G voidaan lausua lopussa tai sitten se voi monesti jäädä kokonaan poiskin ääntäessä, jolloin se voi kuulostaa että siellä lopussa olisi h. Saksan kielessä on sama sana ja siellä lopussa on h-äänne: https://svenska.se/tre/?sok=pl%C3%B6tslig&pz=2
(jfr d. pludselig; av mlt. plutzlik, pluslik, t. plötzlich, till (ä.) t. plotz, plutz, knall, plask o. d., av ljudmålande urspr. (jfr PLÖTSA)])
Teoksessa 'Suomen rahat arviohintoineen 2002 : keräilijän opas' (Suomen numismaattinen yhdistys 2002) hyväkuntoisen kolikon arvoksi määritellään noin kaksi euroa, joten todennäköisesti kolikoiden tunnearvo on rahallista arvoa suurempi. Suosittelen kuitenkin, että joku asiantuntija tai harrastaja tarkistaisi vielä kolikoiden kunnon ja arvon.
Puistolassa olleen Niittytien nimi muutettiin Viitasuontieksi vuonna 1952 ilmeisesti siitä syystä, että samantapaisia nimiä oli jo Helsingissä (esim. Niittyläntie Oulunkylässä). Vuonna 1971 vahvistetussa asemakaavassa entinen Niittytie jäi länsiosaltaan Viitasuontieksi ja jatkui uutena rakennettavana katuna kaakkoon Kiviahontielle. Loppuosasta muodostettiin kävelytie Topiaksenpolku ja Topiaksentie.
Entisen osoitteen Niittytie 12 kohdalla on nykyisin tontti osoitteessa Viitasuontie 10, jolle ajo tapahtuu Viitasuontieltä, mutta sijainti on kuitenkin Topiaksenpolun varresssa.
Nämä tiedot antoi Ilkka Uotila Puistola-Seurasta, http://www.kaupunginosat.net/vanha_puistola/ .
Näillä tiedoilla tällaisia yhteenvetoja ei ole löytynyt. Maatalouslaskenta-aineistoja 1910-1969 säilytetään Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa. Ne on järjestetty eri vuosina hieman eri perusteilla. Sinun kannattaakin olla vielä sinne yhteydessä ja varmistaa, onko heillä yhteenvetoja.Tilastotiedon lisäksi vuoden 1920 maatalouslaskenta sisälsi artikkeleita julkaisusarjasta "Maataloushallituksen tiedonantoja". Suomen senhetkinen maatalouden tila ilmeni niissä laskennan mukaan. Simo Liljan artikkelissa selvitetään maatalouskoneiden määrää Suomessa vuonna 1920. Tämä artikkeli löytyy digitoituna Sata vuotta maatalouslaskentaa -julkaisun liitteenä s. 113-125.Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus: Sata vuotta maatalouslaskentaa...
Helsingissä on periaatteessa 39 kirjastoa. Lukuun sisältyvät erikoisemmat kirjastoauto, Kaupunkiverstas ja Myllypuron mediakirjasto sekä pienet lastenkirjastot. Töölön kirjasto on tosin tällä hetkellä suljettuna. Sen lisäksi Helsingin kaupunginkirjastoon kuuluu 10 laitoskirjastoa sekä kotikirjasto, joka kuljettaa kirjoja asiakkaiden kotiin. Viimeksi mainitut eivät tosin liene oleellisia ilmoitusten levittämisen kannalta, ja ehkä kirjastoautonkin voi jättää pois laskuista. Siten ilmoitusten levittämiseen käyttökelpoisia kirjastoja lienee 37.
Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi oikealla puolella olevasta valintalaatikosta. Ilmoituksia saa myös jakoon Pasilan kirjaston alakerrassa toimivan lähettämön...
Tärkein sota-aikana valvottuja sijaiskoteja lapsille Suomessa organisoinut järjestö oli Koteja Kodittomille Lapsille ry. (vuodesta 1945 Pelastakaa Lapset ry). Sen kautta oli sotavuosina tilapäisiin sijaiskoteihin yksityisperheissä sijoitettuna satoja lapsia.
