Helsingin Peikot -jääkiekkojoukkue toimi tällä nimellä kaudella 1970-71, jolloin se pelasi Suomen sarjan eteläisessä lohkossa. Joukkueen tuloksiin voi tutustua julkaisussa Jääkiekkokirja 1971-1972 (toim. Aarne Honkavaara), joka löytyy avoimesti verkosta osoitteesta: Jääkiekkokirja 1971 - 1972. Tämän kauden jälkeen joukkue putosi maakuntasarjaan ja toiminta päättyi. Ennen kautta 1970-71 joukkueen nimi oli Jokerit II.Jokerit Wiki -verkkosivulta löytyy joukkueen kokoonpano ja pistepörssi, muttei pelinumeroita: Helsingin Peikot | Jokerit Wiki | Fandom. Alla kyseinen taulukko: OMSPRKeijo Koivunen121692510Pekka Vuorio1410142429Matti Jalanko1397164Olli Hietanen1471810Hannu Jalanko112680Reijo Simola93360Tero Räty143252Matti...
Darling-laulajanimen takana on saksalainen laulaja nimeltä Catherine Frey. Alla linkit Suomen kansallisdiskografia Violaan ja Discogs-sivustolle:
https://finna.fi
https://www.discogs.com/artist/643631-Darling-3
Enter ry on tehnyt selkeän esityksen tästä amerikkalaisesta yhtiöstä Se löytyy alla olevasta linkistä:
https://bin.yhdistysavain.fi/1577988/mI6VEavfJZxtCCbENKe40SdYOs/Kansalliset_Seniorit_Googlen_palvelut.pdf
Hei!
Henkilöhahmojen nimiä on tapana muuntaa kielialueelle sopiviksi. Tässä tutkimustyö aiheesta esimerkkinä Harry Potter -kirjat :
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/124658/gradu2015kosunen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
esimerkki Ronja Ryövärintytär-elokuvasta:
https://eoto.blogs.tamk.fi/tag/film-industry/
Alkuperäinen nimi on kyllä Mattis, kuten tältä sivulta käy ilmi:
http://paljonmeluakirjoista.blogspot.com/2015/06/astrid-lindgren-ronja-rovardotter-elina.html
Sähkön hinnoittelu on kovin hämmentävää ja sekavaa ja tämäkin on melko epäselvä asia. Meiltä kirjastosta ei löytynyt tähän selitystä emmekä löytäneet täältä Energiavirastostakaan selitystä. Energiavirasto valvoo sähkön hinnoittelua, joten sieltä asiasta kannattaa tiedustella, jollei oma sähköyhtiö vastaa tiedusteluihin.
Etsimäsi kirja voisi olla Gunnel Linden "Lurituri matkoilla" (Gummerus, 1962). Sängyllä matkailevia lapsia löytyy myös kirjoista Mary Norton: "Lentävä sänky" (Weilin+Göös, 1987) ja Elaine Horseman: "Kuplii kuplii" (Otava 1966).
Lehti löytyy Kansalliskirjaston kokoelman lisäksi Kuopion Varastokirjastosta. Lehteä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta ja kirjastossa voi antaa osoitteeksi tämän https://vaari.finna.fi/Record/vaari.64603 (kyseisen lehden tiedot). Varastokirjasto toimittaa myös valokopioita, jos pystyy yksilöimään artikkelin, jonka tarvitsee. Myös tästä asiasta kannattaa keskustella oman kirjaston henkilökunnan kanssa. Varastokirjaston palvelut ovat yleisesti ottaen maksuttomia, mutta välittävä kirjasto voi periä maksuja. Tämäkin selviää omassa kirjastossa.
Heikki Poroila
Voisiko kyseessä olla Outi Nyytäjän kirja Hirviöt: kasvatusnäytelmä. Kirja on julkaistu Helsingissä vuonna 1987. Siellä erän perheen äiti kokee itseänsä pölyimurina ja pesukoneena. Toisen perheen isä rukoilee "isä meidän..."
Kemistiä ei valitettavasti ole nyt käytettävissä, mutta käytettävissämme olevista lähteistä emme ole löytäneet kuvailemallesi menetelmälle minkäänlaista vahvistusta.
Luulisi näin helpon alkoholinvalmistustavan olevan laajasti käytössä ja netinkin olevan pullollaan ohjeita. Mainintoja ei kuitenkaan löytynyt. Netissä on kyllä ohjeita, joissa käytetään pakastettua appelsiinimehua, mutta itse valmistus tapahtuu kuitenkin lisätyn veden ja sokerin kanssa käymisastiassa lämpimässä tilassa.
Vaski-kirjastojen kokoelmissa ei ole suomeksi käännettyjä kiinalaisia sanomalehtiä. Otin yhteyttä Suomi-Kiina-seuraan ja tarkistin myös heiltä, olisiko tällaisia lehtiä saatavilla ylipäätään missään Suomessa. Heidän tietojensa mukaan ei valitettavasti ole.
Vaski-kirjastojen verkkokirjastossa, osoitteessa vaski.finna.fi, pääset kuitenkin lukemaan englanninkielisiä kiinalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä PressReader-palvelussa. Tätä varten tarvitset Vaski-kirjastojen kirjastokortin. PressReader-palvelu on etäkäyttöinen, joten kirjastokortin tunnuksella ja PIN-koodilla pääset siis lukemaan lehtiä myös kotoa käsin. Lisätietoa PressReader-palvelusta saat mistä tahansa Vaski-kirjastosta.
