Meiltä on aiemminkin kysytty samaa asiaa. Kannattaa käydä tutustumassa vastauksiin. Toisessa vastauksessa kirjojen puhdistamiseen suositellaan ruokasoodaa ja toisessa HEPA-suodattimella varustettua imuria.
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-voisi-kirjat-kasitella-jotta?langua…
https://www.kirjastot.fi/kysy/hankkimassani-kirjassa-on-pistava-tunkkai…
Aihetta on käsitelty myös Seura-lehdessä:
https://seura.fi/terveys/mita-tehda-irtaimistolle-homeongelman-jalkeen-…
Tässä vielä hyvä artikkeli Hämeen Sanomista:
https://www.hameensanomat.fi/kaupunkiuutiset/onko-koko-hometalon-irtaim…
Kokemuksia homeesta ja kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla:
http://www.kysy.fi/kysymys/kosteudesta-ja-homeesta-karsineet-kirjat...
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Paragraafi kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Maininki ja vaahtopää -teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925625?term=Hoi!%20papp…Hiukan toisessa muodossa runo sisältyy myös teokseen Runot (1947). Tässä runo on saanut nimen Tyhjin käsin.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926827?term=arkeen&term…
Siltä se kyllä vaikuttaisi. Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan Alexander Popen teoksia ei ole suomennettu. Joitakin yksityisiä runoja löytyy suomennettuna, Linkki maailman runouteen -käännösrunotietokanta listaa seuraavat suomennetut runot: "Heloise Abelardille" (katkelma), "Kaikkien rukous", "Onni", "Oodi yksinäisyydelle", "Taivaan tulen kipuna".
Runoutta yleensäkin suomennetaan suhteellisen vähän ja käännetyt runot on usein julkaistu yksittäisinä antologioissa tai kirjallisuuslehdissä ja siksi niitä on toisinaan vaikea jäljittää.
Lähteet:
Linkki maailman runouteen:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Fennica:
https://finna.fi
Tarkkaa ja kattavaa listausta Konsta Hietasen tekemistä jälkiäänityksistä eli dubbauksista ei valitettavasti löydy verkosta. Hänen elokuvatuotantoaan pystyy tarkastelemaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa. Elonet-palvelusta pystyy etsimään tietoa Suomen kansallisfilmografiasta, johon sisällytetään kaikki kotimaiset pitkät elokuvat. Näet Hietasen tekijätiedot Elonet-palvelussa täältä.
Konsta Hietasen radio- ja televisioesiintymisistä voi etsiä tietoa esimerkiksi Radio- ja tv-arkiston Ritva-tietokannasta, johon tallennetaan keskeisten radio- ja tv-kanavien ohjelmia ja niiden tekijätietoja. Konsta Hietasen tekijätiedot Ritva-tietokannassa näet täältä.
Näiden lisäksi voit etsiä tietoa Hietasen...
Jokaisella HelMet-kirjastojen kirjalla on jokin tietty korvaushinta. Yleensä se on merkitty suoraan henkilökunnan käytössä olevaan järjestelmään, joten jos asiakas haluaa korvata kirjan, hinta voidaan yleensä saman tien ilmoittaa palvelutiskillä. Poikkeus ovat HelMet-kirjavaraston harvinaisemmat kirjat, joille kirjavaraston henkilökunta määrittelee korvaushinnan tapauskohtaisesti kirjan antikvaarisen arvon mukaan. Korvaushinta ei ole sidoksissa siihen, onko asiakkaan kadottama kirja myöhässä vai ei.
Korvaushinta riippuu siis kokonaan kirjasta ja siitä, millä hinnalla kirja on aikanaan ostettu kirjastoon. Aikuistenkirjan korvaushinta voi olla mitä tahansa 17 eurosta jopa useisiin satoihin euroihin. Vanhat markkamuotoiset hinnat on muunnettu...
Hei!
Valitettavasti meillä ei ole tästä mitään sisäpiiritietoa. Myöskään Madsenin omilta verkkosivuilta ei löydy tietoa kokoelmaversion käännöksistä. Sivuston kautta voi olla yhteydessä Madsenin edustajiin ja tiedustella asiasta.
Alunperin Valhalla-albumit julkaisi suomeksi Semic, joka on nykyisin osa Egmont Kustannusta. Egmontilta voisi siis kysellä, millaisia aikomuksia heillä sarjan suhteen on. Kiinnostuneiden lukijoiden yhteydenotot saattaisisvat ainakin kustantajan tietoon että kiinnostusta kyseiseen sarjakuvaan on.
