Kirjastolla on käytettävissään vain avoimesti julkaistut tiedot henkilöistä ja heidän elämätiedoistaan. Jos siis tietoja ei ole esimerkiksi Kuka on kukin -teoksessa tai muissa julkaisuissa, niitä ei kirjaston kokoelmista löydy. Digi- ja väestötietovirasto kykenee auttamaan henkilötietoasioissa, https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta. Jos henkilö on ollut mukana sodissa, hänestä saattaa löytyä tietoa Sotapolusta, https://www.sotapolku.fi/henkilot/. Helsingin asuneiden tietoja voi etsiä hautahaun avulla, https://www.hautahaku.fi/.
Vain Turun kaupunginkirjastossa on kelluva kokoelma. Siihen eivät kuulu lehdet, varastokirjat eivätkä lainattavat esineet, mutta muu aineisto kelluu. Jos asiakas palauttaa Runosmäen kirjastoon varaamansa kirjan, se jää sinne hyllyyn, jos siihen ei kohdistu varauksia, vaikka kirja olisi alun perin lainattu Turun pääkirjastosta.
Jokaisessa Vaski-kirjastossa on oma kokoelmansa. Muissa Vaski-kirjastoissa ei ole kelluvaa kokoelmaa. Olemme kuitenkin Vaskin sisällä samassa varausjonossa, joten Raision kirjaston asiakas voi saada Turusta varaamansa kirjan.
Kirjastonhoitaja ei ole sienten ja kasvien asiantuntija, mutta kuvan perusteella sanoisin, että möykky voisi olla tryffelisieni tai jänönmukula. Suomessa kasvaa mm. pohjantryffeleitä. Luontoportista löytyy kuvia sekä jänönmukuloista että tryffeleistä (https://lehti.luontoportti.fi/hakutulokset/?q=tryffeli). Jänönmukulan tuoksu on voimakas ja epämiellyttävä. Tryffeleiden puolestaan sanotaan tuoksuvan.
https://www.kaleva.fi/pienen-perunan-nakoisia-tryffelisienia-voi-loytaa…
https://yle.fi/uutiset/3-9255594
Voisikohan kyseessä olla Jevgeni Volodazkinin teos Arsenin neljä elämää? Tässä teoksessa ainakin nimenvaihdos liittyy kiinteästi elämänmuutokseen ja sisäiseen kasvuun. Lisää tietoa teoksesta löytyy Kirjasammon sivulta: Arsenin neljä elämää | Kirjasampo
Banaanimestari on suomalainen ja suomenkielinen laulu. Sen sävelsi ja sanoitti Petter Ohls. Laulukirjassa se julkaistiin v. 1974.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=banaanimestari+ohls&type=AllFie…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Petter_Ohls
Sumun ja meren rajalla -runo löytyy Nummen kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan : neljä sikermää (Otava, 1954). Se on siinä ensimmäisen sikermän (Lasinen kirja) toisen osion (Kun havahdun) toinen runo. Se sisältyy myös Nummen varhaisimman lyriikan yksiin kansiin kokoavaan kirjaan Runot 1947-1977 (Otava, 1978).
Kyseinen sitaatti on Anton Tšehovin novellista Onnettomuus (Несчастье, 1886).
Juhani Konkan suomennoksessa vuodelta 1959 virke kuuluu näin: "Paljon on tässä maailmassa mielipiteitä, ja valtaosa niistä ihmisten, jotka eivät ole olleet hädässä!"
Ajatus ei ole kenekään novellin henkilön repliikistä, mutta voitaneen tulkita Andrei Iljitš Ljubantsevin ajatukseksi, kun hän oli ilmaissut vaimolleen "mielipiteensä perheestä, uskottomuudesta...".
Juhani Konkan suomennos sisältyy Tšehovin novellien kokoelmiin Valitut novellit 1 (1959), Kirjavia kertomuksia (1989, s. 45) ja Hevosenkaltainen sukunimi ja muita novelleja (1985).
Reino Silvannon suomennoksessa sama kohta kuuluu näin: "Tässä maailmassa on paljon...
Jäljitetty kirja on Liisa Hännikäisen Terhin kreikkalainen kesä (Otava, 1990).
"Meressä on vaalea läiskä, joka liikkuu kohti Terhiä. Aalloista nousee suuri valkea härkä lämmittelemään tytön viereen kivelle. Pian Terhi huomaa olevansa matkalla menneisyyteen, kuningas Minoksen valtakunnan suuriin härkäjuhliin ja tanssiaisiin. – Härkähyppääjäksi valitulla on edessään hengenvaarallinen tehtävä. Miten Terhi selviytyisi ylivoimaisesn vaikealta tuntuvasta tanssista? Ja miten kävisi lopulta valkeitten härkien? – Äidin ja Terhin lomasta Kreetalla tulee ikimuistettava."
Hilja nimisten kirjailijoiden tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Kansalliskirjaston haun mukaan kuitenkin noin vähän yli sata Hilja nimistä henkilöä on tekijänä. Tuotteliaimpia ovat Hilja Haahti, Hilja Valtonen, Hilja Walldén ja Hilja Aaltonen.Hilja-hahmoja seikkailee muun muassa Leena Lehtolaisen Hilja Ilveskero-dekkarikirjasarjassa ja Heidi Viherjuuren Hilja-lastenkirjasarjassa. Kirjoja voi selailla tämän linkin kautta. Rajasin hakutuloksia sopiviksi.
