Mannerheimista on Pertti Rajalan selkosuomeksi kirjoittama elämäkerta, se voisi olla sopiva.Rajala, PerttiMannerheim : Suomen marsalkan elämäkerta selkokielelläHelsinki : BTJ, 2010ISBN 9789516927858 kovakantinenMannerheim : Suomen marsalkan elämäkerta selkokielellä | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)
Uskonnollista sanastoa löytyy laajoista suomi-englanti tai englanti-suomisanakirjoista esim.
HURME, Raija: Uusi suomi-englanti suursanakirja. WSOY, 1987.
REKIARO, Ilkka. Nykyenglannin käyttösanasto aihealueittain. Gummerrus, 1997.
(aiheena mm. uskonto, tosin sanasto on suppea)
Jos näiden teosten sanasto ei riitä ja tarvitset erikoisterminologiaa, kehoitan tiedustelemaan
sanastoa Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta, internet -osoite on:
http://www.helsinki.fi/teol/kirjasto/kotisivu.html tai puh.09-19123870
Sirkka Marttila...
Zacharias Topeliuksen satu Koivun suuret haaveet hiirenkorva-aikaan (Björkens stora drömmar under mössörontiden, 1871) on luettavissa teoksesta Topeliuksen satuaarteet (suom. Irja Lappalainen, Otava, 1990). Sama satu on suomennettu myös nimellä Koivun suuret tuumat hiirenkorva-ajalla. Tämä suomennos sisältyy mm. teoksiin Parasta Topeliusta (suom. Tauno Karilas, Valistus, 1962), Topelius Zacharias: Lukemisia lapsille 4 (suomentajat V. Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa, useita painoksia, WSOY) ja Rudolf Koivun lukukirja (koonnut Marja Kemppinen, Otava, 1977 ja 2017).
Saatte sadun sähköpostiinne.
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?anywhere=Koivun+suuret+tuumat
https://www.kirjasampo.fi/fi/...
Tamara Lund on levyttänyt laulun nimellä "Lasi shampanjaa". Se alkaa: "Joskus tunnelmaan jo pieni sana vie". Laulun alkuperäinen nimi on "Oft genügt ein Gläschen Sekt". Sen on säveltänyt Robert Stolz (1880-1975). Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tamara Lund. Laulu sisältyy operettielokuvaan "Frühlingsparade" (1934 tai 1935). Englanninkielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1940 nimellä "Spring parade". Toinen saksankielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1955 nimellä "Ein Deutschmeister". Operetin näyttämöversio kantaesitettiin Wienissä vuonna 1964.
Lähteitä:
Frülingsparade Operetten-Lexikonissa:
https://www.operetten-lexikon.info/?menu=227&lang=1
Gänzl, Kurt: Gänzl's book of the musical theatre (Bodley Head, 1990, s. 1199-...
Suomalainen novellihakemisto ei tunne ystävä- tai ystävyysaiheisia novelleja, mutta ko. sanat esiintyvät sielläkin kyllä novellien nimissä.:
Lappalainen K, Ystävieni malja; Canth M , Ystävykset; Haanpää P, Ystävykset; Hesse H, Ystävykset; Kojo V, Ystävykset; Maupassant G, Ystävykset; Reijonen J, Ystävykset; Turgenev I, Ystävykset; Pentikäinen M, Ystävyys; Salmela M, ystävyys; Kojo V, Ystävä; Talvio M, Ystävä; Maugham W, Ystävä hädässä; Järvinen AE, Ystävän salaisuus; Laxness H, Ystäväni.
Romaaneja ystävä- tai ystävyysaiheisia ovat mm. Steinbeck, Ystävyyden talo; Trojepolski, Bim mustakorva; Bach, Lähellä jokainen sydän; Morrison, Sula; Carpelan Bo, Axel; Aaltonen, Anna kulkee enkelin kanssa. Saatavuustiedot kannattaa tarkistaa sekä...
Kysymäsi kirja voisi olla Kornei Tsukovskin Tohtori Kipula.
