WSOY:n sivujen mukaan Arto Paasilinnan tunnetuimpia teoksia ovat Jäniksen vuosi, Hirtettyjen kettujen metsä, Ulvova mylläri ja Hurmaava joukkoitsemurha. Lista Paasilinnan teoksista löytyy esimerkiksi täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna#Teokset
Kirjasammon sivuilta löytyy paljon tietoa hänestä ja hänen teoksistaan: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911
Kansallisbiografiassa on myös artikkeli Paasilinnasta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4903
Linkki WSOY:n sivulle: https://www.wsoy.fi/kirjailija/arto-paasilinna
Jos teos on peräisin EU:n tai ETA:n alueelta on tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat yleensä voimassa 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos tekijöitä on useita (esim. useampi artikkelin kirjoittaja) lasketaan suoja-aika viimeisenä kuolleen tekijän kuolemasta. Jos teoksen tekijä on tuntematon, on tekijänoikeus voimassa kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin.
Lisätietoa tekijänoikeuden suoja-ajoista:
Tekijänoikeuslaki 404/1961
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
- Katso 4. luku
Tekijänoikeuden syntyminen /Tekijänoikeus.fi
https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/
Hei,
Koulukohtaisia linjauksia voi toki olla. Niissä tapauksissa lienee kyseessä sen varmistaminen, ettei vahingossa rikota lakia asian moninaisuuden vuoksi. Lähtökohtaisesti ei ole syytä miksi ei saisi käyttää, jos materiaali on lisätty sinne laillisesti ja sen käyttö ei riko tekijänoikeuksia.
tekijänoikeus.fi -sivustolla on usein kysytyissä (https://tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/) seuraavasti:
"YouTubessa julkaistut videot katsotaan yleensä tekijänoikeuksien kannalta elokuvateoksiksi, joiden esittämiseen opetuksessa tarvitaan erillinen lupa. YouTuben palveluehdoissa todetaan, että palvelusta voi katsella tai kuunnella sisältöä henkilökohtaisessa, ei-kaupallisessa tarkoituksessa, johon oppilaitoksessa tapahtuva esittäminen ei...
Aseistakieltäytyjänä jatkosodassa teloitettu Arndt (hautakivessä Arnd) Juho Pekurinen (1905-1941) on tosiaan haudattu Malmin hautausmaalle. On aika mahdotonta selvittää (ainakaan ilman arkistokäyntejä), kuka on Helsingin pommituksissa 1939 - 1944 menehtyneiden muistomerkissä ilmeisesti mainittu Arnold Pekurinen. Perin outoa kuitenkin olisi, jos teloitettu aseistakieltäytyjä olisi mainittu vuonna 1989 pystytetyssä Helsingin pommitusten uhrien muistokivessä. Mutta ei se varmaan täysin mahdotonta ole, ja jos syntymä- ja kuolinvuodet ovat samat kuten toinen nimikin, niin yhteensattuma on kieltämättä melkoinen, mutta tämän lähemmäksi totuutta ei ole tässä päästävissä.Helsingin pommituksissa kuoli talvisodassa 177 ja jatkosodassa 230 henkeä.
Jos itselläsi on VHS-kasetin kokoinen adapteri, jonka sisälle tuon 8 mm:n kasetin voi laittaa, Pasilan kirjastosta löytyy VHS-digitointilaite. Adpteria ei kuitenkaan kirjastossa ole. Digitoinnin voi polttaa levylle, joka pitää olla itsellä mukana Laitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi.
Tunnusluvun eli pin-koodin saat, kun menet mihin tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen, esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja pyydät tunnuslukua. Saat itse valita tunnuslukuun tarvittavat neljä numeroa.
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Tunnusluvusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/.
Hamsterista lähtee eläinpölyä eli eläinhilsettä aivan samalla tavalla kuin koirista, kissoista, hevosista ja muista eläimistä. Jopa karvattomista koirista lähtee eläinpölyä.
Eläinpöly voi aiheuttaa allergiaa, ja myös karvattomista eläimistä irtoaa pölyä eli hilsettä, vaikka joskus mainostetaankin esim. joitain koirarotuja "allergiavapaina" tai allergiaa aiheuttamattomina.
Kyseessä on varmaankin Erkki Rekimiehen Tapporahat: tarina suden ajosta, Poikien Seikkailukirjaston osa 21. Alkuperäinen ilmestymisvuosi 1959 (Otava ); 2. korjattu painos ilmestynyt 1973 (Nuorten Toivekirjasto).
Olisikohan kyse Juhani Ahon lastusta Tuomiokello. Kyseinen lastu on julkaistu myös teoksessa Lastuja : valikoima kouluja varten, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1905 ja sen jälkeen siitä otettiin useita uusintapainoksia, mm. vuosina 1914, 1929 ja 1930.
