"The Mandela effect" on ilmiö, jossa useat ihmiset muistavat väärin tosiasioita, tapahtumia tai muita yksityiskohtia johdonmukaisella tavalla. Ilmiön nimi tulee tutkija Fiona Broomen havainnosta, jonka mukaan hän jakoi usean muun kanssa virheellisen mielikuvan siitä, että Nelson Mandela kuoli vankeudessa 1980-luvulla.Mandela effect | Examples, Definition, & Origin | Britannica"Hozier's yell" viittaa irlantilaisen laulaja-lauluntekijä Hozierin (Andrew Hozier-Byrne) ekstaattiseksi luonnehdittuun huutoon vuoden 2023 levytyksessä Noah Kahanin kappaleesta Northern attitude.Hozier's Yell | Know Your MemeNoah Kahan, Hozier - Northern Attitude (Official Lyric Video)
Kyseessä on 14.4.1942 otettu pieni röntgenkuva. Kuvauksilla torjuttiin tuberkuloosia. Puolustusvoimien sota-aikaisissa valokuva-aineistoissa on kuvia kuvaustapahtumista keväältä 1942:Jänis, P. (valokuvaaja). Lääkintämajuri Huuskonen pitämässä lääkärintarkastusta etulinjoilla. Tarkastuksen päätarkoituksena on todeta mahdolliset tuberkuloosi tapaukset Röntgen-läpivalaistus menetelmällä.,Tuloksena onkin, että useita tautitapauksia on todettu jo alkuvaiheessa, asianomaisten olematta lainkaan tietoisia sairaudestaan. SA-kuva, 23.5.1942.Narva, V. T. V. (valokuvaaja). Lääkintämajuri A.J.Huuskonen tarkastaa kaikkien rykmentissä palvelevien upseerien ja miehistön keuhkot röntgen-läpivalaisemalla. Useita tapauksia tuberguloosista löytynyt, joista...
Valitettavasti en käytettävissäni olevista lähteistä löytänyt täsmällistä vastausta tähän kysymykseen. Yleisesti ottaen tuomioistuimen rikoksesta määräämä raipparangaistus oli kuitenkin luonteeltaan julkinen, ja vakiintunut rangaistuspaikka sijaitsi keskeisellä paikalla: kaupungissa yleensä lähellä kirkkoa, maaseudulla usein yleisen tien varrella. Raipparangaistus poistui Suomessa vuoden 1889 rikoslain myötä. Vankiloissa raippoja määrättiin kurinpidollisista syistä aina 1930-luvulle asti, mutta tällöin kyse oli vankilan sisäisestä rangaistuksesta.
Asiassa voisi kääntyä Hämeenlinnan kaupunginmuseon (https://hmlmuseo.fi/yhteystiedot/) ja Vankilamuseon (https://www.kansallismuseo.fi/fi/vankila/info) puoleen.
Lähteet:
Linjama, Topi: "...
Suomen kansallisbibliografiasta hakusanalla "Suomen historia" kielellä turkki löytyy ainoastaan yksi teos, nimeltään Finlandiya Türkleri https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3594950?sid=4880951220Helmet.finna.fi:n tarkennetussa haussa turkinkielisiä kirjoja, joiden alkuperäiskieli on Suomi, löytyy 63 kappaletta: https://helmet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22tur%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eoriginal_lng_str_mv%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFieldsValitettavasti ne ovat fiktiivistä kaunokirjallisuutta, suurimmaksi osaksi lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Turkiksi julkaistuja tietokirjoja suomesta ei vaikuta olevan...