Kes? Mis? Kus?, joka alkoi ilmestyä vuonna 2000.
http://et.wikipedia.org/wiki/Kes%3F_Mis%3F_Kus%3F
Lisäksi Mitä-missä-milloin on ilmestynyt ainakin seuraavilla kielillä:
tanska: Hvem Hvad Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1933
http://da.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hvad_Hvor
ruotsi: När Var Hur, ensimmäinen kerta vuonna 1944
http://sv.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4r_Var_Hur
norja: Hvem Hva Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1935
http://no.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hva_Hvor
Ensimmäisen suomalaisen laitoksen esipuheessa, joka on päivätty 20.10.1950, mainitaan, että tämänlaatuisia vuosikirjoja on ilmestynyt myös Alankomaissa, Islannissa ja Sveitsissä.
Wikipediaan on tosiaan kopioitu käännös, joka löytyy teoksesta Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit. Löydän toisen käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös.
Sieluni häilyväinen, hieno,
ruumiini vieras ja seuralainen,
nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan,
etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan.
Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti joko jossain antologiassa tai mahdollisesti artikkelissa. Kanava-julkaisussa oli Klassikko-osasto, jossa julkaistiin artikkeleita, joihin usein sisältyi käännöksiä antiikin teksteistä. En...
Aivan näihin sanoihin Viljo Kojon Muistoja menneiltä ajoilta -runo ei pääty, mutta viimeisessä säkeistössä kuitenkin ollaan: "Niin haastoimme hampaita kaivellen ja röyhtäisten. / Lopuks turpamme kädellä kuivattiin, / nenät niistettiin siihen salvettiin." Alun perin Kojon kokoelmassa Sininen pilvi vuonna 1920 julkaistun runon voi lukea kokonaisuudessaan myös valikoimasta Viljo Kojon kauneimmat runot tai antologioista Iloitse kanssani (Gummerus, 1945) ja Mies joka luki runon (Otava, 1995). Viimeksi mainitussa runon nimenä on Jätkät, jolla se esiintyi 1926 julkaistussa Kojo-valikoimassa Hilpeitä hetkiä : 16 leikillistä lausuntarunoa.
Kirjassa "Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista viihdetaiteilijaa", jonka ovat kirjoittaneet Tony Latva ja Petri Tuunainen (WSOY, 2004), kerrotaan Syksyn sävel -kilpailun tulokset vuosilta 1968-2001 ja myös taustatietoja jokaisesta kilpailusta. Kilpailukappaleista kerrotaan sijoitus, kappaleen nimi, esittäjä, säveltäjä ja sanoittaja.
Vuoden 1988 Syksyn sävel -kilpailun tulokset:
1. Surun pyyhit silmistäni (Kirka)
2. Sä minut syttymään saat (Matti & Teppo)
3. Siivet (Paula Koivuniemi)
4. Tähtihetki (Teuvo Oinas)
5. Ollaan yhdessä (Tarja Ylitalo)
6. Minen mee uimaan (Mikko Alatalo; diskattiin, koska kappale oli esitetty julkisesti ennen kilpailua)
7. Oo mamma mia mia maa (Marion)
8. Me teimme sen (Katri Helena)
9. Rankan...
Ylen Elävästä Arkistosta löytyy sivulta "Rock-Suomi-bonuksia: 1990-luku" tietoa, nimiä ja videoita:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/02/rock-suomi-bonuksia-1990-luku
Pomuksen eli Populaarimusiikin museon sivuilla on 90-luvun populaarimusiikin historiikki, jossa on myös runsaasti nimiä:
http://pomus.net/kehityslinjat/1990-1999
Yle uutiset kysyi vuonna 2014 lukijoilta parasta ysäribiisiä, joista mm. koostettiin Top10-lista. Artikkelin (15.4.2014) voi lukea alla olevasta linkistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/15/lukijat-aanestivat-parhaat-ysaribiisit-yllattaako-voittaja
HelMet-kirjastoista on mahdollista lainata kirjoja myös ulkomaille. Vantaan kaupunginkirjaston ylläpitämä HelMa-palvelu (eli HelMet Maailmalla) mahdollistaa kirjastonkäytön myös ulkosuomalaisille.
Kirjaston ja asiakkaan välille laaditaan sopimus, jossa määritellään palvelun laajuus ja ehdot. Palvelun käyttöön tarvitset kirjastokortin. Kirjat toimitetaan postipakettina, max 20 nidettä/paketti. Kirjasto veloittaa asiakkaalta palvelumaksuna 30 euroa/paketti. Asiakas vastaa postimaksuista.
Tarkempaa tietoa palvelusta löytyy oheisen linkin kautta.
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;52241
HelMet-kirjastoilla ei ole virallista yhteistyötä Zürichin Fennica-kirjaston kanssa.
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Laihian puhelinluetteloita tuolta ajalta, ei myöskään Laihian kirjastossa, tiedustelin asiaa sieltä. Kansallisarkiston Vaasan toimisteessä ei luetteloita myöskään ole. Sieltä kehotettiin tiedustelemaan kyseistä aineistoa Kansalliskirjastosta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot.Jos sieltäkään ei tietoa löydy, voisi kysyä suoraan puhelinyhtiöstä. Laihia on kuulunut aikoinaan Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiöön, joka on sulautettu Vaasaan ja siitä eteenpäin isompiin yhtiöihin.https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/etpohjmpuhelin.shtml
Weikko Pakarisen Kreikan kieliopissa löytyy taivutuskaavioista tuo lyhenne, joka tarkoittaa vartalo. Vartaloon liitetään päätteet, jotka esimerkiksi substantiiveilla ilmaisevat sukua, lukua ja sijaa, verbeillä lukua, "suuntaluokkaa" (Pakarisen kieliopissa) eli aktiivi, medium, passiivi, tapaluokkaa ja aikamuotoa.