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Ainakin Pasilan kirjastossa on käsikirjastokappaleena (kartta ei lainata) veneilijöille tarkoitettu Inarinjärven kartta, johon on merkitty syvyydet,
Linkki karttaan https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2028698?lang=fin
Jos menet Pasilan kirjastoon, karttaa kannattaa kysyä henkilökunnalta. Karttaa säilytetään merikorttien yhteydessä.
Droonien torjumista äänikanuunan tai vastaavan laitteen avulla on tutkittu Korea Advanced Institute of Science and Technology -yliopistossa vuonna 2015, ks. juttu PC Worldissa ja tutkimusartikkeli. Tutkimuksen mukaan ääni voi aiheuttaa toimintahäiriön gyroskoopissa ja droonin putoamisen alas.
Ilmari Jäämaasta ja Talvi-iltain tarinoiden suomennoksesta löytyi käytettävissä olevista lähteistä niukanlaisesti tietoa.
Lyhyet elämäkertatiedot Ilmari Jäämaasta löytyvät teoksesta Suomen elämäkerrasto (kirjoittanut Ilmari Heikinheimo, WSOY, 1955). Kansallisbiografiassa on hänestä kertova artikkeli, jonka saa luettavakseen maksua vastaan tai voi lukea kirjastossa, jossa on palvelun käyttöoikeus (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1619). Jäämaasta löytyy myös Wikipedia-artikkeli: (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_J%C3%A4%C3%A4maa).
Jäämaa syntyi Helsingissä vuonna 1888 ja kuoli vuonna 1934. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja toimi mm. opettajana, WSOY:n kirjallisena johtajana ja Nuori-Voima -...
Valitettavasti tiedonhaku Kirjasammosta, Finnasta ja Googlesta ei tuottanut tulosta. Myöskään kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta ei tunnistanut teosta kuvauksen perusteella. Tunnistaisiko kukaan Kysy kirjastonhoitaja -palvelun lukijoista kirjaa? Kommenttikentässä voi vinkata kuvaukseen sopivista teoksista!
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Keskisuomalainen vuosilta 1962 ja 1963 mikrofilmeinä. Niitä voi lukea mikrofilmihuoneessa kirjaston 3. kerroksessa. Jos haluat varata mikrofilmihuoneen, ota yhteyttä lainaukseen, puh. 014 2664123.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet
Tässä joitakin teoksia, joista toivottavasti löytyy tukea selviytymiseen. Kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä.
Lapsen kuolema : tietoa ja tukea lapsen kuoleman kohdanneille, toimitus: Anna Liisa Aho, Maarit Kivikko, Erja Mesikämmen ja Susanna Uittomäki. KÄPY - Lapsikuolemaperheet, 2014. Vertaistukea lapsensa menettäneille perheille.
Johanna Ervast, Jäähyväisten jälkeen, kertomus elämästä lapsen kuoleman jälkeen. Paasilinna, 2009 . Kolme vuotiaan lapsensa menettäneen perheen selviytymistarina.
Eila Jaatinen, Äläkä sure, Sakari. Katharos, 2009. Itsemurhaan kuolleen lapsen perheen kertomus.
Rakas lapseni : kertomuksia lapsen kuolemasta, toimittanut Leena Vilkka. Biofilos, 2008. Lapsensa menettäneiden vanhempien kertomuksia.
Lapseni...
Ruotsin kansalliskirjasto Kungliga biblioteket (KB) on digitoinut ruotsalaisia sanomalehtiä. Svenska dagstidningar -verkkoaineistossa on digitoitu Aftonbladet, Dagens industri, Dagens nyheter, Expressen och Svenska dagbladet kokonaan. Sen lisäksi on n. 400 sanomalehteä, joita on digitalisoitu osittain. Tällä hetkellä palvelusta löytyy 200 miljoonaa sivua. Tekijänoikeussyistä vapaasti käytössä sanomalehdet ovat silti vain vuoteen 1903 asti. https://www.kb.se/hitta-och-bestall/hitta-i-samlingarna/svenska-dagstidningar.html
Verkkopalveluun pääsee https://tidningar.kb.se/
Suomen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan Eino Leinolta on käännetty ruotsiksi seuraavat teokset:
Alla kasvon Kaikkivallan : mystillinen trilogia : erään aikansa lapsen ajatuksia, tunnustuksia ja kaukonäkyjä
Helkavirsiä
Nuori nainen
Näiden lisäksi on käännetty valikoima runoja nimellä Lyriskt urval (kääntäjä Diktonius, Elmer). Finna.fi:n tiedoista ei valitettavasti löydy kirjan sisällysluetteloa, joten en pysty varmasti sanomaan, löytyykö Legenda siitä.
Meillä Iltalehti on luettavissa eMagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti sen arkisto ulottuu vain vuoden taakse. Iltalehden omien sivujen arkisto ei ulotu edes niin kauaksi.
Kansalliskirjastossa Helsingissä Iltalehteä voi tutkia mikrofilmiltä tilaamalla etukäteen filmit lukusalikäyttöön https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html
Pantilliset-verkkosivustolla osoitteessa http://pantilliset.fi/perustietoa/ kerrotaan, että pantin saa ainoastaan ehjästä tölkistä tai pullosta, jossa etiketti on vahingoittumaton. Voit siis kokeilla, saisiko tölkit suoristettua siten, että automaatti hyväksyisi ne.
Muussa tapauksessa voit laittaa metallitölkit metallinkeräykseen ja pullon materiaalista riippuen muovin- tai lasinkeräykseen. Osoitteesta https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/Sivut/default.aspx löytyy mainio opas, jonka avulla voi tarkistaa, mihin roskikseen mikäkin tuote kuuluu.