978 (tai nykyisin myös 979) ISBN-numeronalussa on kansainvälinen “Bookland”-prefixi, eli se kertoo, että kyseessä on kirja. Numero ei siis viittaa Suomeen. Sen jälkeen tulee ryhmä- tai kielialuetunnus, joka kertoo, minkä kielialueen kustantajalle ISBN on annettu.Suomen kohdalla:951 = suomenkieliset kirjat (perinteinen koodialue Suomelle).952 = myös Suomen käytössä, kun 951-alueen numerot alkoivat loppua.Toisin sanoen sekä 951 että 952 -numero kuuluu Suomelle. Ne eivät erottele sidontatapaa (pokkari vs. kovakantinen) tai mitään muuta ulkoista ominaisuutta. ISBN vain yksilöi kirjan painoksen, sidostavan version ja kustantajan, ja ryhmätunnus kertoo minkä maan/kielialueen kustantajasta on kyse.Siksi samalta kustantajalta voi...
Hugo Prattista löytyy sivu, pari suomenkielistä tekstiä mm. näistä kirjoista: Kaukoranta& Kaukoranta & Kempinen: Sarjakuvan maailmat (1982) s. 96,
Kemppinen@Tolvanen: Sarjakuva, rakastettuni (1992) s. 13 sekä Hänninen: Lähtöruutu sarjakuvaan (1994) s. 39- . Lisäksi näiden Hugo Prattin sarjakuvien alussa on tietoja Hugo Prattista: Corto Maltese Siperiassa, Corto Maltese Etiopiassa, Aavikon skorpionit. Aikakauslehtiartikkeleita: Kaukoranta, Heikki
Hugo Pratt 1927-1995 , Sarjainfo: 1995 ; 3 ; 29-31 , Hugo Pratt / kirj. Sami Kesti, Harto Hänninen ja Jukka Kemppinen, Sarjainfo 1988 ; (4) ; 4 ; 3-22
Kansalliskirjasto on digitoinut vanhoja sanomalehtiä digipalveluunsa (http://digi.kansalliskirjasto.fi). Vuoteen 1910 asti lehdet ovat kaikkien vapaasti kotoa käsin luettavissa, mutta sitä uudempia täytyy käydä jossain ns. vapaakappalekirjastossa lukemassa. Kysyjää lähinnä taitaa olla Turun yliopiston kirjasto. Jos paikka ei ole entuudestaan tuttu, soita tai meilaa etukäteen: kirjasto@utu.fi, 050 455 7059 ja varmista, missä kirjaston monista toimipaikoista näitä vapaakappalepäätteitä on tarjolla.
Heikki Poroila
Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna tunnetaan ruotsalainen kansansävelmä Till Österland vill jag fara. Peppi Pitkätossu -elokuvissa sen esittävät poliisikonstaapelit ja kuoro Astrid Lindgrenin sanoilla Till fjärran land ska du fara. (Lähteet: Svensk filmdatabas http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=music&itemid=546766 ja ruotsinkielinen Wikipedia https://sv.wikipedia.org/wiki/Till_%C3%96sterland_vill_jag_fara)
Laulusta on useita erilaisia versioita, mutta Pepin esittämänä en onnistunut laulua löytämään. Kirjaston kokoelmissa olevalla levyllä Här kommer Pippi Långstrump sen laulaa ryhmä lapsia. Yksinlauluna sen on esittänyt ainakin Sofia Karlsson levyllä Visor från vinden (2007), jonka voi kuunnella...
Vaski-kirjastojen kokoelmissa ei ole suomeksi käännettyjä kiinalaisia sanomalehtiä. Otin yhteyttä Suomi-Kiina-seuraan ja tarkistin myös heiltä, olisiko tällaisia lehtiä saatavilla ylipäätään missään Suomessa. Heidän tietojensa mukaan ei valitettavasti ole.
Vaski-kirjastojen verkkokirjastossa, osoitteessa vaski.finna.fi, pääset kuitenkin lukemaan englanninkielisiä kiinalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä PressReader-palvelussa. Tätä varten tarvitset Vaski-kirjastojen kirjastokortin. PressReader-palvelu on etäkäyttöinen, joten kirjastokortin tunnuksella ja PIN-koodilla pääset siis lukemaan lehtiä myös kotoa käsin. Lisätietoa PressReader-palvelusta saat mistä tahansa Vaski-kirjastosta.