Lähteet:
http://www.petermadsen.info/pages/kontakt/kontakt.html
http://www.egmontkustannus.fi/asiakaspalvelu/
Kesuttaa löytyi Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteiden sanakirjasta http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kesuttaa&type=m&sms_id=SMS_97… : kesuttaa = kesyttää 1. tehdä kesymmäksi 2. auttaa jkta voittamaan ujoutensa, toista kohtaan tuntemat pelkonsa, ennakkoluulonsa; totuttaa olemaan jkn seurassa; suostutella. Kotuksen asiakaspalvelun https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet vastaus :
Kalajoen Raution kylän Tyttäre-nimestä:
MML:n Karttapaikan mukaan Tyttäre on nykyisin pellon nimenä Kalajoella.
Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on vuodelta 1971 keruutieto ko. nimestä Tyttäre. Paikan kerrotaan olleen alun perin luonnonniitty Vääräjoen rannalla ja Tyttäre-nimeä on käytetty kansanomaisesti myös...
Kysymyksessä voisi olla Satusetä kertoo lapsuudestaan -tarina joka on Zacharias Topeliuksen käsialaa. Kertomus löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren toimittamasta Kolmas lukukirjani -teoksesta (WSOY). Lukukirjan kuvitus on Pirkko Varjon käsialaa.
Tarinassa tarinan kertojalla on Moppe-niminen kelkka, ja naapurin pojalla on Virkku-niminen kelkka. Pojilla tulee riitaa siitä, kumman kelkka on nopeampi, joten he päättävät panna toimeen ratkaisevan kelkkakisan. Kelkat törmäävät, ja Joosua ajautuu kuiluun. Tuupertuneelta Joosualta "oli taittunut oikea käsivarsi ja oikea jalka niukahtanut".
Kolmas lukukirjani -kirjasta on otettu ainakin 7 painosta vuosina 1953-1965.
Lähde: Laurinen, I., Valtasaari, A. & Varjo, P. (1962). Kolmas...
Hei
Valitettavasti en onnistunut löytämään Ebbasta muuta tietoa, kuin maininnan äitinä ja vaimona: https://akatemiasampo.fi/fi/relatives/page/p13614_2/table
Ehkäpä hänen pääasiallinen "ammattinsa" on ollutkin "vain" äiti ja vaimo, kuten varmaankin valtaosan tuon ajan naisilla. Näin ollen hänestä ei liiemmin ole enää tietoa saatavissakaan.
Hei!Turun pääkirjaston musiikkiosastolla, vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa, on kaksi 3D-printteriä. Printterit on vaihdettu uusiin ja niiden käyttöönottoa valmistellaan. Todennäköisesti printterit otetaan käyttöön marraskuun alusta. Kannattaa seurata kirjaston tiedotusta sekä somekanavia joilla kerromme asiasta. 3D-printterin käyttöön sinun on varattava aika osoitteesta varaamo.turku.fi. Varataksesi ajan sinulla on oltava voimassa oleva Vaski-kirjastojen kirjastokortti ja pin-koodi. Pääkirjaston musiikkiosastolla sijaitsee myös Soittohuone 2 eli Musakuutio. Siellä voit harjoitella äänittämistä sekä miksausta Cubase-ohjelman avulla. Musakuutiossa on myös soittimia sekä mikrofoni laulamista varten. Tarkemmat tiedot löytyvät...
Laulu rakkaudesta ja muita runoja (WSOY 1972) on Eeva Kilven ensimmäinen runokokoelma. (ISBN 951-0-00137-6)
Laulu rakkaudesta : valikoima neljästä runokokoelmasta (WSOY 1991) sisältää valikoiman runoja Eeva Kilven kokoelmista Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972), Terveisin (1976), Ennen kuolemaa (1982) ja Animalia (1987) Kirjan kuvituksena on Ellen Thesleffin taidetta. (ISBN 951-0-17171-9)
Nämä kaksi ovat siis erillisiä teoksia.
Ruotsinnos Sånger om kärlek (Schildt 1980) sisältää valikoituja runoja kahdesta runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972) ja Terveisin (1976)
Min kärleks höga visa (MånPocket 1985) teoksessa sanotaan näin: Denna bok har tidigare utkommit i två olika samlingar Sånger om kärlek 1980 (ur samlingarna...
Runo on nimeltään Laurin saappaat ja sen on kirjoittanut enemmän urheilumiehenä kuin runoilijana tunnettu Lauri "Tahko" Pihkala. Pihkala oli innokas kirjoittaja ja hän tuotti aktiiviuransa aikana melkoisen määrän liikunta-aiheisia tekstejä. Kauko Kare tekee Pihkalan kirjailijanlaadusta eloisasti selkoa kirjassaan Tahko Pihkala, legenda jo eläessään (WSOY, 1975), mutta hänkään ei juuri puutu Tahkon syrjähyppyihin kaunokirjallisuuden puolelle - toteaapa vain, että jos olosuhteet eivät olisi suunnanneet Pihkalan uraa urheiluun, hänestä olisi hyvinkin saattanut tulla vaikkapa runoilija.
