"Il mondo" -kappaleesta on tehty myös suomenkielinen versio "Ei koskaan rakastaa voi liikaa", joka sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Nuotissa on myös kappaleen italiankieliset sanat. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt P. Puro (eli Pertti Lähteenmäki). Laulu alkaa: "Kun nään laukun eteisessä täyteen sullotun".Kappaleen tekijöistä on eri lähteissä erilaisia tietoja. Yleisradion Fono-tietokannassa kappaleen esittäjä Jimmy Fontana (eli Enrico Sbriccoli) on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes"....
Uutiskatsauksen amerikansuomalainen näyttelijätär lienee jatkosodan aikana Aunuksen teatterissa toiminut Olivia Gebhard. San Franciscossa vuonna 1897 syntynyt Gebhard oli Yhdysvaltoihin muuttaneen suomalaispariskunnan ainoa eloon jäänyt lapsi. Hän muutti Suomeen viisivuotiaana äitinsä Marian kanssa; isä-Johan seurasi perässä paria vuotta myöhemmin.
https://www.naistenaani.fi/olivia-gebhard/
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_large&lang=FIN&imgid=7aa7d2256a254615aca99fedf80e489c&docid=7aa7d352216b0553;&ddocid=7aa7d352216b0553&archive=
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_large&lang=FIN&imgid=7aa7d22264214c14ad31e08412cfca06&docid=7aa7d352216b0553;&ddocid=7aa7d352216b0553&archive=
Viddla-palvelun sivuilla kerrotaan, että "kirjastosi määrittele, kuinka monta elokuvaa voit yhden kalenterikuukauden aikana katsoa. Palvelu kertoo jäljellä olevien lainojen määrän." Kyse on siis lainojen määrästä kuukaudessa.
https://www.viddla.fi/info/25
https://www.viddla.fi/
https://kirkes.finna.fi/Content/eaineistot
Woody Woodpecker eli Nakke Nakuttaja -animaatioissa on jakso, jossa pingviini Ville Viluinen (Chilly Willy) päätyy Mount Everestin rinteille. Ehkä kyse ei ole tästä lyhyestä animaatiosta? Kokonaista animaatioelokuvaa ei näillä johtolangoilla löytynyt.
https://www.youtube.com/watch?v=o6R5r-Jj38g&ab_channel=WoodyWoodpecker
Ortodoksimunkkien ja -nunnien elämää kuvaavia muistelmia ja romaaneja ovat esimerkiksi
Panteleimon, arkkimandriitta: Timanttiristi : munkin tie (1992)
Panteleimon, arkkimandriitta: Unen laiva : luostarivanhuksen elämä (1994)
Panteleimon, arkkimandriitta: Isä Johannes : Valamon vanhuksen skeemaigumeni Johanneksen (1974-1958) elämäkerta (1985)
Vanhanen, Mauri: Konevitsan kellot : historiallinen romaani (2001)
Kristodulos, arkkimandriitta: Pyhän vuoren vanhus Paisios (2000)
Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen, ihmeidentekijä Karjalasta (2000)
Currier, Alvin Alexsi: Pyhittäjä Sergei Radonesilaisen ihmeellinen elämä (2001)
Kristoduli, sisar: Pienet pyhiinvaeltajat (2003; löytyy lastenosastoilta)
Pyhän vuoren vanhus Paisioksen opetuksia /...
Helmet-kirjastossa voit lukita varauksesi lomien tai muiden poissaolojen ajaksi. Lukituksen aikana varauksesi etenee jonossa normaalisti, mutta se toimitetaan sinulle vasta, kun olet vapauttanut varauksen.
Varauksen lukitseminen tapahtuu näin:
Kirjaudu Omiin tietoihin ja valitse Varaukset. Pane rasti valintaruutuun Lukitse ja napsauta painiketta Tallenna muutokset.
Seuraavaksi kysytään: "Alla olevat varaukset muutetaan. Vahvistatko?" Vastaa tähän Kyllä.
Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla sinulle toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä.
Vapauta varaukset poistamalla rasti Lukitse-ruudusta ja tallenna muutokset samalla tavalla kuin lukitusta tehtäessä...
Elokuva on todennäköisesti Yann Samuelin ohjaama romanttinen komedia Kirjeitä lapsuudestani (L'Âge de raison) vuodelta 2010.Lähteet:Internet Movie DatabaseThe Movie Database
Sanat ovat Paavo Cajanderin runosta Kuva. Laulusovitus runosta löytyy ainakin Aksel Törnuddin kokoamasta Koulun laulukirjasta (WSOY, 1923). Melodiana tässä sovituksessa on käytetty nimeltämainitsematonta suomalaista kansanlaulua. Nimenomaisesti tähän runoon tehtyjä sävellyksiä en valitettavasti onnistunut käytettävissäni olevista lähteistä löytämään.
Intiaanilaulu-kappaleen nuotit löytyvät vuonna 2003 julkaistusta Laulutuuli-nuottikirjasta. Myös vuosina 1992 ja 2011 on julkaistu Laulutuuli-nimiset nuottikirjat, mutta näistä julkaisuista ei löydy Intiaanilaulua.
Pahoittelen, että vastaus on jäänyt roikkumaan pitkäksi aikaa. Täsmällistä vastausta kysymykseesi en löytänyt. Tilastotietoja vaarallisten kemikaalien kuljetuksesta kuitenkin on olemassa.
