Kevyitä sähköajoneuvoja käytetään pyöräilijän liikennesäännöillä. Ne saavat olla enintään 25 km/h kulkevia ja max. 1 kW tehoisia. Kontio Kruiserin ajoneuvoluokka on kevyt sähköajoneuvo. Lisätietoja löydät alla olevilta Traficomin sivuilta.
Lähde ja lisätietoja
Traficom: Sähköiset liikkumisvälineet https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/sahkoiset-liikkumisvali…
Traficom: Ajoneuvoluokat https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/ajoneuvoluokat?toggle=K…
On totta, että Joseph Wambaughin suomennettuja kirjoja ei löydy OUTI-kirjastojen kokoelmista. Muista Suomen kirjastoista niitä kuitenkin löytyy, joten voit halutessasi tilata niitä kaukolainaksi. Andrew Klavanin teoksista OUTI-kirjastojen kokoelmissa on kaksi (Pedon hetki ja Tyttärenne on minulla). Myös Klavanin muita teoksia voi kuitenkin tilata kaukolainaksi.
Linkit
Joseph Wambaugin suomennetut teokset kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_…
Andrew Klavanin suomennetut teokset kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22f…
Oulun kaupunginkirjaston kaukopalvelu: https://www.ouka.fi/...
En löytänyt kysymyksesi sitaattia Marcus Aureliuksen Itselleni-teoksesta. Kyseessä on todennäköisesti yksi lukuisista internetiä kiertävistä lauseparsista, jotka perusteetta on liitetty kuuluisaan ajattelijaan.Etäisesti kysymyksesi englanninkielistä sitaattia muistuttava kohta löytyy Itselleni-teoksen toisesta kirjasta, jossa Aurelius koskettelee kyynikkofilosofi Monimoksen (300-l eKr.) tietoteoreettista relativismia. Marke Ahonen on kääntänyt kohdan (II, 15) seuraavalla tavalla:"Kaikki on käsitystä." On selvää, mitä vastataan kyynikko Monimokselle, mutta selvää on myös, mikä hyöty tuosta sanonnasta on, jos ottaa vain sen ytimen, sikäli kuin se on totta.Monimokselle kaikki tosiasiat ovat siis suhteellisia. Marcus Aurelius taas oli...
Richard Scarryn v. 1970 ilmestyneessä kirjassa Eläinten joulu on kertomus nimeltä Nallekarhu Kamalus.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy tätä valitettavasti enää vain yksi lainattava kappale Tapiolan kirjaston varastosta, josta voit sen varata itsellesi.
Ensimmäisenä tuli mieleen Anne Fankin päiväkirja useine painoksineen ja Hadrianus, tuntojensa kanssa kamppaileva nuorimies Englannista. Molemmat voisi ajatella nuortenkirjoiksi, vaikka raja nuorten- ja lastenkirjallisuuden välillä onkin joskus niin häilyvä.
Tässä kirjoja, joiden pitäisi olla kirjoitettu päiväkirjamuotoon – ikävä kyllä, en päässyt tarkistamaan kaikkia.
LASTENKIRJAT:
Noronen, Paula: Emilian päiväkirja- sarja, 2007
Sundvall, Vivec : Mimmi-sarja, 1989-
Clearly, Beverly: Hei taas, herra Kirjailija, 1985
NUORTENKIRJAT:
Lukkarila, Päivi: Tyttöystävätesti, 2008
Hamberg, Emma: Linan yökirja, 2008
Benton, Jim: Rakas nuija päiväkirjani –sarja, 2006-
Poutanen, Kira: Ihana meri, 2001
Stewart, Sean: Cathyn kirja: löytäjää pyydetään...
Vaikka Suomessa tutkitaan varmasti myös hämähäkkejä, ei kaikkien lajien asiantuntijoita välttämättä löydy eikä jokaisen lajin tarkkaa perustutkimus ole tehty.
Ensimmäisen kysymyksen osalta pitäisin Wikipedian artikkelissa olevaa mainintaa "Monet lajit ovat verraten kookkaita" vihjeenä siitä, että 20 millinen saattaa hyvinkin tulla vastaan myös Suomessa. Englanninkielisen Wikipedian mukaan suurimpien juoksuhämähäkkilajien (englanniksi wolf spider) vartalo (ei siis koivet) voi olla jopa 35 millin pituinen (täyttää ison kämmenen jalkoineen). Hyvä uutinen on, että kotimaiset lajit ovat myrkyttömiä eli suurestakaan yksilöstä ei ole ihmiselle vaaraa tai haittaa.