Meiltä ei löytynyt omasta porukasta varsinaista keittiövirtuoosia ja selaamamme keittokirjatkin jättivät asian auki. Sokeria tuorehillo tuntuu tarvitsevan ainakin jossain määrin. Netistä löytyi helppoja tuorehillo-ohjeita, mutta niissä ei puhuta säilyvyydestä juuri muuta kuin "muutama päivä jääkaapissa". Ylen uutistissa on artikkeli tuorehillosta, joka säilyy keittämättäkin. Marttaliiton neuvonnasta voi myös kysellä vinkkejä, heillä on sivuillaan mm. chat-palvelu.
Tässä linkit:
https://yle.fi/uutiset/3-6308213
https://www.martat.fi/
Lauri Silvander, Isokyrö mainitsee artikkelissa Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita – Levänluhdan vainajia ympäröi mysteeri (Julkaistu: 13.11.2017 18:23 Iltalehti):
Levänluhdasta käytetään myös kirjoitusasua Leväluhta. Levänluhta on kirjoitusmuotona vanhempi ja tutkijoiden käytössä. Levänluhta-projektin yhteydessä tehdyn paikannimistötutkimuksen perusteella kummatkin ovat oikein.
Seinäjoen sukututkijoiden vastaus:
Paikalliset lausuvat “Levälluhta”. Vieraspaikkaaset tiedemiehet ovat luulleet, että kirjoitetaan Levänluhta, mutta kyllä tienviitoissa lukee Leväluhta. Ei oo ennen vanhaan ollut niin tarkkaa tuon oikeinkirjoituksen kaas.
Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita https...
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama laulu Tosi kuin vesi sisältyy seuraaviin nuottijulkaisuihin:
Laulukirja (toim. Pentti Airaksinen, Anna-Liisa Haunio, Samu Laaksonen, Jari-Pekka Niskanen, Laura Markkanen, Risto Jii, Espoon tuomikirkkoseurakunta, 2006)
Laulutuuli (toim. Jari Kovalainen, Kirkon nuorisotyön keskus, Suomen poikien ja tyttöjen keskus-PTK ry., Lastenkeskus, 2003)
Ystävyyden talo : Pekka Simojoen parhaat lastenlaulut. Suomen lähetysseura, 1999
Nuottinaru. 1 : 25 lastenlaulua sanoin, soinnuin, sävelin (toim. Heli Ahvenainen, Prisma, 1996)
Viola https://finna.fi
Missään ei liene täsmällisesti määritelty, mistä taivas alkaa. Sanakirjamääritelmä "taivaalle" on sekin valitettavan tulkinnanvarainen "korkealla maan yllä oleva ilmatila". Mitä lentokoneisiin tai muihin ilma-aluksiin tulee, niiden on ainakin parasta olla puiden ja korkeimpien maastonkohtien yläpuolella, tai voi käydä niin, etteivät ne ole taivaalla kovin kauan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/taivas
Tässä linkkejä hakutuloksiin Finna-hakupalvelusta. Luetteloissa on kirjoja ja muuta aineistoa kysymistäsi aiheista. Aiheista on varmasti myös muuta aineistoa: eri hakusanojen avulla löytyisi muita kirjoja. Kannattaa jatkaa etsimistä miettien sopivia hakusanoja.
Teatterialan kirjoista löytyy varmasti myös lisää materiaalia. Kirjojen asiasanoitus ei kata kirjan kaikkea sisältö vaan voi olla hyvinkin yleinen. Luetteloissa on varmasti myös kirjoja, jotka eivät aihetta varsinaisesti käsittele, vaikka asiasanat kirjan kuvailusta löytyvätkin.
Taideyliopiston kirjaston Teatterikorkeakoulun kirjastosta voisi kannattaa kysellä lisää:
https://lib.uniarts.fi/yleistieto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/#teatterikorkeakoulun-toimipiste...
