Samankaltaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa vuonna 2020: Tv1:ssä on sunnuntaisin tullut saksalainen tv sarja Syyttäjä(Der Staatsanwalt).Siinä syytäjämies on ensimmäisenä muiden viranomaisten kanssa paikalla kun joku… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)Saksassa (osavaltiosta riippuen) syyttäjällä on "liikkuvampi" työnkuva kuin täällä Suomessa. Rikosoikeudelliset prosessit voivat olla hyvin erilaisia maasta riippuen. Televisiosarjassa on kumminkin myös mahdollista tehdä "luovia ratkaisuja" ja oikoa mutkia.
Kysymykseen on vastattu aiemmin tässä palvelussa ja onneksemme vastaukset arkistoituvat! Kysyttyjen kysymysten ja niihin annettujen vastausten arkisto löytyy samalta sivulta kuin itse kysymyslomake. Vastauksen kysymykseesi löydät kirjoittamalla ETSI ARKISTOSTA riville TOPLESS. Hakutuloksena on kaksi "arkistokorttia", ja huomannet että 2.12.1999 päivätyssä kysymys-vastauskortissa on kaipaamasi tieto.
Keväällä 1789 Pohjanmaan rykmentti komennettiin Savon rintamalle vahventamaan eversti von Stedingkin Savon prikaatia. Rykmentti ei aivan ehtinyt ottaa osaa Porrassalmen taisteluun 13.6.1789 pikamarssista huolimatta. Taistelun jälkeen rykmentti asettui puolustukseen Porrassalmelle. Pohjanmaan rykmentin pääosa osallistui Parkumäen taisteluun 21.7.1789. Taistelun jälkeen rykmentti asettui puolustuasemiin Laitaatsillan salmelle. Salmella käytiin vielä Laitaatsillan taistelu 9.10.1789. Savon prikaati asettui talvileiriin 12.11.1789 Parkumäelle ja sen itäpuolisiin kyliin ja Saimaan rannalle. Kirjallisuudesta ei käy tarkasti ilmi missä Gustaf von Numersin komentama everstiluutnantin komppania kulloinkin oli kesän ja syksyn aikana, mutta...
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Ota opiksi. Runo sisältyy muun muassa teoksiin Ester Ahokainen: Kissankäpälä ja muita lastenrunoja (1978, s. 27) ja Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille (1985).
Mikäli olet valinnut varaukselle Ei tarvita jälkeen -päivämäärän, et valitettavasti voi muuttaa sitä itse. Kirjaston henkilökunta voi tarvittaessa muuttaa sen puolestasi.
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin
Näyttää siltä, ettei kirjaa ole suomennettu.
Finna.fi haku ei löytänyt suomenkielistä versiota, ainoastaan englanninkielisen vuodelta 1973. Linkki hakutulokseen.
Myöskään Googlehaulla ei löytynyt tuloksia suomeksi.
Sain kollegalta tälllaisen ohjeen: Ainakin näin onnistuu:Valikoista Lisää à Erikoismerkit à etsi oikea merkki haulla (No-break space)Ohjeistus löytyy esim. täältä: https://support.google.com/docs/thread/268807740/how-do-you-add-a-non-b…
Huge tuli Stadin slangiin ruotsin kielen sanasta hundra. Sillä viitattiin siis lukuun sata, erityisesti sataan markkaan.Suomen etymologinen sanakirja:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ddd01a6b1a5decc34645…
Porvoon kaupunginkirjastossa on esim. seuraavaat maalaustaiteen kuvateokset kuuluisista maalauksista:
Magalhaes, Roberto Carvalho de: Pieni suuri taidekirja.... (2006)
Vaizey, Marina: 100 kuuluisaa maalausta (1996)
Zuffi, Stefano: One thousand years of painting (2004)
Cumming, Robert: De stora mästerverken (2001)
Semenzato, Camillo: Kuvataide kautta aikojen (1988)
Edellisissä ei ole edustettuna suomalaisia maalauksia, mutta kuvateoksessa: Valkonen, Markku: Kultakausi esitellään Suomen maalaustaiteen merkkiteokset ajalta 1800-1900-luvun alkupuolelle.
