Mennyt - jäänyt on Kaarlo Sarkian runo. Alun perin se ilmestyi Sarkian esikoiskokoelmassa Kahlittu vuonna 1929. Kun runo 1944 julkaistiin Sarkian siihenastisen lyyrisen tuotannon yhteen kokoavassa kirjassa Runot, se oli muuttanut melkoisesti muotoaan alkuperäisestä.
Vuoden 1929 versio runosta alkaa näin: "Niin kaikki autuuteni, / niin tuskin tultuaan / jo jäljettömiin meni. / Ma herään uudestaan // syysyöhön kylmään tähän, / niin tyhjään, hyytävään / ja tuskaan viiltävähän / ja vanhaan ikävään."
1944 julkaistu Mennyt - jäänyt sitä vastoin alkaa seuraavasti: "Niin kaikkos autuuteni! / Pois riemun kerallaan / vei armaani kun meni. / Palaako milloinkaan? // Jäin kylmään yöhön tähän / niin yksin - paleltaa. / Saa onnea niin vähän, / niin...
Ensimmäiset kolme Beatrice Kaspary -kirjaa ilmestyivät suomennoksina pian alkukielisten versioiden jälkeen. Se, että neljättä on saatu odottaa jo useita vuosia, viittaa ikävä kyllä vahvasti siihen, että kustantajan mielenkiinto sarjaa kohtaan on hiipunut. Varmaa tietoa siitä, tullaanko Schatten-kirjaa suomeksi julkaisemaan, pystyy tuskin antamaan kukaan muu kuin Ursula Poznanskin teosten kotimainen kustantaja. Kannattaa siis ottaa yhteyttä Atena Kustannukseen ja tiedustella asiaa sieltä. (https://atena.fi/yhteystiedot).
Englanniksi sarjasta näyttää toistaiseksi julkaistun vain sen ensimmäinen osa.
Suomessa on n. 3500 tunnistettua kärpäslajia, joiden koko vaihtelee muutamasta millimetristä kolmeen senttiin.
Niitä yhdistää täydellinen muodonvaihdos: muna toukka, kotelo, aikuinen.
Kärpästen anatomiaa ei ole esitelty kovin tarkasti hyönteiskirjoissa. Kukkakärpäsiä on tutkittu Suomessa perusteellisimmin
ja uroskärpäsen genitaaleista löytyi jopa kaaviokuva. Kukkakärpäsuroksella on siitin.
Lähteet:
Suomen eläimet 4 (Weilin+Göös, 1985)
Antti Haarto ja Sakari Kerppola: Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja (Keuruu, 2007)
Hei! Valitettavasti en löytänyt lastenkirjaa, jossa kerrottaisiin erilaisista kirjoitusjärjestelmistä, mutta löysin muutaman aikuisille suunnatun kirjan aiheista. Mari Honkon kirjassa Tunne kieli: matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen kerrotaan eri maiden kirjoitusjärjestelmistä. Tommi Jantusen kirja Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen on suunnattu oppikirjaksi suomalaiseen viittomakieleen, mutta kuvauksensa perusteella se sopii kaikille asiasta kiinnostuneille.
Vuoden 2000 merkin arvo on 2,50 markkaa. Markka-arvoiset postimerkit eivät enää käy postimerkkeinä lähetyksissä, https://yle.fi/a/3-5111022. Eli uusi merkki olisi hankittava, joko 1,70 ennen 11.12. lähetettäviin kortteihin tai 2,75 sen jälkeen lähetettäviin, https://www.posti.fi/joulu/paivamaarat.
Kysymyksessä siteeratun tekstin laatija on Aaro Löf, "henkisen valmennuksen pioneeri ja @hidasta elämää -sivuston kirjoittaja". Vuonna 2019 Löfiltä ilmestyi itsensä löytämistä käsittelevä kirja Rohkea elämä : 7 askelta todelliseen muutokseen.
https://hidastaelamaa.fi/2015/10/enta-jos-antaisit-itsesi-olla/#47737fa3
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalle. He vastasivat: "Valitettavasti meiltä ei löydy tähän suoraa vastausta. Uskoisin, että mahdollinen ihmisvirtsan vaikutus riippuu paljolti pensaasta, maaperästä ja virtsan määrästä."
Ruokatieto-sivustolta löytyy luettelo tärkeimmistä suomalaisista villi- eli luonnonkaloista:
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
Kauppojen kalatiskeillä myydään vaihtelevasti kaloja mm.kaupan koon ja vuodenajan mukaan, mutta yleisimmät kaupoissa tai torilla myytävät luonnonkalat ovat hauki, silakka, siika ja lohi. Lisää tietoa Ruokatieto-sivustolta:
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokake…
Esimerkiksi Pro Kala -yhdistyksen sivuilta löytyy paljon kalaruokareseptejä mm. tämänhetkisen kauden kaloista:
https://www.prokala.fi/
Kaikkien luonnonkalojen voisi ajatella olevan luomua, mutta EU:n luomuasetuksen mukaan luomua voi olla vain viljelty kala, joten...