Matti Kauppi & Elina Rautanen, Oikeus hyvään kotiin : Pelastakaa Lapset ry ja suomalainen lastensuojelutyö 1922-1997
Aaveratsastajat eli Ghost Riders in the Sky on cowboy-tyylin kantria. Kappaleen rumpukomppi jäljittelee hevosen laukkaa. Tästä lähtökohdasta on kuitenkin tehty varsin erilaisia sovituksia.
Kari Tapion levytys on rytmiikaltaan samankaltainen kuin The Highwaymen-yhtyeellä, jonka live-esitys vuodelta 1990 löytyy Youtubesta. Erään käyttäjän tekemä video esittelee erikseen kyseisen version rumpukomppia. Myös kitaramelodiavideoita löytyy, kun hakee kappaleen englanninkielisellä nimellä ja sanoilla guitar cover.
Rion julistus löytyy suomeksi Ympäristöministeriön ja Ulkoasiainministeriön julkaisusta ”UNCED: YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeiro 3. – 14.6.1992” (v. 1993, ISBN 951-47-7293-8). 27 periaatetta sisältävä julistus on kirjassa liitteenä nro 1. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/
Verkossa on saatavilla aihetta käsittelevä Jenna Säärelän Pro gradu -tutkielma Sotilasslangin tarkastelua
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201805031572.pdf
Muita aihetta käsitteleviä Pro gradu -tutkielmia (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin):
- Vähätalo, Eva: Sanaston kartuttamisen keinot suomalaisessa sotilasslangissa, 2013.
- Tarra, Tiina: Sotilaslyhenteistä muodostetut sotilasslangisanat ja -ilmaukset sekä keksityt sotilasslangilyhenteet, 2008.
Vainio, Pauliina: Suomalaista sotilasslangia 1900-luvun lopulta. 1999.
Aiheesta on julkaistu myös kirjoja (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin):
- Paltemaa, Marja-Riitta: Sotilasslangi sotakoulussa, 2009.
- Lehtonen, Juhani: U. E...
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero on tyyppiä Y-, on valmistettu vuosina 1920-35. Y-1945785 kuuluu Singer 15K -mallin 170 000 koneen sarjaan, jonka valmistus on aloitettu kesäkuussa 1924. Singer 15 oli yhtiön pisimpään valmistuksessa ollut malli. K-kirjain mallin numeron perässä ilmaisee, että kone on peräisin Singerin Kilbowien tehtailta Skotlannista.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/
Maija Louhivaaran kirja Tampereen kadunnimet vahvistaa, että Kolarinkatu on saanut nimensä Kolarin talosta ja tilasta. Kolarin talosta on maininta jo vuoden 1541 maakirjassa, jonka mukaan tilaa hallitsi Heikki Kolari. Talonnimi sisältyy vielä 1700-luvulla Takahuhdin tilojen luetteloon. Vuonna 1785 oli Irjalan talon yhteydessä vielä autiotalo Kålari. Myöhemmin talo on hävinnyt, mutta paikannimi on jäänyt elämään Linnan ja Irjalan talojen välillä olevalle vainiolle. – Lisätietoa Takahuhdin jakokunnan varhaisesta asutuksesta voi löytää esimerkiksi Tampereen historian I osaan (Tampereen kaupunki, 1988) sisältyvästä Seppo Suvannon kirjoituksesta Talonpoikainen Tampere keskiajalta 1600-luvun puoliväliin. Omaa aikaamme lähempänä olevia talojen...
Valitettavasti emme löytäneet virallista painettua tietoa asiasta, mutta kysyimme paikallisilta kauhajokilaisilta ja heiltä tuli tällaisia vastauksia:
"Raittilat tosiaan asuvat Raittikaupungilla, mutta luulenpa että nimi Raittikaupunki johtaa syvemmälle jo ennen kuin Raittilat ovat asuneet. Nimi voi tulla tien leveydestäkin, koska tiet olivat ennen enemmän kärrypolkuja. Ratikylässäkin asui aikoinaan Raitti-Hessa eli Hedvig Raittila jolle kyläläiset tekivät talkoilla pienen mökin 1928. Hessa asui ennen Ratikylään muuttoa Kainaston keskustassa. Hangaskylän tien varressa on siis Rati ja Raitti alkuisia nimiä."
"Olen Ratikylästä syntyjään eli ihan kiven heiton päästä Raittikaupungista. Kysyin isän lisäksi yhdeltä toiseltakin,...
