Kirjasammon kautta voi hakea romaaneja, joiden teemana on korttipelit. Alla on linkki teoslistaan. Saat lisää näkyviin painamalla "Lataa lisää tuloksia"-painiketta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap36745
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap31371
Arvelu Caj Westerbergistä osuu oikeaan. Runo on Kotimatkalla syreeni (nimi sisällysluettelosta) kokoelmasta Kallista on ja halvalla menee: "Ja pian kukkivan ruispellon tähkäpilkkumeri auringossa / kuin jokin Mozartin Requiemin Domine Jesu, -- " (s. 52).
Vanhojen rahojen arvoja kysytään tällä palstalla usein. Tarkkaa arvoa tietystä kolikosta ei voi antaa, koska kolikon kunto ja mahdolliset virheet ratkaisevat sen arvon. Huutokaupoissa ja yksittäisillä keräilijöillä arvo voi nousta suuremmaksikin. Rahojen kuntoluokituksista ja huutokaupoista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi. Siellä on sekä tietopankki, jota voi tutkia että keskustelupalsta, jossa voi hinnasta ja arvioinnista keskustella.
Hei,
ja kiitos kysymyksestä. Suomalaisille viljoille ei pysty määrittämään yhtä ja samaa itävyyden määrettä. Itävyys riippuu monesta eri tekijästä kuten lajikkeesta, siementen laadusta ja siitä ovatko ne altistuneet esimerkiksi homeelle. Lisäksi mm. kylvösiemenen kunnostustoimet kuten lajittelu ja peittaus nostavat siemenen elinvoimaa ja orastavuutta verrattuna kunnostamattomaan siemeneen (Saarinen et al. 2011).
Lisätietoja aiheesta löytyy esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Saarinen, E. (toim.) 2011: Kehitystä rehuviljan viljelyyn Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Saatavilla verkkojulkaisuna www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu17.pdf
Välisalo, M. ja Ali-Kippari, R. (2019): Selvitä kylvösiemenen itävyys. ”Maatilalla” -lehti nro 1/...
Valitettavasti verkkolähteistä ei löydy tietoa siitä, miksi Sylvi Kekkonen ei pitänyt anopistaan. Voi olla, ettei kyseinen tieto ole levinnyt julkisuuteen. Asian tutkimiseksi ensisijaisia lähteitä ovat Kekkosen ja hänen perheenjäsentensä elämäkerrat, joita olitkin jo pari lukenut.
Sylvi Kekkosen elämäkerrat on löytyvät Helmet-kirjastosta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssylvi%20kekkonen%20el%C3%A…
Tietoa voi etsiä myös Urho Kekkosen elämäkerroista, jotka löytyvät Helmet-sivustolta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Surho%20kekkonen%20el%C3%A4…
Itse pidän yllä edes jonkinlaista ruotsin taitoa lukemalla lasten ja nuortenkirjoja. Tässä muutama esimerkki:
Kristina Ohlsson: Glasbarnen
Eva Frantz: Hallonbacken
Maria Turtschaninoff: Maresi helppolukuisena versiona
Usein kieltenopiskelijat lainaavat juonivetoisia jännityskirjoja, koska niissä pysyy mukana, vaikka ei kaikkea ymmärtäisikään. Maria Langin perinteiset dekkarit saattaisivat olla sopivia.
Voisiko kyseessä olla itävaltalaisen Alois Theodor Sonnleitnerin (oik. Alois Tlučhoř) vuonna 1957 julkaistu nuortenromaani Salaisen rotkon lapset. Toini Havu kuvaili teosta Helsingin Sanomien kritiikissä 21.12.1957 lyhyesti näin: "Salaisen rotkon lapset kertoo kekseliäistä lapsista, jotka yksin ja avuttomaksi jääneinä pystyvät elämään yksinäisessä vuorenrotkossa ja ruokkimaan ja vaatettamaan itsensä alkukantaisin keinoin." Tapahtumat sijoittuvat noin vuoteen 1680. Kirjasammossa romaanin aihepiiriksi on merkitty noitavainot.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub3b379cf-89e7-4e7b-8319-4…
Helmet-kirjastojen kokoelmissa kirjaa ei enää ole. Ainoastaan Vanamo-kirjastojen Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta näyttäisi löytyvän yksi...