Keskustelin käyttöliittymäsuunnittelijamme ja graafikkomme kanssa tästä. Asia liittyy saavutettavuusvaatimuksiin, sivummehan on saanut saavutettavuusleiman "Saavutettavuus huomioitu" juuri tänä vuonna. Kaikkien verkossa käytettävien julkisten palveluiden tulee olla saavutettavia syyskuuhun 2020 mennessä (mobiililaitteilla 2021). Suosituksina on, että teksti ja linkit erottuvat toisistaan selkeästi. Kaikki vastaukset ovat linkkejä, eli niitä klikkaamalla pääse yksittäistä vastausta lukemaan. Sama pätee myös samankaltaisiin vastauksiin. Olemme käyttäneet siitä syystä eri väriä teksteissä ja linkeissä. Jos käyttäisimme samaa väriä, täytyisi linkit alleviivata, jolloin meillä olisi mustat tekstit mustalla...
Kyseinen laulukirja kyllä löytyy HelMetin "järjettömän kokoisesta" valikoimasta nimellä VirkistysVerson laulukirja. Sitä on tarjolla yli 20 kappaletta. Valitettavasti juuri tätä kirjoittaessani HelMet-tietokannassa on jokin tekninen este, mutta kyllä se toivottu 271-sivuinen laulukirja joka tapauksessa löytyy ja on saatavissa nopeasti.
Heikki Poroila
Georges Duplaix'n runo Sukkela hiiri nimeltä Pikkuharmaa löytyy hänen Eläintarinoita-kirjastaan, joka ilmestyi Weilin + Göösin Kultatähti-kirjastossa vuonna 1968.
Helmet-kirjastoissa Rumba-lehden vanhoja numeroita ei ole enää luettavissa. Lehden vanhat vuosikerrat on säilytetty Kansalliskirjaston kokoelmissa. Voit käydä lukemassa vanhoja Rumba-lehtiä siis Kansalliskirjaston tiloissa. Lisätietoja voit lukea Kansalliskirjaston sivuilta.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Yritin sosialististen maiden arkielämää kuvaavasta kirjallisuudesta löytää vahvistusta kysymyksessä esitetyille väitteille, tässä kuitenkaan onnistumatta. Jos sosialistista kulttuuria tarvitsee luonnehtia karkein yleistyksin, mielestäni totuudenmukaisimmalta tuntuu Timo Laineen kirjasta Torakoita ja panssarivaunuja : silminnäkijänä hajoavassa neuvostoimperiumissa (Tammi, 2014) vastaani tullut huomio: "Vähitellen minulle selvisi, että Venäjällä on kaikki hieman rempallaan eikä pikkuasioiden kanssa olla turhan tarkkoja." (s. 31) Laineelta löysin myös yhden maininnan rakennusten lämpöeristyksestä, joka sopii yhteen edellisen toteamuksen kanssa: "Kuvittelin, että siperialaiset olisivat olleet kylmyyden ammattilaisia, jotka...
Valitettavasti tätä Antero Ollikaisen suomentamaa ja Monica Törnellin säveltämää laulua Vita om hösten ei ole julkaistu meillä nuottina. En löytänyt nuottia myöskään Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta.
Heikki Poroila
Kyllä ko. kirja on eduskunnan kirjaston kokoelmassa. Voit tilata sen kaukolainana lähikirjastosi kautta. Eduskunnan kirjasto on kävijöiltä suljettu toistaiseksi.
Kyseessä lienee vanha itämainen tarina, joka on länsimaissa tullut tunnetuksi ainakin W. Somerset Maughamin näytelmään Sheppey sisältyvästä versiosta. Näytelmää ei ole suomennettu.Tarinassa bagdadilainen kauppias lähettää palvelijansa torille. Tämä palaa säikähtäneenä ja kertoo nähneensä siellä Kuoleman, joka oli tehnyt häntä kohtaan uhkaavan eleen. Palvelija pyytää lainaksi hevosta, jotta voi paeta Kuolemaa ja välttää näin kohtalonsa. Näin tehdään, ja palvelija ratsastaa täyttä päätä Samarraan. Sillä välin kauppias menee torille, tapaa Kuoleman ja kysyy, miksi tämä oli uhannut hänen palvelijaansa. Kuolema vastaa olleensa vain yllättynyt nähdessään palvelijan Bagdadissa, sillä hänellä olisi tapaaminen tämän kanssa samana iltana Samarrassa....
Tarkoitat varmaankin runoilija Saima Harmajaa. Aino Harmaja -nimistä kirjailijaa ei löydy. Saima Harmaja kuoli keuhkotautiin 23-vuotiaana 21.4.1937. Lisätietoja: http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/harmaja.htm .
Casino Royale -elokuvassa Bond myrkytetään digoksiinilla. Digoksiini (digitalis) on alun perin rohtosormustinkukasta (Digitalis purpurea) eristetty aine. Digitalisglykosidit kuuluvat vanhimpiin käytössä oleviin sydänlääkkeisiin. Digoksiinin liika-annostelu on vaarallista. Seurauksena voi olla pulssin liiallinen hidastuminen, muut vakavat rytmihäiriöt, pahoinvointi ja oksentelu, sekavuus ja näköhäiriöt.
Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat hyvin myrkyllisiä. Sen väitetään olevan sydämen toimintaan voimakkaimmin vaikuttava kasvi ja voi pieninäkin määrinä aiheuttaa pahan myrkytystilan, jopa kuolemaan johtavan kammiovärinän. Toisaalta kasvin sisältämillä digitalisglykosideilla on sijansa lääketieteessä: kukinta-aikaan kerättyjä lehtiä...