Kirjasarjat Suomen taide ja Pinx: maalaustaide Suomessa sekä Pinx: maalaustaiteen mestareita sisältävät myös kuuluisia maalauksia. Nämä tosin eivät ole puhtaasti kuvateoksia.
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen Koulupojan talvilaulu teoksesta Lukemisia lapsille 1 (Suomentanut Aatto Suppanen, paitsi runot Em. Tamminen ja Olof Berg, 1893).
Runo on luettavissa kokonaisuudessan Kansalliskirjaston digitoimaan teokseen sivulta 52.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144606/Lukemisia_lapsille-1…
Afantasialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö ei pysty näkemään mielikuvia. Käsitteeseen liittyvä kirjallisuus on pääosin englanninkielistä. Painettua suomenkielistä kirjaa afantasiasta ei mainitsemiesi Finnasta löytyneiden lisäksi (mm. Rämö, Elina: Mielikuvien maailma - pohdintoja mielikuvista ja niiden puutteesta) Suomen kirjastoissa ole.
Yhdysvaltain Library of Congressin kokoelmissa on e-versio Peter Langland-Hassanin kirjasta Explaining Imagination (2020). Kirjan yhtenä asiasanana on aphantasia ja se on maksutta luettavissa osoitteessa Explaining Imagination (loc.gov). Verkosta löytyy maksutta luettavaksi myös esimerkiksi tämä tieteellinen artikkeli:
Aphantasia, imagination and dreaming...
Löysin Helsingin Sanomien arkistosta työpaikkailmoituksen päivältä 29.11.1970. Siinä vaateyritys Saukkola Oy etsii yritykseensä myyntiedustajia. Yrityksen tuotantotoiminta on ollut Nummen Saukkolassa. Yhteystiedoissa osoite on yksinkertaisesti Saukkola Oy, Saukkola ja ilmoituksessa on myös johtaja Ojasen puhelinnumero.
Kannattaa kokeilla Spirituals Database -tietokantaa: http://spirituals-database.com/
Vanhoissa yhteisöllisissä musiikkisuuntauksissa ei ole välttämättä ollut tapana kerätä kappaleiden tai esittäjien tarkkoja tietoja, etenkin kun musiikki on kehittynyt pitkälti suullisen perinteen tapaan orjuudessa elävien afroamerikkalaisten keskuudessa (lisätietoja Randye Jonesin esseessä). Em. tietokantaan on kuitenkin kerätty tietoa levytetystä materiaalista ja vähän muustakin.
Makupalat.fi-kokoelmassa on useita arkistoja, josta voisi löytyä sopivia kuvia. Tekijänoikeudet on syytä tarkistaa, vaikka näistä useimmissa mainitaan, että joukossa on tekijänoikeusvapaata materiaalia.
Eurooppa:
Europeana, vastaava eurooppalainen kulttuuriperintöä ja muistiorganisaatioiden materiaaleja tallentava sisältö kuin Suomen Finna.fi, https://www.europeana.eu/fi
Saksa:
Deutsche Digitale Bibliothek, https://www.deutsche-digitale-bibliothek.de/
Ranska:
Gallica, https://gallica.bnf.fr
L'histoire par l'image, https://histoire-image.org/
Yhdysvallat:
Library of Congress, Digital Collections, https://www.loc.gov/collections/
New Your Public Library, Digital Collections, https://digitalcollections.nypl.org/...
