Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (1979) pesti on palvelussopimus, pestiraha piialle t. rengille sopimuksen vahvistamiseksi maksettu vaihtelevan suuruinen rahasumma.
Suomen kansakoulukalenterissa 1916 julkaistu "Aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista lukuv. 1915-16" kertoo, että tässä vaiheessa Enon Haapalahden koulun opettajana on toiminut Laina Koljonen. Muita tietoja opettaja Koljosesta ei valitettavasti ole saatavissa.
Vuoden 1916 laitos Suomen kansakoulukalenterista on ensimmäinen laatuaan, joten tätä edeltävien vuosien osalta opettajatietoja ei ole yhtä vaivatta saatavissa. Haapalahden kansakoulu oli toiminnassa vuosina 1907-74, joten sitä koskevia tietoja ei löydy jo 1906 ilmestyneestä teoksesta Matrikkeli Suomen maalaiskansakouluista.
Sukupuolineutraalia sanaa, joka vastaisi ilmaherruutta, ei tutkimistani lähteistä löytynyt. Kelvollisin vastaani tullut ilmaus on "valta-asema ilmassa".
Voisikohan kyseessä olla Grimmin satu "Kolme pikkumiestä metsässä"? Kyseisessä sadussa paha äitipuoli lähettää tytön mansikoita poimimaan talvella, pelkässä paperipuvussa. Satu löytyy esimerkiksi kirjasta: Grimm, Jacob: Grimmin satuja (suom. Anni Swan ; kuvittanut Arthur Rackham), WSOY, 1991
Turusta Helsinkiin 1828 muuttanut yliopisto oli nimeltään Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto vuoteen 1919.
Yliopistossa oli neljä kantatiedekuntaa:
Filosofinen tiedekunta
Lääketieteellinen tiedekunta
Oikeustieteellinen tiedekunta
Teologinen tiedekunta
Filosofinen tiedekunta jakaantui vuonna 1853 kahteen osaan:
Historiallis-kielitieteellinen tiedekunta/tiedekuntaosasto
Fyysis-matemaattinen tiedekunta/tiedekuntaosasto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_yliopisto#Keisarillinen_Aleksant…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi tällaista lupaa myöntää. Jos kirjan tekijän kuolemasta ei ole yli 70 vuotta, sen julkinen levittäminen ilman tekijän tai kustantajan lupaa on tekijänoikeusrikkomus. Kirjan suomennoksen kustantanut Stelk näyttää tarjoavan kirjaa maksutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kenellä tahansa olisi oikeus kirjaa maksutta jakaa. Suosittelen ottamaan yhteyttä tuon linkin takaa löytyvään sähköpostiosoitteeseen ja sopimaan asiasta Stelk Suomen kanssa.
Heikki Poroila
Kaitafilmin digitoiminen onnistuu Oodissa. Digitointistudio on käytössä ajanvarauksella. Varauksen voi tehdä netissä osoitteessa https://varaamo.hel.fi/resources/aw4k4zrthokq? tai ottamalla yhteyttä Oodin asiakaspalveluun.
Hei!
Jäniseläinten hampaat ovat mietityttäneet myös Seura-lehden Tiede & Luonto -osiossa.
Kaikessa lyhykäisyydessään vastaus kysymykseesi on kyllä. Vaikka jänikset eivät kuulukaan jyrsijöiden lahkoon, niillä on joitakin jyrsijämäisiä piirteitä - kuten esimerkiksi juuri koko jäniksen elinajan kasvava hammaskalusto.
Lisäksi jäniksen yläleuasta löytyy poikkeuksellisesti kaksi riviä etuhampaita - jäniksellä on sekä talttamaiset etuhampaat, jotka toimittavat virallisten puruhampaiden virkaa, että pienempi rivi hampaita näiden takana. Luonnossa elävän jäniksen hampaat pysyvät optimaalisessa pureskelukunnossa melko lailla itsestään, kun taas lemmikkikanien hammaskalustoa voidaan joskus joutua lyhentämään eläinlääkärissä....
Samantyyppisiä sarjoja voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Marja Orkoman sarjat, esim. Satakielisiskot ja Eläinasema Satakieli
Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarja
Eeva Vuorenpään Kotkansilmä-sarja (historiallinen sarja)
Vera Valan Ariana de Bellis tutkii -sarja (dekkareita)
Kate Jacobsin Lankakauppa-sarja
Anne Hawes: Extra Virgin - elämää Ligurian olivilehdoissa, Kypsä poimittavaksi, Calabrian perintö
Jenny Colganin leipomosarja: Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua, Auringonsäteitä ja vuoroveden vaiheita, Jouluvaloja ja takkatulen rätinää ja Aamuruskoja ja uusia alkuja
Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-sarja
Hei!Kyseessä on muistovärssy, jolle ei ole löytynyt tekijää. Tätä on kysytty myös vuosina 2022 ja 2008. Alla linkit vastauksiinhttps://www.kirjastot.fi/kysy/onko-tiedossa-kuka-on-kirjoittanut?langua…https://www.kirjastot.fi/kysy/kuolinilmoituksista-tuttu-varssy-tallenta…
Kirjallisten lähteiden mukaan Oulun kaupungin ensimmäinen kunnallinen synnytyslaitos toimi Sonnisaaressa 1903-1926. Tämän jälkeen samoissa rakennuksissa toimi Mannerheimin Liiton paikallisosaston lastenseimi, joka siirtyi kaupungin haltuun 1927. Vuoteen 1929 Sonnisaaressa toimi "Koteja kodittomille lapsille" -yhdistys (Nyk. Pelastakaa Lapset ry. Mistään ei löytynyt mainintaa, että Sonnisaaressa olisi ollut synnytyksiä vuoden 1926 jälkeen.