Kirjassa tohtori Kipulan mukana Afrikkaan matkustaa liuta eläimiä mm. porsas, koira, papukaija, lehmä, pöllö ja krokotiili. Afrikassa joukko tapaa myös kaksipäisen eläimen ( ei siis yksisarvista).
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,http://www.helmet.fi .
Jos tämä ei ole kaipaamasi kirja, muistaisitko koska olet kirjaa lukenut ja hieman lisää yksityiskohtia.
Satu nimeltä Kaurapuurojättiläinen on Annikki Setälän käsialaa ja löytyy esimerkiksi teoksista Rudolf Koivun lukukirja (Otava 1977) ja Meidän lasten lukukirja (Aukusti Salo, 1957).
Kysyin asiasta Sanastolta, joka hallinnoi kirjastojen lainauskorvauksia (joita on maksettu vuodesta 2007) ja Suomen kirjastoseurasta. Ikävä kyllä tietoja aiemmista lainatuimmat -listauksista ei heiltäkään löytynyt.
Helmet-kirjastossa otettiin tuolloin 2014 käyttöön erillinen tilastointiosio, josta nuo tiedot saa helposti haettua, joten sitä aiempia tietoja ei meillä ole. Joillain kirjastoilla saattaa ehkä olla omia listoja, joista voi vinkata tämän vastauksen kommenteissa.
Ari Leskelä on toimittanut nuottikokoelman nimeltä Hitit 70-luku, josta löytyy kyselemänne kappale Laulumme soi. Nuotin saatavuutta pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi.
Paikan, muistomerkin ym. nimen julkistamistilaisuudesta voi käyttää montaa eri nimeä.
Vierasperäisiä sanoja ovat ainakin vihkiminen ja inauguraatio.
Vihkiä-sanan mekitys on mm. seuraava: 'asettaa joku tai jokin juhlallisin menoin määräarvoon tai tehtävään'. Sana lienee lainattu keskiajalla muinaisruotsista. Muinaisruotsin vighia on merkinnyt 'vihkiä, pyhittää'.
Inauguraatio-sanan merkitys on mm. 'juhlallinen vihkiminen käyttöön'. Sanan alkuperä on latinan kielessä. En löytänyt sanan alkuperän selvitystä mistään saatavillani olevasta suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, vaan jouduin turvautumaan englannin kielen sanan inauguration etymologisiin selvityksiin. Sana juontaa juurensa latinan kielen sanasta...
Löysin tiedon kalastusoikeuksien siirrosta Baurilofille myös Kesälahden kunnan kulttuuriympäristöohjelmasta. Leena Lusa: Rannoilta kyläteille. Linkki ohjelman sivuille.En osaa päätellä julkaisun lähdeluettelosta, mistä julkaisusta tieto olisi peräisin. Lisämainintojen metsästys saattaa olla haastavaa.Kesälahden seurakunnan historiasta kertovilla sivuilla on maininta:"Valamon luostari luopui täkäläisistä maaomaisuuksistaan 9.6.1630. Luterilainen seurakunta tänne perustettiin 1630-luvun alussa Kesälahti-Uukuniemi nimellä. Seurakunnan perustamisaika ei ole säilynyt missään, mutta vuoden 1632 tilikirjoissa mainitaan, että Kesälahden luterilaiselle kirkkoherralle Martinus Martinpoika Fabritiukselle on maksettu palkkaa. Tästä merkinnästä...
Pusula-kunnasta on käytetty aiemmin myös nimityksiä Puslaa ja Pussulla. Pusulan kylään rakennettiin kappelikirkko vuonna 1838, ja kylän nimestä tuli koko kappeliseurakunnan ja pitäjän nimi. Nimi perustuu todennäköisesti henkilönnimeen Pusu tai Pussu, joka ilmeisesti perustuu skandinaaviseen miehennimeen Bose, Bosse, Busse. Lohjalta tunnetaan henkilönnimet Olof Pussusson (1404) ja Johan Boos (1583).
(Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Lain mukaan yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Yleensä työpaikkailmoituksissa kirjastonhoitajan tai virkailijantehtävän hakijoilta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Tämä vastaa yliopistossa perus- ja aineopintoja. Myös alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti) siis riittää kirjastovirkailijaksi tai kirjastonhoitajaksi työllistymiseen, mikäli se sisältää tarpeeksi kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Laki yleisistä kirjastoista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P17...
Runoa on paljon käytetty suruadresseissa ja muistokirjoituksissa. Valitettavasti sen tekijästä ei kuitenkaan löydy tietoa.
Jos joku palvelumme lukijoista tunnistaa kyseisen runon, tiedon voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään.
Olet jo lukenut paljon aiheeseen liittyvää ja vaikuttaa siltä että sinulla on melko tarkka käsitys siitä minkälaista materiaalia haluat. Siksi on jollain määrin vaikea antaa lisää lukuvinkkejä, mutta tässä nyt jotain niin yleistä kuin erityistäkin.
Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailua ja luettelointia on pidetty hankalana ja miltei mahdottomanakin asiana. Porin kirjaston sivuilta löytyy kirjastonhoitaja Erkki Salon Roma - tietokanta http://www.pori.fi/kirjasto/roma/ , johon on huolellisesti kuvailtu erilaista kotimaista ja käännettyä kaunokirjallisuutta vuoteen 1996 asti. Esimerkiksi haettaessa sanalla VIERAANTUMINEN saadaan 88 viitettä, niitä selaillessa voi saada ideoita, vaikka hakusana tuottaa myös paljon epärelevanttia aineistoa.
Ja...
Tässä joitakin kollegan kokoamia suosittuja kirjasarjoja. Osaa lukevat joukon pienimmät, ja osaa kouluikäiset. Kirjoja saa lainaan kirjastoista.
- Ryhmä Hau
- Frozen
- Neropatin päiväkirja / Jeff Kinney
- Lasse-Maijan etsivätoimisto / Martin Widmark
- Tatu ja Patu / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Risto Räppääjä / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Lukupalat
- Ystäväni Maisa / Lucy Cousins
- Puppe / Eric Hill
Ihminen on alkanut käyttää työkaluja hyvin varhaisessa kehityksensä vaiheessa. Se, missä vaiheessa työvälineitä voidaan kutsua koneiksi, on ehkä tulkinnan varaisempaa. Periaatteessa ajatuksena on, että käytetään voimaa teknisen laitteen käyttämiseen. Voiman lähteenä voi olla lihasvoima (eläimet, ihmiset) tai myös luonnonvoima (vesi, ilma). A.G. Drachmannin Antikens teknik -nimisessä teoksessa määritellään tekniikan synty niin, että tiettyjen merkittävien tarpeiden - ravinnon saannin, asumusten ja vaatetuksen tuottamisen - tyydyttämiseen tarvittiin välineitä ja tarve synnytti teknisiä keksintöjä. Myös sodankäyntiin ja liikkumiseen lliittyi tarpeita (kuljetus, piiritystekniikka, muurinmurskaus), jotka inspiroivat...
Jo mainitsemiesi lisäksi löytyy mm.:
- Aila Meriluoto
- Kullervo Rainio
- Lasse Heikkilä
- Tuomas Anhava
- Pentti Holappa
- Olli-Matti Ronimus
- Tyyne Saastamoinen
- Maila Pylkkänen
- P. Mustapää
- Aaro Hellaakoski
- Juha Mannerkorpi
- Eila Kivikkaho
- Lassi Nummi
- Helvi Juvonen
(Kai Laitinen : Suomen kirjallisuuden historia / Lyriikan modernismi, 1997 s. 467
Voit myös hakea lyyrikoita Vaski-Finna -tietohausta:
Mene Vaski-verkkokirjaston etusivulle (Vaski.Finna.fi)
- Valkoisen palkin, jonka sisällä lukee "Hae kokoelmasta" alapuolella on pieni harmaa palkki, jossa on suurennuslasi ja lukee "Tarkennettu haku", klikkaa sitä.
- Hakuryhmät palkissa on oikealla "Kaikki osumat", klikkaa sitä
- Valitse "Luokitus"
- Vasemmalla olevaan...