Hei,tässä muutama sellainen kirjasarja, joka voisi sopia kuvaukseesi:Kersti Bergrothin Mary Marck-salanimellä kirjoittama Eeva-sarjaAnni Swanin teokset Iris rukka ja Kaarinan kesäloma, näissä kuvataan samoja henkilöitä. Lisäksi Swanilla on lisäksi myös Sara ja Sarri-sarja.L. M. Alcottin Pikku naisia, joihin kuuluvat myös, Viimevuotiset ystävämme, Pikku miehiä ja Plumfieldin pojat.L. M. Montgomeryn kirjoittamat Anna- ja Emilia-sarjat.Astrid Lingrenin Marikki-sarjaSusan Coolidgen Katy-sarja
Kyseessä lienee C. T. Erikssonin Seikkailujeni Afrikka (Gummerus, 1932). Erikssonilla on matkaseuranaan Boijer-niminen "suomea puhuva suomalainen", jonka "isä on rovasti Pöytyän pitäjässä".
Hei,
lapsille soveltuvia historiallisia romaaneja on kysytty ennenkin tässä palvelussa, joten ensiksi linkitän ne vastaukset tähän, jos niistä olisi apua tähänkin tilanteeseen:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=b1c4f678-7925-497…
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=93a39b1f-e8d2-49d…
Tein myös haun Keski-verkkokirjastossa 2000-luvulla ilmestyneistä nuorten historiallisista romaaneista. Hakutulosta voit selailla täältä: http://bit.ly/Pirgbz
Tulosjoukosta poimisin Raili Mikkasen ja Maijaliisa Dieckmannin. Esim. Dieckmannin Aleksis Kiven ja Sakari Topeliuksen lapsuutta käsittelevät kirjat tai Mikkasen romaani Aino Kallaksen nuoruudesta tukisivat hyvin kirjallisuuden opetusta. Tosin jos kaipaa seikkailuja...
RFID-tarrat kirjoissa ovat virtalähteettömiä ja ei-lukutilanteissa passiivisia.
Helsingin kaupunginkirjaston RFID-lukijoiden ja automaattien elektromagneettiset arvot:
Kirjastojen pöydillä käytetään lähes yksinomaan 3M Mini RFID lukijalevyä (malli 210).
- RF frekvenssi: 13,56 MHz
- lähetysteho: 200 mW
- lukualue: 15,2 cm asti
- UL, FCC ja CE-hyväksynnät
Automaateissa käytetään vähän tehokkaampaa mallia Tagsys L-SA4 SHD.
- RF frekvenssi: 13,56 MHz
- lähetysteho: 1 W
- lukualue n 20 cm (ei löytynyt tarkkaa tietoa)
- UL, FCC ja CE-hyväksynnät
Helsingin kaupunginkirjasto on kysynyt neuvoa ja ohjeita Säteilyturvakeskukselta ja RFIDLab ry:n asiantuntijoilta.
Vastauksen antoi Helsingin kaupunginkirjaston Aineisto- ja metatietoyksikkö...
Kyseessä on varmaankin Pikkukoiran synttärit -niminen laulu, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Mirkka Liimatta. Se on julkaistu Loiskis-yhtyeen levyllä 5-vuotislevy vuonna 2005 ja Mirkka & Luis -yhtyeen levyllä Koiruuksia vuonna 2019.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy muutama teos, joissa on käsitelty myös Maria Sibylla Meriania teoksia ja jotka kaiketi sisältävät myös kuvia hänen teoksistaan:
Rice, Tony: Voyages of discovery : three centuries of natural history exploration (2000)
Davis, Natalie Zemon: Kolme naista : kolme elämää 1600-luvulla (1997)
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kansalliskirjaston kokoelmissa on lainattavissa seuraavat teokset Maria Sibylla Merianista:
Kim Todd: Chrysalis : Maria Sibylla Merian and the secrets of metamorphosis (2007)
Merian, Maria Sibylla ; Bürger, Thomas ; Heilmeyer, Marina: Neues Blumenbuch : New book of flowers (1999)
Pfister-Burkhalter, Margarete...