Kaikki lintuhämähäkkilajit ovat ns. lämpimien vyöhykkeiden eläimiä, joten vapaaksi...
Enlannissa ei ole vastaavia muotoja kuin ruotsinkielen hans ja sin.
Jos halutaan erityisesti korostaa, että Matin takki on hänen omansa, voidaan sanoa:
Matti takes his own coat to the coat rack.
Muuten sisältö selviää asiayhteydestä eli takin omistajaa ei erityisesti painoteta:
Matti takes his coat to the coat rack.
https://www.ef.fi/englannin-kieliopas/englannin-kielioppi/pronominit/
http://materiaalit.internetix.fi/fi/kielet/englanti11/e6_lesson5.htm
Venäjäksi tekstitettyjä suomalaisia elokuvia meillä ei näytä olevan, mutta englanniksi tekstitettyjä kyllä on. Listan voi hakea esimerkiksi käyttämällä Helmetin tarkennetun haun hakulaatikkoa. Silloin kannattaa ensimmäiseksi hakusanaksi kirjoittaa "ääniraita suomi" (= elokuvassa puhutaan suomea). Toiseksi hakusanaksi voi kirjoittaa aihe = Suomi (elokuva on tehty Suomessa). Hakusanan tarkennuksen voi valita pienestä kolmiosta toisen hakusanan edestä. Näiden lisäksi täytyy vielä valita aineisto = elokuva (mukaan tulevat DVD- ja BD-elokuvat) sekä valita kieleksi englanti. Tällä haulla sai tulokseksi 506 elokuvan listan. Valmista hakujoukkoa voi supistaa ottamalla mukaan vaikka vain aikuisten elokuvat tai vain DVD-elokuvat.
Parhaiten tämän saa selville lukemalla näytelmän, https://www.doria.fi/handle/10024/100898. Miljööstä saat osviittaa Kirjasammon kuvauksesta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17392.
Tässä muutama esimerkki alakoululaisille tai sitä nuoremmille suunnatusta kirjallisuudesta, jossa kuvataan liikuntavammaa tai liikuntarajoitetta. Alm Dahlgren, Jenny: Lennin linnut (2025)Fairbairn, Nathan: Kuono kohti kesää (sarjakuva, 2025)Sopanen, Tapani: Pyörätuolisuperi ja tehtävä Kotkavuorella (2022)Uusi-Viitala. Saija: Aamu ja salaperäinen seteli (kuvakirja, 2024)Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi etsiä Keski-kirjastojen https://keski.finna.fi -tietokannasta hakusanoilla liikuntarajoitteet tai liikuntavammaiset.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on useita loitsuja, lähinnä suomalaiseen kansanperinteeseen liittyen, käsitteleviä teoksia.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Havaste, Paula, Loitsukirja, Gummerus, 2007.
Mull on kourat kontiolta : loitsuja ja taikoja, SKS, 1986.
Suomen kansan muinaisia loitsurunoja, SKS 1880.
Lisää teoksia voit etsiä HelMet-aineistohausta hakusanalla loitsut (ruotsinkieliset kirjat löytyvät hakusanalla trollformler) , http://www.helmet.fi
Tässä alkuun muutama Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvä teos:
Quilliam, Susan: Lapsesi sanaton kieli--käytännön opas vanhemmille. 1994. Morris, Desmond: Mikä vauvaa naurattaa. u.l. 1998. Lapsen normaali ja poikkeava kielen kehitys. 1993 (esim. luku Launonen: Eleestä puheeseen). Nieminen, Pirkko:Äidin ja lapsen kommunikaatio ja lapsen kielen omaksuminen. 1991. Koppinen, Marja-Leena: Lapsen kieli ja vuorovaikutustaidot. 1989. Leiwo, Matti: Lapsen kielen kehitys. 1989.
Näiden saatavuuden saat selville osoitteesta http://www.libplussa.fi. Voit tehdä myös asiasanahakuja pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokantaan.
Ja tässä muutama lehtiartikkeliviite:
Klemettilä, Sinikka : Eleet ja ilmeet kertovat kaiken : koko vauva 'puhuu'....