Laurin saappaat, harvinainen tyylinäyte Tahko Pihkalan runoilijantyöstä, on ilmestynyt ainakin yhdessä 30- ja 40-luvuilla käytössä olleessa kansakoulun...
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortin saa odottaessa kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston pisteissä.
Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteensa.
Helsingin kaupunginkirjastosta saatu kirjastokortti oikeuttaa lainaamiseen myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa kunkin kirjaston käyttösääntöjen mukaisesti.
Teille lähin kirjasto on Töölön kirjasto Topeliuksenkatu 6:ssa.
En valitettavasti onnistunut löytämään tällaista julkaisua.
Mahdollisia lähteitä ovat Kymenlaakson sekä Virolahden ja Miehikkälän paikallishistoriat. Esimerkiksi seuraavat julkaisut:
Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia. Osa 1, 1850-luvulle (1970).
Kymenlaakson historia. Osa 1, Jokilaakso ja rajamaa esihistoriasta 1810-luvulle (2012.)
Valitettavasti Virolahden historia -teosta ei löydy Vaski-kirjastojen kokoelmista (se löytyy kuitenkin Turun yliopiston kirjastosta) ja Kymenlaakson historia -teoksen Turun kaupunginkirjaston kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa. Näin ollen en voinut tarkistaa niiden sisältöä. Vaikka kyseiset teokset eivät sisältäisikään ratsutilaluetteloita, saattavat ne sisältää viitetietoja luetteloita...
Internet-haun perusteella vaikuttaa siltä, että havaijinleike on suomalainen ilmiö. Muissakin maissa kyllä syödään Havaiji-nimisiä liharuokia, mutta ne eivät ilmeisesti kuitenkaan ole sama asia kuin Suomessa tunnettu havaijinleike.Kirjaston vanhoista keittokirjoista ei löytynyt mitään tietoa havaijinleikkeestä, muita leikkeitä kirjoissa kyllä esiintyy. Vanhoissa sanomalehdissä sana "havaijinleike" alkaa esiintyä noin 1970-luvulla.Havaijinleikkeellä lienee jonkinlainen yhteys Hawaii-pizzaan (kinkku-ananaspizza) ja Toast Hawaii -leipään, joissa molemmissa käytetään ananasta. Ananas ei ole alkuperäinen kasvilaji Havaijilla, mutta alueella oli paljon ananasviljelmiä 1900-luvun alussa.
Tampereen kaupungin ylläpitämän Muuttuva Tampere -instagramtilin päivityksen (13.2.2025) mukaan nykyisin Tampereen lyhin katu on Kalevassa sijaitseva 19-metrinen Ylämummo. Aiemmin titteliä hallussaan pitäneen Helenankujan pituus on noin 24 metriä.Lähde: Muuttuva Tampere, Instagram.
Finna.fi-verkkosivuilta näkee suuren osan Suomen kirjastojen kokoelmasta. Esimerkiksi hakemalla Koululainen 2026 -hakutermillä voi selailla mihin eri kirjastokimppoihin lehti on tilattu tänä vuonna. Kirkes-kirjastoista Koululainen tulee tänä vuonna Jokelan, Järvenpään, Kellokosken, Keravan ja Tuusulan kirjastoon sekä Tuusulan kirjastoautoon.
Ainakin seuraavissa nuortenkirjoissa käsitellään monikulttuurisuutta.
Backlen, Marianne: Donovan (1995), Talvio,Pirkko: Minä olen Davor (1994), Tuominen, Tellervo: Pohjankulman pakolaiset (1981), Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan? (1999), Hakkarainen, Olli: Enkelin kuvia lumessa (1995).
Lisäksi aiheesta on kirjoitettu aikuisten kirjoissa kuten ElRamly, Ranya: Auringon asema (2002), Lardot, Raisa: Andy ja Vera (1997.
Kirjoja on suomennettu 8 kappaletta. Englanniksi niitä on ilmestynyt yli 60. Gummerus ei suunnittele uusia suomennoksia Risingshadow-sivuston mukaan. Linkki sivustolle.Kirjat ovat: Alaston kuolema, Maineikas kuolema, Kuoleman ikuistama, Kuoleman hurmio, Kuoleman riitit, Kuoleman enkeli, Kuolema ovella ja Kuoleman salaliitto.