Vuoden 1905 valikoima on digitoitu ja luettavissa myös verkossa. Tuomiokello on teoksen sivulla 116.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100438/Lastuja_valikoima_kouluja_varten.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tuomiokello-lastun voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Juhani Aho: Valikoima lastuja (WSOY, 2011), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
https://www.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8aee85e4-0b16-4c77-bf38-7a0b89bdc90a
Rauman pääkirjastossa on mahdollista digitoida materiaalia vinyyliltä cd-levylle. Digitointihuone tulee varata etukäteen esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostitse. Huoneessa on ohjeet digitointia varten, mutta jos asiakas tarvitsee henkilökunnan apua, kannattaa siitäkin ilmoittaa etukäteen.
Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjasta runoa ei valitettavasti löytynyt. Kahdessa eri kirjoittajan runossa esiintyy Tauno ja toisen tekijän runossa varsa nimeltä Lento. Hilja Haahden runossa Niityllä kokoelmasta Tauno ja Tellervo kerrotaan niityllä laukkaavasta varsasta ja Taunosta. Martti Korpilahden runossa Pienen varsan laulu on varsa nimeltä Lento. Nämä runot löytyvät Tuula Korolaisen ja Riina Tuluston kokoamasta Pieni aarreaita 3;Runoaitta. Kyseistä runoa en valitettavasti löytänyt. Runon alkuperää voisi kysyä esim. Suomalaisen kirjallisuuden seuralta tai tuntisiko joku palstamme lukijoista runon.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077689__Spieni%20runoaitt…
http://www.finlit.fi/
Kyseessä vaikuttaisi olevan Lapin äidin kehtolaulu, joka on alkanut elää omaa elämäänsä aikojen saatossa. Alkuperäisen laulun on säveltänyt Kalervo Kauko Uljas Hämäläinen (1917 - 2015), ja se menee virallisesti näin:"Äiti lasta tuudittaa, lasta tuntureiden.Päivä taakse kaikkoaa jylhäin tähtivöiden.Vaikka kylmä hallayö toiveet usein maahan lyö,kerran lapsein lahjaks saat nää kairain kultamaat.Sulje silmät pienoinen, uinu onnen unta.Suuri on ja ihmeinen unten valtakunta.Kun sa suureks vartut vain mailla aavain aukeain,kerran lapsein lahjaks saat nää laajat Lapin maat.Räiske pohjanloimujen, tuisku viima tuulien,kehtolaulua vain on ne Lapin lapselle." Ainoa viittaus annettuihin sanoihin "äiti tuutii pientä lasta kirves kourassa" löytyy...
Olisiko kyseessä Tapani Baggen Väinö Mujunen -sarja? Linkki Helmet hakutulokseen.Myös Timo Sandbergin Otso Kekki -sarja voisi olla sopiva. Linkki Helmet hakutulokseen.
Kaivattu taidehistoriallinen teos on Otavan vuonna 1962 julkaisema englanninkielisestä The horizon book of renaissance -kirjasta suomennettu Renessanssi, jonka on kirjoittanut J. H. Plumb. Kuva ja esittely Venus Anadyomenesta on sivuilla 300-301.
Muistuttaa hiukan Iittalan Kylä-sarjaa, joka on Jorma Vennolan 1980-luvulla suunnittelema sarja lasitaloja:
https://www.bukowskis.com/fi/lots/1112126-jorma-vennola-lasiveistoksia-…
Kannattanee ottaa yhteyttä Iittalaan tarkemman tiedon saamiseksi. Yhteystiedot alla:
https://www.iittala.com/fi/fi/ota-yhteytta
Kirjoista tehty tv-sarja ei ollut lapsilta kielletty. Elävä arkistoKirjoissa kuitenkin käsitellään syntymää, kuolemaa ja 1800-luvun rankkaa saaristolaiselämää hyvin todentuntuisesti. Tarina on myös tunteisiin vetoava eli kovin herkkä 12-vuotias saattaa päätyä itkuiseksi. Toisaalta monet varhaisnuoret haluavatkin juuri lukea todenllisesta elämästä.Kenties voisitte lukea kirjaa molemmat ja keskustella siitä?
Helsingin keskustassa on ainakin taidekauppa Tempera (Uudenmaankatu 16), josta kuvaamasi kaltaisia kyniä voi ostaa. On varmaan makukysymys mitä kyniä pitää parhaana piirustustarkoitukseen, mutta itse olen kokenut Pigma Micronin kuitukärkikynät sopivimmiksi. Pienin paksuus, jossa kyseisiä kyniä valmistetaan on 0.2mm. Tässä linkki Temperan sivuille: https://www.tempera.com/shop/contents/fi/p1095_Pigma_Micron-vaerilliset… Kyniä on saatavalla ihan Akateemisessa kirjakaupassakin, joskin värivalikoima saattaa siellä olla suppeampi. Nettikaupoista en ole tilannut, mutta Pigma Micronin kyniä näyttäisi olevan ainakin Taidetarvikkeet.org-kaupassa: https://www.taidetarvikkeet.org/tuoteryhma/sakura. Rever-verkkokaupassa on...