Pikaisen kirjallisuuskartoituksen perusteella vaikuttaisi siltä, että kirjallisuutemme kieltolakiaikaan sijoittuvissa kuvauksissa suosituimpia aiheita ovat viinan salapoltto ja myynti, trokarit ja trokaus sekä salakuljetus. Viinaa hankitaan tavallisimmin laitakaupungin salakauppiailta tai sitä itse salaa polttaneilta yksityisyrittäjiltä. Tyypillinen kuvaus viinan ostosta salakauppiaalta löytyy esimerkiksi Mika Waltarin kirjasta Suuri illusioni.
Hakusanalla "kieltolait" saa Kirjasammosta aika hyvän yleisnäkymän kieltolakiaiheiseen kaunokirjallisuuteemme ja sen painopistealueisiin.
Lapin läänihallitustalo valmistui 1938 ja sijaitsi Korkalonkadun varrella sijaitsevalla tontilla. Vuonna 1939 lääninhallituksen rakennukseen kytkettiin viisikerroksinen virastotalo. Ennen vuotta 1944 valtion virastotalon ja Lapin lääninhallituksen kortteli sijaitsi noin sata metriä nykyisen virastotalon tontilta pohjoiseen. Talvisodan loppuaikana 2.2-19.3.1940 Lapin lääninhallitus toimi evakuoituna Pallas-hotellissa. Lapin Lääninhallitus toimi 19.9-15.11.1944 Kokkolan Grand-hotelliin evakuoituna.Lähteet:Enbuske, Matti. Rovaniemen historia vuoteen 1990. Rovaniemi, 1997- s.205.Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo. Lapin lääninhallitus. Rovaniemi, 2022.
Kyseessä ovat paahdetut kurpitsansiemenet, virallisesti pepitas de calabaza. Pepa on espanjaksi siemen, ja pepitas sen diminutiivimuoto monikossa. Kuten tästä voi päätellä, yhdysvaltalaisiin resepteihin nämä siemenet ovat päätyneet Meksikosta, jonka keittiötaiteessa ne ovat merkittävässä osassa. Siemeniä käytetään myös sellaisenaan naposteltavana espanjankielisessä maailmassa Atlantin kumminkin puolin.
Tekoälyn sotilaallisista sovellutuksista on kirjoitettu viime vuosina paljon. Tekoäly onkin puolustusvoimien tutkimusagendan 2015 mukaan yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden tutkimusteemoista. Tekoälysovelluksilla on toistaiseksi merkittäviä rajoitteita. Ei ole nähtävissä, että koneet kykenisivät lähitulevaisuudessa toimimaan autonomisesti. Tekoäly kykenee ratkaisemaan ihmistä paremmin ja nopeammin yksityiskohtaisesti määritellyt ongelmat. Tekoäly ei kykene yleistämään oppimaansa ja soveltamaan sitä toisenlaisessa tilanteessa. Keskipitkällä aikavälillä tekoäly kykenee suorittamaan rajattuja tehtäviä ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta ja valvontaa.
Vuoteen 2035 mennessä kyetään ehkä kehittämään miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien...
Yhdyssanoissa on yleensä kaksi osaa, joista tavallisesti ensimmäinen määrittää toista, esimerkiksi kahvikuppi, kivitalo, kansallisvaltio, nuorimies. Edellistä, määrittävää osaa, sanotaan määriteosaksi ja jälkimmäistä perusosaksi. Perusosa ilmaisee sanan tarkoitteen lajin. Myös useampiosaiset yhdyssanat voidaan useimmiten jakaa samaan tapaan kahtia määriteosaksi ja perusosaksi, esimerkiksi yli + oppilas, ylioppilas + tutkinto, ylioppilastutkinto + lautakunta tai ylioppilas + tutkintolautakunta.
Liikuntapuisto on yhdyssana ja liikuntapuistoja on ympäri Suomea kunnissa ja kaupungeissa. Keskusliikuntapuisto sen sijaan näyttää liittyvän nimenomaan Kaarinaan. Olisiko kyseessä Kaarinan...
Olet oikeassa! Oiva Lohtander esitti todellakin Rehtori Rummukaista Hannu Kahakorven erinomaisessa televisiota varten tehdyssä minisarjassa. Sarja valmistui vuonna 1979 ja sitä on esitetty Suomen televisiokanavilla useampaan otteeseen sen jälkeenkin. Varsinaista teatterilevitykseen tarkoitettua elokuvaa ei siis ole tehty tästä Arto Paasilinnan kirjoittamasta kirjasta. Lisätietoja minisarjasta, näyttelijöistä ja ohjaajista löytyy mm. seuraavasta linkistä:
http://www.imdb.com/title/tt0079670/
Sivut ovat englanninkieliset.
