Parhaat CD-levykokoelmat pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ovat Helsingissä Kirjasto 10:ssä ja Itäkeskuksen kirjastossa, Vantaalla Tikkurilan kirjastossa ja Espoossa Sellon kirjastossa.
Kaikkein laajin musiikkikokoelma on Helmet-kirjastojen musiikkivarastossa Tikkurilan kirjaston yhteydessä. Musiikkivarastosta voit lukea lisää alla olevasta linkistä.
Kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanaksi esimerkiksi "blues" ja rajoittamalla aineistolajin CD-levyihin, voi tulossivun vasemman laidan Sijainti-kohdassa vertailla eri kirjastojen kokoelmien blueslevyjen määrää.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkiosastot/helmet-musiikkivarasto/
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n (International Labour Organization) tilastot sisältävät tietoja koko maailman maiden työllisyydestä: https://ilostat.ilo.org/
Maanjäristysten vaikutuksista alueen työllisyyteen löytyy ennemminkin erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia kuin varsinaisia tilastoja. Tässä muutamia esimerkkejä:
Research on employment and labour measures in the Post-Great East Japan Earthquake recovery process / Japan Earthquake Project : Dissemination of Employment and Labour Measures for Recovery from the Great East Japan Earthquake as International Public Resources, ILO Regional Office for Asia and the Pacific. - Bangkok: ILO, 2015: https://www.ilo.org/asia/publications/WCMS_398771/lang--en/index.htm
Seville, E., Vargo, J...
Kirjastoilla ei ole julkaisutoimintaa. Sinun kannattaa tarjota runojasi kustantamoon. Kustantamoja löytyy Suomen kustannusyhdistyksen jäsenlistasta, Kirjastot.fi kustantajat-listasta ja Makupalat.fi:stä Kustantajat ja kirjakaupat.
P. J. Hannikaisen säveltämään ja sanoittamaan ”Karjalaisten lauluun” on ilmeisesti olemassa useampi ruotsinkielinen sanoitus.Joel Rundtin sanoitus ”Karelarnas sång” alkaa: ”I vårt land med skogar, dalar”. Säkeistöjä on kolme. Sanoitus löytyy esimerkiksi Åland-lehdestä (06.09.1941, s. 4), joka on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2235685?page=4Tämä sanoitus sisältyy myös esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Ollos huoleton, poikas valveill on : 20 sotilaslaulua pianosäestyksineen = 20 soldatsånger med pianoackompanjemang (ruotsinkielinen sanoitus on nuotin tekstiliitteessä; Oy Fazerin Musiikkikauppa, [1942])Finländsk sång och visa : sångbok för skolor, hem,...
Tietoa Tampereen yliopiston käytännöstä löytyy tästä:
http://www.uta.fi/opiskelu/tavoiteajat/opintoaika_loppuu.html.
Kuinka monta kertaa lisäajan voi hakea, ei ole mainittu. Tiedekunta sen päättää.
Tästä on kumminkin keskusteltu yliopistoiden kesken ja Suomen kuvalehden artikkelissa on seuraava tieto:
"Päälliköt olivat yhtä mieltä muun muassa siitä, että kerralla opiskelijalle on hyvä antaa lisäaikaa enintään kaksi vuotta. Näin tutkinnon saisi kasaan viimeistään yhdeksässä vuodessa.
Tämäkään ei ole kuitenkaan ehdoton maksimi, sillä lisäaikaa voi hakea uudelleen – vaikka kuinka monta kertaa.
Pakkanen ja Lappalainen sanovat yliopistojensa myöntävän lisäaikaa ensimmäisen kerran melko automaattisesti. Jos lisäaikaa hakee toistamiseen, seula on...
Ylen Elävän arkiston haastattelusta (Arabisivistys oli satoja vuosia länsimaiden edellä), jossa Jorma Kallenautio ja professori Heikki Palva keskustelevat mm. lääketieteestä ei ainakaan tällaista tietoa löytynyt. Haastattelu on katsottavissa alla olevasta linkistä:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/arabisivistys-oli-satoja-vuosia…
Eälvästä arkistosta löytyy myös useita ohjelmia Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita -otsikon alta:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/11/14/muinaisen-assyrian-suurvallan-v…
Valitettavasti emme löytäneet muualtakaan tietoa kysymästäsi lääkäreiden koulutuksen tilapäisestä lakkauttamisesta.
Voimakkaasta, jopa pakkomielteisestä halusta matkustaa käytetään joskus termiä wanderlust. Termistä on tehty Wikipedia-artikkeli ja siitä on artikkeli viihde- ja mielipideblogi Mielen ihmeet -sivustolla, mutta tutkittua tietoa aiheesta ei löytynyt:
https://en.wikipedia.org/wiki/Wanderlust
https://mielenihmeet.fi/wanderlust-oireyhtyma-pakkomielle-matkustaa/
Särä on aitoa eteläkarjalaista ruokaperinnettä tuhannen vuoden takaa ja sitä on valmistettu Etelä-Karjalan alueella laajemminkin, mutta vain Lemillä perinne on säilynyt elinvoimaisena 2000-luvulle saakka. https://www.museosara.fi/index.php?p=3&n=2&b=15
Elävä perintö -sivuston Säräperinne Lemillä -artikkelin mukaan lihaa on paistettu säilöntämielessä Lemin lisäksi Joutsenossa, Lappeella, Luumäellä, Nuijamaalla, Ruokolahdella, Savitaipaleella, Suomenniemellä, Taipalsaarella ja Ylämaalla. Lampaanliha on palvattu uunissa ja säilötty aittaan syötäväksi myöhemmin kylmänä lihana. Samalla valmistettiin syötävä ateria, mikä on särän nykyaikaan säilynyt ensisijainen tehtävä. Lemiläinen, koivupuusta veistetty säräkaukalo on...
