekstikatkelma, jotka Pormestarin tarinaan on suomentanut Kirsi Kunnas. Kysymyksessä mainittua John Donnen The flea -runon katkelmaa en kuitenkaan löytänyt Hardyn englanninkielisestä laitoksesta sen paremmin kuin suomenkielisestä käännöksestäkään.
Douglas Stuartin romaanissa Young Mungo (2022) kyseinen sitaatti mainitaan samassa hengenvedossa kuin The mayor of Casterbridge, mikä voisi ehkä selittää säkeiden alkuperään liittyvän sekaannuksen. Donneenkin tässä Stuartin tekstissä viitataan:
"If any child could not manage the curriculum, he was not going to waste any more time dragging them through The Mayor of Casterbridge. They were put to the back of the class and got the...
Kannattaa kysyä rekisteröinnin mahdollisuutta ensisijaisesti lapsen koulusta, esimerkiksi omalta opettajalta. Huoltajan täytyy antaa suostumuksensa alle 15-vuotiaan rekisteröimiseksi Celian äänikirjapalveluun. Huoltaja vastaa myös siitä, että Celian kirjoja käytetään käyttösääntöjen mukaisesti.
Jos koulu ei voi jostain syystä rekisteröidä lasta Celian asiakkkaksi, rekisteröinti voidaan tehdä myös kirjastossa. Rekisteröintejä tehdään kaikissa Vantaan kirjastoissa. Kannattaa tarkistaa omasta lähikirjastosta tarvitseeko sinun varata sitä varten aika. Ajanvaraamista suositellaan, sillä siten kaikki asiat ehtii käydä rauhassa läpi.
Ota mukaan oma henkilötodistus. Lapsi voi olla mukana, mutta huoltajana voit...
"Purkka" eli purukumi valmistetaan perusmassasta ja erilaisista väri- ja makuaineista. Perusmassa on pääosin maaöljypohjaista elastomeeriä, mutta mukana on myös täyteaineita. Kaikki muu purukumissa palaa iloisesti, kunhan lämpötilaa on riittävästi, mutta jotkut täyteaineista voivat jäädä palamatta (mm. talkki ja titaanioksidi). Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että kyllä myös purkka palaa.
Ja jos purkka välillä jää pois muodista, uskon sen palaavan sanan toisessakin semanttisessa merkityksessä aina uudelleen.
Heikki Poroila
Valitettavasti vuosikymmenten aikana kertyneitä kirjoitelmia ei ole tallella. Asiaa on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja arkistostamme löytyvässä vastauksessa selvitetään tarkemmin, miksi näin on: https://www.kirjastot.fi/kysy/osallistuin-50-luvulla-helsingin-elaintar…