Vanhempien puhetyyli voi vaikuttaa lapsen puhetapaan, jos lapsi omaksuu joitakin heidän käyttämiään sanoja tai sanontoja osaksi omaa puhettaan. Lapsen puhetyyliin vaikuttavat kuitenkin myös muu ympäristö, kuten televisio-ohjelmat ja hänen lukemansa kirjat, sekä muiden hänen lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden puhetyyli. Tutkimuksissa on myös huomattu, että koulutustausta ja yhteiskuntaluokka heijastuvat yksilön puheeseen.
Lähde:
Yule, George: The study of language (5th edition, 2014)
Julkaisu löytyy Kansalliskirjastosta sekä Viikistä että Fennica-kokoelmasta Kansalliskirjastosta. Viikin kappaleen saa kotilainaan ja tuon Fennican lukusalilainaan, Salamajärven kansallispuiston runkosuunnitelma | Helka-kirjastot | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi). Teosta löytyy myös muista yliopistokirjastoista Frank-monihaulla saat muutkin sijainnit esiin, Kirjastot.fi: Frank-monihaku.
Sen sijaan tuota jälkimmäistä en löydä mistään. En löydä edes mainintaa siitä, ainoastaan Salamaperän luonnonpuiston runkosuunnitelman ja järjestyssäännöt, mutta sitäkään dokumenttia en mistään kirjastoluettelosta.
Ehkä Viikin kirjastossa osattaisiin auttaa. Julkaisua kyllä pitäisi löytyä jostain ja Kansalliskirjaston kokoelmat...
Imuroitavia sanakirjoja ei tunnu löytyvän. Netistä löytyy kyllä muuten ilmaiskäytössä olevia sanakirjoja, esim.yksi suomi-ruotsi -sanakirja sivulta http://www-lexikon.nada.kth.se/skolverket/sve-fin.shtml (on nimeltään Svensk-finskt lexikon, mutta hakea voi myös suomen kielen sanoilla). Linkkejä verkosta löytyviin sanakirjoihin ja kielenkääntäjiin löytyy enemmänkin Makupalat-hakemistosta http://www.makupalat.fi/kieli2.htm
Sanakirjoja on myös cd-romeina, esim. Lahden kirjastosta löytyvät WSOY:n Suomi-ruotsi-suomi -sanakirja sekä Suuri suomi-ruotsi -sanakirja A-Ö.
Helsingin kaupungin kirjastoissa on omat johtajat (lukuunottamatta muutamaa pienintä kirjastoa, joissa on yhteinen johtaja). Kirjastonjohtajat vastaavat omista kirjastoistaan, rekrytoinnista sekä vastaavista päätöksistä. Kirjastojen ja johtajien tiedot löytyvät Helmet-sivuilta, kohdasta kirjastot. Helsingin kaupungin sivuilta löytyy tietoa Kirjaston palvelukokonaisuudesta. Siinä kerrotaan myös jonkin verran palvelujen rakentumisesta ja siitä, kuka mistäkin vastaa, https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/tietoa-meista/k…;
Varsin paljon partatietoutta runsaan kuvituksen kera tarjoaa Alex Naverin, Eric Thorssonin ja Anders Bergstedtin Partakirja (Like, 2015), joskaan ei aivan hakuteosmaiseen tyyliin. Tätä järjestelmällisemmin partamalleja esittelee esimerkiksi Allan Peterkinin One thousand beards : a cultural history of facial hair (Arsenal Pulp Press, 2001).
On hyvin vaikea sanoa mitään määrää. Terveyskirjaston ADHD-artikkelissa on mainittu häiriön esiintyvyydestä https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00353. Diagnosoimattomista sairauksista ei erikseen ole tietoa saatavissa. Kelan lääkekorvaustilastojen perusteella on mahdollista arvioida lääkityksen saaneiden määrää iän mukaan, mutta määrä näyttäisi olevan kysytyssä ikähaarukassa verrattain pieni. Diagnosoimattomien henkilöiden määrän voisi ikäryhmässä siten ajatella olevan suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin esiintyvyys ylipäätään. On syytä huomioida että myös arvioon esiintyvyydestä liittyy monenlaista epävarmuutta.