Traficomin sivulla on tutkimus, jossa selvitetään vaarallisten aineiden kuljetusta Suomen maanteillä vuonna 2017. Tutkimuksessa on käyty läpi kuljetusten eri vaiheita. Linkki tutkimukseen:
https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Traficomin%20julkaisuja_4_2019_VaarallistenAineidenKuljetukset2017.pdf
Tilastokeskus kerää tilastoja myös vaarallisten aineiden kuljetuksesta kotimaan tieliikenteessä. Sivulta voi hakea taulukot eri vuosilta. Vaarallisten aineiden kuljetukset kotimaan...
Kyseessä on Anton Tšehovin novelli Dušetška Душечка (1899). Siitä on ainakin kolme suomennosta.Juhani Konkan suomennoksessa novelli on nimeltään Kullanmuru. Suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksista Anton Tšehov: Suudelma ja muita novelleja (1986) sekä Valitut novellit , 2 (1959).V. Leväsen suomennos Sydänkäpynen sisältyy teokseen A. P. Tshehov: Kertomuksia (1953). Matti Lehmosen käännös Sydänkäpynen on luettavissa teoksesta A. P. Tshehov: Valittuja : Kertomuksia ja novelleja. 2 (1945). https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6628https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=34
Elokuva saa lopullisen muotonsa leikkaamisesta, jossa rakennellaan ja yhdistellään kuvatut kohtaukset yhtenäiseksi tarinaksi. Joistain elokuvista on useita eri leikkausversioita. Kuvattuja kohtauksia voidaan myös jättää pois lopullisesta elokuvasta. Syynä voi olla esimerkiksi, ettei kohtaus ole tarpeellinen elokuvan kerronnan kannalta. En pysty selvittämään, miksi Lapin kullan kimalluksesta on jätetty pois kohtauksia, joissa pappasi esiintyy. Sen tietävät todennäköisesti vain elokuvan tekijät.
Lapin kullan kimalluksen tekijätiedot löytyvät Elonetin sivuilta:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_898664
Hevoskäyttöisistä maatalouskoneista voi hakea tietoa vanhoista kirjoista hakusanalla ”maatalouskoneet” Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ja Varastokirjastosta http://finna.fi .
Näin löytyy esim.
Petäjä, J.M. : Nykyaikaiset maatalouskoneet, 1933
Lilja, Simo : Maatalouskoneet Suomessa vuonna 1920, 1924
Arola, Taavi : Maatalouskoneet, 1919
Grotenfelt, Gösta : Nykyaikaiset maanviljelyskoneet ja –työaseet, 1913
Kattava ja seikkaperäinen esitys sisältyy teokseen:
Keksintöjen kirja 9 : Maatalous ja ravintoaineet, 1939
Tähän ei sisälly ajoneuvot, kuten reet. Tukkireestä löytyy hyvin vähän tietoa. Kustaa Vilkunan kirjasessa Vanhat veto- ja ajoneuvot I (1930) käy ilmi, että tukinajossa on käytetty takarekeä ja sittemmin...
Lavarunoilija Juho Kuusi kertoo sivuillaan työstävänsä parhaillaan esikoisrunokokoelmaansa yhdessä kuvataiteilija Aleksi Liimataisen kanssa: https://juhokuusi.com/minamina/ Ilmeisesti kokoelma ei ole vielä ilmestynyt, eli sitä ei ole vielä voitu kokoelmiin valita. Kun se ilmestyy, voit halutessasi lähettää hankintaehdotuksen Helmet-kirjastoille ja vaikuttaa sen valintaan:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Puolustusvoimien materiaalihallintaa on kuvattu julkisella tasolla Kari Takalan AMK-opinnäytetyön luvussa 4.3:
Takala, K. (2022). Raskaan raketinheittimen varaosakomponentit. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyön mukaan pääsääntöisesti kaikki varastoissa oleva materiaali lasketaan kerran vuodessa.
Esimerkiksi työvoimatoimiston sivut ovat erittäin hyvä paikka aloittaa
https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/. Helsingin Sanomat on suurin lehti, jossa työpaikoista ilmoitetaan, avoimet työpaikat löytyvät Oikotie-palvelusta, http://www.oikotie.fi .
Myös yksityisiä työhakupalveluita löytyy Internetistä, samoin oppilaitosten sivuilta löytyy paljon tietoa työnhausta. Niitä on koottu kirjastojen Makupalat.fi-palveluun ja ne löytyvät hakusanalla työnhaku, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?order=desc&f%5B0%5D=field_asiasan… .
Kyseessä voisi tuntomerkkien perusteella olla Daniel Bergmanin vuonna 1989 ohjaama ruotsalainen elokuva "Kajsa Kavat" (suom. Kaisa Kullanmuru), joka perustuu Astrid Lindgrenin alkuperäisteokseen. Elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 1991 ja se on esitetty YLE TV2:ssa ainakin joulukuussa 1995.
Lisätietoja elokuvasta:
Elonet
Svensk Filmdatabas
IMDb
Olisiko kyseessä Kyösti Wilkunan "Viimeiset luostarinasukkaat". Se on julkaistu myös Koulun peruskirjasto -sarjassa eli on ollut koulujen käytössä.
Tässä kirjan saatavuustietoja Lapin kirjastoissa:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=wilkuna+viimeiset…