Athanasiuksen tunnustus oli hyvin tavallinen 1800-luvun evankelis-luterilaisessa kirjallisuudessa. Laajoihin teoksiin sisällytettiin yleensä "Kristillisen seurakunnan kolme yhteistä eli pääuskontunnustusta" (apostolinen, Nikean ja Athanasiuksen tunnustus), suppeat saattoivat sisältää ainoastaan Athanasiuksen tunnustuksen. Yksi hyvin tavallinen tällainen kirja oli Lutherin Vähä katekismus.Esimerkiksi Otto Reinhold Strengin toimittama "Toht. M. Lutheruksen Vähä katekismus, varustettu selityksillä ja Raamatun osoituksilla kirkkoa ja koulua varten" (1884) on saman tapainen kuin löydetty kirja. Sen sisältö on seuraavanlainen: Rukous ; Martti Lutheruksesta ; Ensimäinen pääkappale : Laki eli Jumalan kymmenen käskyä ; Toinen pääkappale :...
Löysin Beethovenin 7. sinfonian (Sinfoniat, nro 7, op92, A-duuri) Allegretto-osan melodiaan kaksi erinimistä (”Sävelten voima”, ”Sointujen hoivat”) suomenkielistä sanoitusta ja useita erilaisia kuorosovituksia. Myös sanoituksissa on pieniä eroja, vaikka laulun nimi on sama. Vain joissakin nuoteissa mainitaan sanoittajan tai sovittajan nimi. Kaikkia julkaisuja en pääse näkemään, eikä julkaisujen kuvailutiedoissa aina kerrota laulujen sanoittajien tai sovittajien nimiä, joskus jopa säveltäjien nimet puuttuvat.
”Sävelten voima” -nimellä löysin mieskuorosovituksen nuotista ”Ylioppilaslauluja. Kolmas vihko” (toimittanut D. Hahl [= Taavi Hahl]); K. E. Holm, 1894). Laulu alkaa: ”Sävelten aallot, taivahan valot, täyttävät rintain innolla ain.”...
Kirjailija Raisa Lardotista ei löydy kovin paljon aineistoa. Espoon kirjailijat -internetsivuilta löytyy vain syntymävuosi ja luettelo tuotannosta. Sivusto on osoitteessa http://www.espoo.fi./kirjasto/kirjailijat/ Teoksessa Kotimaisia nykykertojia 3 on parin sivun artikkeli Lardotista. Kirja on useimmissa Espoon kirjastoissa joko lukusali- tai lainakappaleena. Artikkelitietokanta Aleksin kautta löytyy muutamia artikkeliviitteitä hänestä. Kiinnostavimmat ovat ehkä haastattelut Kotilääkäri-lehdessä (1997, n:o 9) ja Kotiliedessä (1991, n:o 18).
Tarja Halonen jätti presidenttikausillaan kahdesti vahvistamatta eduskunnan hyväksymän lakiesityksen. Tietoa vuoden 2000 perustuslain mukaisesta menettelystä löytyy vanhasta Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-presidentti-koskaan-kieltaytynyt-allekirjoittamasta
YLEn uutisointia arpajaislain etenemisestä vuonna 2001:
https://yle.fi/uutiset/3-5106413
https://yle.fi/uutiset/3-5111201
Kun presidentti oli jättänyt arpajaislain vahvistamatta, se palautui perustuslain mukaisesti eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta hyväksyi lopulta lain presidentin kannan vastaisesti. Ratkaisevassa äänestyksessä annettiin 174 jaa- ja 2 ei-ääntä; poissa 23. Vastaan äänestivät Raimo Vistbacka ja Sulo Aittoniemi....
