Viikonpäivä on ollut lauantai.
Vastaus löytyy esimerkiksi Kalenteri-sivustolta (https://www.kalenteri.org/kalenteri-1968.html) tai Vuotuinen kalenteri -sivustolta (https://calendar-yearly.com/fi/1968).
Juha Silvo on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliot runosta Little Gidding näin:"-- me emme luovu tutkimusmatkoistamme,ja kaiken tutkimisemme päämääräon saapua sinne mistä lähdimmekinja tuntea paikka ensi kertaa." T. S. Eliot: Neljä kvartettoa (suom. Juha Silvo, 2007, s. 83 - 85)
Hello,And thank you for your question! Kuopio City Library provides weekly story times for early education (daycare and preschool) at the main library and monthly story times at some of the branch libraries. The story times are themed and include involving the children in the story-telling in different ways. Once a month the story times at the main library are conducted with support signs and we have received a lot of positive feedback for that. We have also put together ready-to-use story time packages for early education to use in their own premises. The packages include the books and props necessary for conducting the story time as well as instructions for the activities that go along with the stories. The activities are designed...
23.12.2021 tehtyjen linjausten mukaan Helsingin Helmet-kirjastot toimivat muuten normaalisti, mutta niissä ei järjestetä yleisötilaisuuksia 28.12.2022 - 17.1.2022. Yleisötilaisuuksia ovat esimerkiksi kirjailijavierailut, lukupiirit ja satutunnit.
Helsingin kaupungin hallinnoimat uimahallit ja sisäliikuntatilat ovat suljettuina 28.12.2021 - 10.1.2022. Tämä ei kuitenkaan koske vuonna 2004 tai myöhemmin syntyneiden harrastustoimintaa ja näin esimerkiksi uimakouluryhmiä.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/helsing…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirja…
Sinuhe Egyptiläisestä löytyy paljon kirjoituksia ja analyyseja. Hyvä Waltari-tutkija on Ritva Haavikko, joka on kirjoittanut runsaasti Mika Waltarista ja hänen kirjoistaan. Teoksessa Historiallisen romaanin teoriaa ja käytäntöä Georg Lukácsista Umberto Ecoon (toim. Markku Ihonen ja Liisa Saariluoma, 1986) on myös Ritva Haavikon artikkeli: Sinuhe Egyptiläinen Mika Waltarin historiallisten romaanien perustyyppinä. Artikkeli on kyllä pitempi kuin 1 tai 2 sivua, mutta mielenkiintoinen. Artikkelin lopussa on lähdeluettelo, jonka avulla voi löytää lisää mielenkiintoisia kirjoituksia Sinuhesta.
Internetissä osoitteessa http://www.koulukanava.fi/aidinkieli/kirjallisuus/sinuhe/index.htm on Sinuhesta kertovat hyvät ja ytimekkäät verkkosivut.
Elokuvia on kielletty laissa olevin perustein.
Laki elokuvien tarkastuksesta vuodelta 1965 listasi kiellon perusteiksi:
Elokuvaa, joka on sisällykseltään ilmeisesti lain tai hyvien tapojen vastainen, älköön hyväksyttäkö esitettäväksi.
Jos elokuva, ottaen huomioon miten sen tapahtumat on kuvattu tai millaisessa yhteydessä ne on esitetty, on epäsiveellinen tai raaistava taikka on omiaan kauhua herättämällä tai muulla tavoin vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoittavasti, älköön elokuvaa myöskään hyväksyttäkö esitettäväksi.
Elokuvaa älköön niin ikään hyväksyttäkö esitettäväksi, milloin sen esittäminen saattaa vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin.
Laki...
Runoilija P. Mustapäällä on runo nimeltä Satakieli Monrepoossa, joka voisi olla etsimäsi. Sen yksi säkeistö kuuluu näin:
Vänrikkimme Summaan kuoli,
vääpeli on jalkapuoli,
soittoniekka sokea ja minä onneton.
Runo on pitkä ja tuo säkeistö vain sen pieni osa. Runo löytyy Mustapään runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
Aiheesta on runsaasti kirjallisuutta. Suomessa julkaistua aineistoa voi katsoa Finnasta https://www.finna.fi/Record/fennica.989030 . Etsimällä tarkennetulla aiheella sanalla ylioppilas ja laittamalla vuosirajauksen 1800-1950 sekä rajoittamalla aineiston yleisiin kirjastoihin löytyy noin 1000 viitettä. Osa kirjojen nimekkeistä näkyy useampaan kertaan ja niitä ei ole mahdollisuutta poissulkea. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_…. Esimerkkejä löytyneistä:
- Koskenniemi: Vuosisadan alun ylioppilas, 1947
- Järvi: Peräkartanon ylioppilas, 1893
- Turja Ilmari: Johannes Renko, ylioppilas, 1938
- Pirttilä Irja: Ylioppilas-kotiorjatar, romaani, 1934
Kansalliskirjaston digitoidusta aineistoista...
Mestarietsivä Basil Hiiri -elokuvassa esiintyvä henkilönnimi Flaversham on luultavasti tekaistu nimi, joka ei varsinaisesti tarkoita mitään. Pohjana sille on luultavasti ollut brittiläistä alkuperää oleva nimi Faversham ("sepän kylä"). Faversham on sekä kaupunki Kentin kreivikunnassa Iso-Britanniassa että sieltä lähtöisin oleva sukunimi.