Verkosta löytyy useitakin gluteenittoman runebergintortun ohjeita. Ainakin näissä on käytetty keksinmuruja:
https://www.anninuunissa.fi/gluteenittomat-runebergintortut/
https://www.semper.fi/gluteeniton/reseptit/kahvihetki/gluteenittomat-ru…
https://www.virtasalmenviljatuote.fi/gluteenittomat-reseptit/gluteenitt…
https://yhteishyva.fi/reseptit/gluteenittomat-runebergintortut/7hzTL0zh…
https://www.himoleipuri.fi/gluteenittomat-runebergin-tortut/
Helmi-naistenlehti näyttäisi olevan kirjan tarinaan keksitty. Finna-aineistohaku ei löydä Helmi-nimistä lehteä 1940-luvulta, eikä lähivuosikymmeniltäkään. Vuodesta 1991 on mielenterveysyhdistys Helmi ry julkaissut mielenterveysaiheisiin keskittyvää Helmi-lehteä.
https://www.finna.fi/
Kirjailija itse kertoo seuraavaa:
"Helmi ei ole todellinen lehti, mutta olen ottanut siihen elementtejä eri suomalaisista naistenlehdistä niin kuin Eevasta ja Hopeapeilistä. Naisilla oli iso rooli lehtien toimituskunnissa, ja niissä oli pidetty esillä työtä tekeviä, kaupunkilaisia naisia. Ei ole myöskään sattumaa että Helmi asettuu tarinassa Kotilieden vastakohdaksi, sillä Kotiliedellä oli iso rooli kotiäitikuvan ja -ihanteen...
Voit selailla Kouvolan kirjastojen kokoelmia osoitteessa http://kouvola.kirjas.to/
Tiettyä teosta voit hakea Tiedonhaku-linkistä. Tarkempia hakuohjeita voit lukea aloitussivun Ohje-linkistä.
Hakutuloksesta näet samalla, onko teos lainassa. Näet myös, onko teosta saatavilla muissa Kyyti-alueen kirjastoissa.
Diaprojektoria Helmet-kirjastoissa ei ole, mutta diaskanneri löytyy joistakin pääkaupunkiseudun kirjastoista. Diojen skannausmahdollisuus on mm. Malmin, Pasilan ja Maunulan kirjastoissa sekä Myllypuron mediakirjastossa.
Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta. Kunkin kirjaston kohdasta Palvelut voit tarkistaa tiedot skannerin varaamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa(8135)
Kuvittajana molemmissa levynkansissa on toiminut sarjakuvantekijä Rauli Nordberg (s. 1949). Hän on myös aktiivinen lauluntekijä.
Lisätietoja Rauli Nordberg – Päijät-Häme-wiki (paijat-hamewiki.fi)
Agenttilaki on Yhdysvaltojen FARA-laki (Foreign Agents Registration Act) eli laki ulkomaalaisista agenteista. Se on luotu alun perin vuonna 1938 Natsi-Saksan propagandan torjumiseksi. LisätietoaU.S. Department of Justice: https://www.justice.gov/nsd-faraForeign Agents Registration Act (FARA): An Overview: https://sgp.fas.org/crs/misc/IF10499.pdfWikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Foreign_Agents_Registration_Act
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään, mikä kirja on kyseessä. Kirjasampo-palvelussa voit hakea kirjoja 'autiotalo'-hakusanalla ja katsoa, josko joku niistä olisi etsimäsi teos:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/autiotalot%20
Weighted blanket on suomeksi painopeitto. Peittoja saa Suomesta. Googlettamalla sanalla painopeitto löydät sivuja, joilta voit lukea lisää peitosta ja peittojen myyjistä.
Eri maissa on päädytty erilaisiin järjestelmiin ja käytäntöihin, mutta miksi näin on, siihen on vaikea antaa vastausta. Suomessa on nykyään käytössä järjestelmä, jossa veronmaksaja saa esitäytetyn veroilmoituksen tarkistettavakseen. Sen tietojen tarkistaminen on verovelvollisen vastuulla, joka korjaa virheelliset tiedot ja lisää puuttuvat. Monet vähennykset täytyy myös lisätä itse. Veroilmoitukseen ei liitetä näitä koskevia kuitteja, mutta ne täytyy säilyttää itsellä.
Esitäytetty veroilmoitus on otettu Suomessa käyttöön asteittain vuodesta 1996 alken. Sitä ennen verotoimisto postitti verovelvollisille tyhjän lomakkeen, johon täytettiin kaikki tiedot itse. Tarvittavat kuitit ja tositteet liitettiin ilmoitukseen. Aiemmin, vuoteen 1960...
Virhelyönnit voivat tehdä rahoista merkittävästikin virheettömiä kappaleita arvokkaampia, mutta välttämättä näin ei kuitenkaan ole. Keräilyarvoa alentavasti virhelyönnit tuskin vaikuttavat muuten kuin siinä tapauksessa, että virheellisiä rahoja on lyöty enemmän kuin virheettömiä.Virhelyöntien vaikutus keräilyrahojen arvoon riippuu paljolti siitä, onko kyse toistuvasta vai yksittäisestä virheestä. Toistuvan virheen tapauksessa virheellisiä rahoja on voinut samassa erässä valmistua muutamista aina kymmeniin tuhansiin saakka ennen kuin virhe on havaittu ja korjattu. Tavallisuudesta poikkeaville rahoille löytyy tavallisesti arviohinta keräilijöille suunnatuista rahaluetteloista. Yksittäisistä virheistä puhuttaessa samanlaisina toistuvia...
