Kirjastoalalle on kyllä paljon tulijoita, joten kovin helppoa ei ole työpaikan saaminen. Esimerkiksi hiljattain Helsingin kaupunginkirjastossa Jakomäen ja Kontulan kaksoiskirjastoon haettiin kirjastoinhoitajaa ja hakijoita oli 61. Tuo ei ole edes korkeimpia määriä, joita hakijoita on ollut kirjastopaikkoihin, ja esimerkiksi Tampereella ja Oulussa on hakijoita tavallisesti vielä enemmän, koska sieltä valmistuu paljon alan opiskelijoita mutta siellä on vähemmän kirjastoja. Harva pääsee myöskään suoraan opinnoista vakituiseen työhön, vaan tyypillisempää on, että kirjastossa työskennellään ensin määräaikaisissa sijaisuuksissa ja ehkä sitten joskus kokemuksen kartuttua saadaan vakituinen työpaikka.
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa...
Helmet-kirjastojen chat-palvelussa vastataan kysymyksiin arki-iltapäivisin. Chat-ikkuna pomppaa esiin, kun palvelu on avoinna. Jos vastaajalla on useampi keskustelu käynnissä, ikkuna poistuu hetkeksi, ja palaa taas, kun vastaaja voi ottaa uuden keskustelun. Kerrallaan on vastaamassa aina yksi kirjastolainen ja vastaajia on useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ennalta sovittujen vuorojen mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jonkin verran Anni Swanin kirjoja on kirjastojen kokoelmissa myös äänikirjoina ja e-kirjoina eri puolilla Suomea. Suurin osa kirjoista on satuja, mutta joukossa on myös hänen nuortenkirjojaan. Alla linkki luetteloon, josta selviää myös minkä kirjaston kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FeBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FNonmusicalCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FSoundRecording%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=swan+anni&type0%5B%5D=Author
Purukumista löytyy tietoa esimerkiksi näistä kirjoista:
Dan Höjer: Pusu, purkka ja puucee: kaikella on historia (Otava 1995)
Vuokko Hurme: Karkkikirja: makeaa tietoa herkkusuille (WSOY 2019)
Jukka Vesterinen: Purukumikirja (Johnny Kniga 2005)
Myös Wikipediasta onn purukumia käsittelevä artikkeli.
Hämeenlinnan pääkirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy sidottuna vuosikerrat 1879-2011, 2013 (tammi-lokakuu), puuttuu vuodet 1887-1888, 1896-1901 ja 1923, 2012 ja 2014 alkaen. Vuosikerrat 1879 alkaen käytettävissä mikrofilmeinä Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipisteessä, mikrofilmaus on päättynyt 15.8.2023. Löydät tiedot sidotuista vuosikerroista myös Vanamo-verkkokirjastosta: Hämeen sanomat | Vanamo-kirjastot | Vanamo-kirjastotSidottuja vuosikertoja ei voi lainata kotiin, mutta niitä pääsee tutkimaan varaamalla käyttöön tutkijanhuone Holvin ja kertomalla varauksen lisätiedoissa, mitä vuosikertoja haluaa lukea. Varaamiseen tarvitset Vanamo-kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun. Kirjaston tilavarauspalvelun löydät tämän linkin...
Jokainen kirjasto voi itse päättää, millaisia lahjoituksia se ottaa vastaan. Pääsääntöisesti voinee kuitenkin sanoa, että kyseeseen tulevat lähinnä uutuusteokset, joista on paljon varausjonoa. Mahdollisia ovat myös huonosti saatavilla olevat vanhemmat ja harvinaiset teokset, joilla kuitenkin edelleen on kysyntää.
Kirjalahjoitusten liittäminen kirjaston kokelmaan ja käsitteleminen lainauskuntoon vaatii niin paljon resursseja, että useimmissa tapauksissa se ei ole tarkoituksenmukaista.
Sinun kannattaa silti kysyä lähikirjastostasi, olisiko kirjoissasi joitakin sellaisia, jotka voitaisiin ottaa vastaan. Asia täytyy kuitenkin harkita jokaisen nimekkeen kohdalla erikseen, joten suuri kirjamääriä ei kannata tarjota kerralla.
Valitettavasti kaikki orapihlajat kukkivat, koska se on kasvin lisääntymistapa. Orapihlajia on kuitenkin monia eri lajeja ja osa niistä on vähemmän tuoksuvia. https://laji.fi/taxon/MX.38925/images
Myös orapihlajan säännöllinen leikkaus saattaa estää kukinnan joko kokonaan tai ainakin vähentää sitä. Orapihlaja tekee kukkia edellisen vuoden versoihin. https://pihallaauringontahtiin.com/puuvartisten-kasvien-leikkaaminen/
https://www.etlehti.fi/artikkeli/vapaa-aika/piha-puutarha/nain-leikkaat-orapihlaja-aidasta-kauniin
Kannattaa kysyä lisää neuvoja puutarhamyymälöistä.
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa laajasti kotimaiseen elokuvaan liittyvää arkistoaineistoa, myös käsikirjoituksia osana oheisaineistokokoelmaansa.
Kotimaisten elokuvien käsikirjoituksia on mahdollista tutkia KAVIn kirjastossa Helsingissä. Koska käsikirjoitukset tilataan erillisestä päätearkistosta, kannattaa aineistoista kiinnostuneen olla hyvissä ajoin ennalta yhteydessä kirjastoon saatavuuden varmistamiseksi sekä tilauksen tekemiseksi. KAVI ei valitettavasti toimita käsikirjoituksia kaukopalveluna muualle.
Hei!