Lauri Lembergin 3-näytöksisen Mustalais-Manjan ensi-ilta Kotkan Työväen Näyttämöllä oli joulukuussa 1937. Nimiosan näytteli Maija Leppänen. Muita mukana olleita näyttelijöitä olivat Eeva Saario (Ulla), Anni Koskinen (mustalaisvaimo Juulia), Kaisu Mattsson (Anja), Aino Tuominen (Liisa), Eino Jäntti (Markku), Onni Korhonen (Feda), Viljo Karhu (Jussi Marttila), Mikki (Einari Paasonen), Helge Gunnar (nuori talonpoika). Ohjaaja oli Eino Weckström, joka oli KTN:n johtaja vuosina 1936–38.Lähteet: Mustalais-Manja. Ensi-ilta Kotkan Työväen Näyttämöllä. – Eteenpäin, 11.12.1937 Teatterin maailma
Kirjallinen kerho löytyy ainakin Ollin kokoelmasta Nimittäin tuota noin, ilmestymisvuosi on 1939. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi .
Sinuhe Egyptiläisestä löytyy paljon kirjoituksia ja analyyseja. Hyvä Waltari-tutkija on Ritva Haavikko, joka on kirjoittanut runsaasti Mika Waltarista ja hänen kirjoistaan. Teoksessa Historiallisen romaanin teoriaa ja käytäntöä Georg Lukácsista Umberto Ecoon (toim. Markku Ihonen ja Liisa Saariluoma, 1986) on myös Ritva Haavikon artikkeli: Sinuhe Egyptiläinen Mika Waltarin historiallisten romaanien perustyyppinä. Artikkeli on kyllä pitempi kuin 1 tai 2 sivua, mutta mielenkiintoinen. Artikkelin lopussa on lähdeluettelo, jonka avulla voi löytää lisää mielenkiintoisia kirjoituksia Sinuhesta.
Internetissä osoitteessa http://www.koulukanava.fi/aidinkieli/kirjallisuus/sinuhe/index.htm on Sinuhesta kertovat hyvät ja ytimekkäät verkkosivut.
Kirjallisuudesta en valitettavasti onnistunut löytämään tälle sitaatille käännöstä. Silmäilin läpi teokset, jotka löytyvät meiltä pääkirjastosta hyllystä (mm. Viisauden valtameri : elämänohjeita sekä Onnellisuuden taito : elämän opaskirja), ja ainakaan näissä teoksissa lainausta ei ollut. On kuitenkin mahdollista, että käännös löytyisi jostakin muusta suomennetusta teoksesta, johon en nyt pääse käsiksi.
Verkkolähteissä (esim. http://luontotalo.munstadi.fi/2012/10/05/viikon-valays-vaikuttaminen-2/) sitaatti on käännetty näin: "Jos luulet olevasi liian pieni vaikuttamaan, kokeile nukkua huoneessa, jossa on hyttynen".
Dalai-lama-käännökset Vaski-kirjastoissa:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&...
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjeessa 80a 2 on "yläraajan hankittu vika, lyhentyminen, surkastuminen tai epämuotoisuus (Deformitas et atrophia acquisita, traumatica, fractura)." B I -luokitus on tässä yhteydessä "sotilasvarusteiden kantaminen ja aseiden käyttö vähän vaikeutunut, työkyky hyvä."Lähde: Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Kansliatoimikunta tekee päätöksensä virkavastuulla toimivien asiantuntijoiden esittelystä.
Eduskunnan tilejä ja hallintoa tarkastavat eduskunnan tilintarkastajat, joista yksi on ammattitilintarkastaja (KHT- tai JHT-tilintarkastaja).
Aiheesta on runsaasti kirjallisuutta. Suomessa julkaistua aineistoa voi katsoa Finnasta https://www.finna.fi/Record/fennica.989030 . Etsimällä tarkennetulla aiheella sanalla ylioppilas ja laittamalla vuosirajauksen 1800-1950 sekä rajoittamalla aineiston yleisiin kirjastoihin löytyy noin 1000 viitettä. Osa kirjojen nimekkeistä näkyy useampaan kertaan ja niitä ei ole mahdollisuutta poissulkea. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_…. Esimerkkejä löytyneistä:
- Koskenniemi: Vuosisadan alun ylioppilas, 1947
- Järvi: Peräkartanon ylioppilas, 1893
- Turja Ilmari: Johannes Renko, ylioppilas, 1938
- Pirttilä Irja: Ylioppilas-kotiorjatar, romaani, 1934
Kansalliskirjaston digitoidusta aineistoista...