William Faversham (1868–1940) oli brittiläissyntyinen näyttelijä, joka teki mittavan näyttämöuran Broadwaylla ja koko joukon elokuvarooleja Hollywoodissa.
Faversham Name Meaning, Family History, Family Crest & Coats of Arms (houseofnames.com)
William Faversham - IMDb
Tutkielma pariloiduista porsaasta löytyy Antti Mäkisen suomentamana Parnasson numerosta 4/1999 (s. 414–417). Kaivattu kohta kuuluu siinä seuraavasti: "'Lahjat', kuten on tapana sanoa, 'tuovat ystäviä'." (s. 416)
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (1979) pesti on palvelussopimus, pestiraha piialle t. rengille sopimuksen vahvistamiseksi maksettu vaihtelevan suuruinen rahasumma.
Suomen kansakoulukalenterissa 1916 julkaistu "Aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista lukuv. 1915-16" kertoo, että tässä vaiheessa Enon Haapalahden koulun opettajana on toiminut Laina Koljonen. Muita tietoja opettaja Koljosesta ei valitettavasti ole saatavissa.
Vuoden 1916 laitos Suomen kansakoulukalenterista on ensimmäinen laatuaan, joten tätä edeltävien vuosien osalta opettajatietoja ei ole yhtä vaivatta saatavissa. Haapalahden kansakoulu oli toiminnassa vuosina 1907-74, joten sitä koskevia tietoja ei löydy jo 1906 ilmestyneestä teoksesta Matrikkeli Suomen maalaiskansakouluista.
HelMet-kirjaston kokoelmista löytyy seuraavat Helsinki 1952 -aiheiset teokset: Mainittu Raevuoren teos sekä Mika Wickströmin Helsinki 1952 (julkaistu v. 2002) ja Helsingin kaupunginmuseon julkaisu Olympiakaupunki Helsinki 1952 (julkaistu v. 1992). Näissäkään teoksissa ei kuvaa olympiapojista ja heidän rintamerkistään ole.
Helsingin olympialaisia käsitellään lisäksi teoksissa:
Kirjoituksia kaupunginosasta ja paikasta nimeltä Töölö, toimittaneet Pia Bäcklund ja Vivi Nie-menmaa, julk. 1998.
Kultaa, kunniaa, kyyneleitä : suomalainen olympiakirja 3. osa. Julk. 1980.
Haluuk' sä skulata? Nostalgiaa Kisakylässä, toimittaneet Leena Hyttinen, Anja Suominen. Julk. 2000.
Ryönänkoski, Urpo, Radiomies muistelee - Helsingin olympialaiset. Julk. 2003....
Nelosella on sivu, johon on koottu kaikki osallistumishaut sekä ohjelmiin että yleisöön, https://www.nelonen.fi/osallistu . Sivun alareunasta löytyvät lisäksi linkit yhteystietoihin ja Lähetä palautetta -lomakkeeseen.
Kielenhuollon kirjoista ei selvinnyt onko ajatusviivan lukeminen viivaksi virheellistä. Sitä pitäisi kysyä Kielitoimistosta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110 . Kielitoimiston sanakirjan mukaan pitkäjännitteinen on rinnakkainen ilmaisu pitkäjänteisen kanssa, joten molemmat ovat oikein.
Runo on julkaistu englanniksi Josef Timarin valokuvateoksessa Whispering Birches, joka sisältää Emily Jeremiahin ja Fleur Jeremiahin käännöksiä eri runoilijoiden tuotannosta.
Kirja kuuluu Pasilan kirjaston kokoelmiin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2181963
Ari Whitten kritisoi kirjassaan The Low Carb Myth, 2015 vähähiilihydraattista ruokavaliota ja muitakin terveellisyysharrastuksen ääri-ilmiöitä. Valitettavasti kirja ei ainakaan toistaiseksi ole ilmestynyt suomeksi. Mikäli oikein ymmärsin, kirjoittaja käsittelee kirjassaan mm. ravintoa, kuntosaliharjoittelua, istumista, valoa ja niiden vaikutusta aineenvaihduntaan. Hän näyttäisi suosittelevan ainakin mahdollisimman vähän käsiteltyä ja lisäaineetonta ruokaa, luonnonvaloa ja istumisen vähentämistä. Aivan vastaavanlaista kirjaa en löytänyt, mutta seuraavat teokset tarjoavat joitakin näkökulmia näihinkin aiheisiin.
Aro, Eliina: Väriä ja voimaa 2015
Jyväkorpi, Satu: Syö muistaaksesi 2013
Eenfeldt, Andreas: Ruokavallankumous 2013
Syö terveesti...
Kyseessä on kuvanveistäjä Elias Ilkan (1889 - 1968) ja arkkitehti Erik Bryggmanin ((1891 - 1955) suunnittelema muistomerkki Helsingin valtauksessa 12.4.1918 kaatuneiden Valkokaartin jäsenten muistoksi. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1920. https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/suomalaisten-sotilaiden-hauta-erik-bryggman-elias-ilkka/http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=258