Jos Frans Huovinen on kuollut 1970-luvulla, hänen teoksensa tulevat tekijänoikeudellisesti vapaiksi vasta 2040-luvulla. Suljetun someryhmän tekijänoikeudellista statusta ei tietääkseni ole oikeudessa toistaiseksi puitu, ellei taannoinen poliisien suljetussa ryhmässä esiintynyt kielenkäyttö ja sen sallittavuus sitten ollut riittävä tulkinta. Itse lähtisin siitä, ettei suljettukaan ryhmä vastaa perinteistä laintulkitaa "yksityisestä" käytöstä. Perinteisesti yksityisyyden piiriin ovat kuuluneet vain lähiomaiset ja lähimmät ystävät. Ryhmän verkkotekninen avoin tai suljettu rooli ei ole tekijänoikeudellisesti merkityksellistä.
Edellä sanomani perusteella olisin sitä mieltä, että kysyjä voi laillisesti kopioida ja levittää Frans Huovisen...
Varausten päivämäärää ei valitettavasti pysty muuttamaan Kirkes-Finna-verkkokirjastossa. Voit kuitenkin siirtää lähestyvien varausten päivämäärää kirjaston asiakaspalvelussa, vaikka samalla kun noudat saapuneita varauksia.
Australiasta kertovaa kaunokirjallisuutta on melko vähän. Jotain kuitenkin löytyy. Gerald Murnane: Tasangot / Gerald Murnane
Tua Harmo: Oranssi maa
Tamara McKinley :Perintöosa ja muutkin hänen teoksensa
Gregory David Roberts: Vuoren varjo
Kuinka kilpikonna sai kilpensä ja muita aboriginaalisatuja : Australian aboriginaalien kansantarinoita / toimittanut ja kääntänyt Sini Laurén ; kuvittanut Mika Vaaranmaa
Diana Cooperin trilogia; Hiljaiset kivet, Voimakoodit ja Valoverkko
Marlo Morgan: Viesti oikeiden ihmisten maailmasta
Hieman vanhempaa kanokirjallisuutta ovat
Nevil Shute: Viisi mustaa kanaa tai Ystäväni Johnnie (näistä ainoa Tasmaniasta kertova)
Keri Hulme: Mauriora : maan voima
sekä...
Jos sinua kiinnostaa samankaltaiset, kovaksikeitetyt dekkarit (ilman Dashiel Hammettia), voisit kokeilla ainakin näitä kirjailijoita: Mickey Spillane, James Ellroy, James M. Cain, James Lee Burke, Philip Kerr ja Edward Bunker. Lisää ehdotuksia voit löytää Kirjasampo.fi-palvelusta.
1800-luvun suomalaisista naiskirjailijoista löytyy jonkinlaista listaa Saran sisaret -kirjoituksesta osoitteesta http://digi.kirjastot.fi/files/original/3f230cb87f16f1d207733d558e3dfdb…. Se ei toki ole kattava ja alkaa jo 1800-luvun alkupuolelta.
”Sain roolin johon en mahdu” (Otava, 1989) esittelee naiskirjailijoita vielä laajemmalla aikaskaalalla pitkälle 1900-luvun puolelle. Tosin 1900-luvulla naiskirjailijoiden määrä kasvoi sen verran kovasti, ettei heitä liene mielekästä edes listata. ”Suomen kirjallisuushistoria” (osat 1–3; SKS 1999) nostaa esiin kirjallisuushistoriallisten suuntausten kannalta kiinnostavia kirjailijoita, joten sieltä voi poimia myös naiskirjailijoilta tuolta ajanjaksolta.
Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteiden asiakastietokoneille ei tarvitse enää varata etukäteen aikaa, ja vapaat tietokoneet ovat ilman kirjautumista käytettävissä.
Kyseessä on varmaankin Cynthia Voigtin kirjasarja Tillermanin sisaruksista: Matkalla kotiin (WSOY 1984), Tuulta purjeisiin (1985), Yksinäinen kitara (1986), Juokse vapaaksi (1988), Isän jäljillä (1989), Vaarallisilla vesillä (1991). Alkuperäisessä englanninkielisessä sarjassa on seitsemän osaa, joista viides, Come a Stranger, on jätetty kääntämättä suomeksi. Tietoa tekijästä ja sarjasta löytyy kirjasta Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001) ja Internetistä kirjailijan kotisivuilta https://www.cynthiavoigt.com/