Kyllä niitä on sinne tulossa. Vaikea arvioida tarkasti milloin ovat perillä, mutta Laukaan kirja näköjään jo kuljetusvaiheessa. Kannattaa tehdä jo varaus Keski-kirjastojen verkkokirjastoon (linkki) tai soittamalla Joutsan kirjastoon puh 040 3580010
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=yhden+miehen+enemmist%C3%…
Eddan runoja on suomentanut myös kääntäjä Alku Siikaniemi eli Alku Artur Siegberg. Käännökset julkaistiin Valvoja-aika-lehden numerossa 3/34. Kansalliskirjaston digitoitu lehti on luettavissa tästä.
Lisäksi Edda-runot on kääntänyt proosamuodossa Anni Sumari teoksessaan Óðinnin ratsu (Like 2007).
Tämän artikkelin mukaan Tynnin käännöksiä on kritisoitu omavaltaisuudesta ja taiteellisten vapauksien ottamisesta. Ilmeisesti niitä ei kuitenkaan ole varsinaisesti lyhennetty.
Deinopsis heimosta käytetään Suomessa yleisesti nimitystä heittoverkkohämähäkki. Alan harrastajat käyttävät melkein poikkeuksetta hämähäkkien tieteellisiä nimityksiä välttääkseen sekaannuksia - esim. monella tarantula lajilla on useampikin ”puhekielinen” nimi. ”Virallisia” nimiä ei kovin usein vakiinnu ulkomaisille lajeille.
Kotkan kaupunginkirjasto ostaa elokuvat suurimmaksi osaksi BTJ Finland oy:ltä, Kaleva Telemarketingilta, Kielipalvelu J. Suomalainen oy:ltä ja Mistar oy:ltä, joiden kanssa Kymenlaakson kirjastot ovat tehneet hankintasopimukset. Näin ollen saamme näiltä toimittajilta alennuksia ostoihimme. Tietenkin voimme ostaa myös muilta toimittajilta, kuten Oy Future Film Ab:ltä, jos ainoastaan heillä on kyseistä tuotetta myynnissä. Kaikki toimittajat ovat neuvotelleet etukäteen kirjastoille ostettaviin elokuviin lainausoikeudet (ja joissain tapauksissa myös esitysoikeudet).
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanista on käännetty venäjäksi vain kaksi osaa (Zdes' pod severnoj zvezdoju), kolmatta osaa ei ole käännetty, SKS:n käännöstietokanta,
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Osat 1 ja 2 ovat muutamien kirjastojen kokoelmissa. Useimmat ovat vain kirjaston omassa lukusalissa luettavissa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on myös lainattavat kappaleet. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta. Linkki Finna.fi:n, khttps://finna.fi/Search/Results?lookfor=zdes%27+pod+severnoj+zvezdoju&t…
Kysyjä voi aivan huoletta mennä uuden kotipaikkansa kirjastoon hankkimaan kirjastokortin, mitään häpeää ei tarvitse tuntea. Hävetä ei tarvitse, vaikka sattuisi sellainen tilanne, että vanha ja uusi kirjasto kuuluvat samaan kirjastokimppaan, jolloin kysyjän tiedot jo olisivat rekisterissä. On vain hyvä, jos tämä asia selvitetään, jos se on jäänyt kesken. Asian selvittäminen on hyvä myös kysyjälle itselleen, koska asia näyttää mieltä vaivaavan edelleen. Voihan olla, että asia tuli hoidetuksi.
Kirjastoilla on erilaisia käytäntöjä siinä, minkälaiset saatavat annetaan ns. perintätoimiston hoidettavaksi. Jos näin olisi käynyt, kysyjä olisi kuitenkin saanut jo postia perintätoimistolta, joten siitä tuskin on nyt enää pelkoa. Jos vanha ja uusi...
Yliopistomaailmaan liittyviä kirjoja, jotka sinua voisivat kiinnostaa:
- Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin. Kirja sijoittuu 1980-1990- lukujen yhdysvaltalaiseen yliopistomaailmaan.
- Joël Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Kirja liikkuu useammalla aikatasolla, 1950-luvulta nykypäivään.
- Tara Westover: Opintiellä. Omaelämänkerrallinen matka yliopistomaailmaan erikoisesta kasvuympäristöstä.
- Evelyn Waugh: Mennyt maailma. 1900-luvun alun Oxfordiin sijoittuva romaani.
Sydänliiton sivuilla kerrotaan, että ihminen saa maidosta ja lihasta sen verran luontaista natriumia, että lisättyä suolaa ei tarvittaisi lainkaan. Suola on natriumin ja kloridin yhdiste.
https://sydan.fi/fakta/suolaa-vain-kohtuudella/
Halkolan 75-vuotisjuhlapäivän kunniaksi vuonna 2020 Iltalehdessä julkaistun jutun kuvituksena ollut kotialbumin valokuva Halkolasta ja Melasniemestä on otettu kesällä 1976. Sama kuva sisältyy Pirkko Vekkelin elämäkertateokseen Kristiina Halkola : jos rakastat (Minerva, 2011).
Luostari Hietamiehen romaanissa on "Pyhän Marian sisarten luostari". Kirjailija sijoittaa sen Via Marmoratan varrelle. Tarkkaa osoitetta ei mainita, mutta sijainti on melko hyvin määriteltävissä seuraavan kuvauksen perusteella:
"Bussi lähestyi via Marmorataa ja siellä jäi autosta useita nunnia. Margherita oli kuullut heidän puheissaan maininneen Pyhän Marian Sisarten luostarista. -- Margherita kiiruhti nousemaan bussista. Laatassa hän näki luostarin nimen. Koska hän ei suinkaan halunnut kulkea yhdessä toisten nunnien kanssa, hän käveli lapsi käsivarrellaan kadun yli Aventinon pieneen puistikkoon ja odotti siellä toisten häviävän portista." (s. 378–9)