Lauri Viidan kuolemasta (1965) on kulunut alle 70 vuotta, joten hänen teoksiaan suojelee tekijänoikeus. Tarvitset siis luvan Viidan runojen julkaisemiseen. Kuolinilmoitukset ovat tekijänoikeusnäkökulmasta myös julkaisemista. Luvista voi tiedustella Sanastosta.
Kirja voisi olla Johan Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen vuodelta 2004. Kirjan vampyyri on nuorelta tytöltä näyttävä Eli, joka oli 200 vuotta aiemmin poika nimeltä Elias.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9394
https://en.wikipedia.org/wiki/Let_the_Right_One_In_(novel)
Tässä joitakin keskenään erityylisiä kirjavinkkejä. Lisätietoja teoksista esim. https://www.kirjasampo.fi/fi.
Fantasialla väritettyä historiaa:
Dannebey, Annmari: Kun kuulet laulun varjojen
Gabaldon, Diana: Matkantekijä-sarja
Kuang, Rebecca F.: Babel : mystinen kertomus
McIntyre, Vonda N.: Aurinko ja kuu
Novik, Naomi: Temeraire-sarja
30-vuotinen sota:
Paananen, Raija: Maria Maattoman elämät
Susimetsä, Marko & Susimetsä, Ulla: Kuninkaan rakuunat -sarja
Kiina:
See, Lisa: Lumikukka ja salainen viuhka
Viihteellisempää:
Mäkelä, Sirpa: Kasvattityttö
Tarkiainen, Terhi: Kitty, eli kuinka mies tuhotaan; Emily, eli Kuinka sukua jatketaan; Maggie, eli Kuinka jano tyydytetään
Asiantunteva kollegani oli sitä mieltä, että prosessori on toiminnallisesti tärkeämpi, koska ilman sitä tietokone ei käynnistyisi lainkaan. Kovalevyn eli kiintolevyn voi korvata vaikkapa ulkoisella muistilla.Lisäksi Tietonetti.fi-blogissa sanotaan, että tietokoneen prosessori eli suoritin on tärkein tietokoneen komponenteista, sillä se suorittaa jatkuvasti tietokoneohjelman konekielisiä käskyjä. Prosessorin tehokkuudella on suuri merkitys sille, mitä ohjelmia tietokoneella voidaan suorittaa tai kuinka monta ohjelmaa tietokone voi suorittaa samanaikaisesti.Samaisessa blogissa kerrotaan myös, että kiintolevy (eli kovalevy) on tietokoneeseen asennettu massamuisti, johon tallennetaan tietoja myöhempää käyttöä varten. Massamuistiin tallennetaan...
"Ei liiku"-merkintä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmatietokannassa tarkoittaa, että kirja on ollut kirjastossa "hyllyssä"-tilassa, mutta sitä ei enää ole löytynyt hyllystä ja lisäksi edellinen palautuspäivä on ollut niin vanha, että on päätelty kirjan kadonneen. Kirja, joka ei liiku, ei todennäköisesti enää palaudu kokoelmaan, vaan on kokonaan hävinnyt.
Etsitty karhukirja lienee Lennart Hellsingin Lentävä kurpitsa (Weilin+Göös, 1976). Se on tarina Pikkukarhusta ja Isostakarhusta, jotka löytämästään siemenestä kasvattavat ihmeellisen kurpitsan ja muuttavat asumaan siihen. Tuulen mukana kurpitsa luisuu mereen ja siitä tulee karhuille suuri huvipursi. Kun kesän jälkeen sää alkaa kylmetä, karhut alkavat lämmittää kurpitsa-asumustaan ja lämmin ilma saa sen kohoamaan kuin ilmapallo. Pikkukarhun henkilökohtaiset tavarat (sateenvarjo, lapio, saappaat, onki, kirves) ovat hopeisia, Isokarhun kultaisia.
