Thomas W. Lawsonin teoksen Perjantaina, 13 p:nä (1907, kustantaja K. Kaatra) on suomentanut Perttu Harvala. Suomen kansallisbibliografia Fennica mainitsee suomentajasta vain nimikirjaimet H. P. Perttu Harvala on suomentanut ”salanimellä” H. P. myös Sinclair Uptonin teoksen Pörssiylimys : erään amerikkalaisen miljoonamiehen elämäntarina (1907 ja 1912).
Harvala, josta ei juuri löydy tietoa, on kirjoittanut teoksen Aapinen : lasten ensimmäistä opetusta varten (1916, julk. Michiganissa) ja toimittanut laulukokoelman Pieni kokoelma hengellisiä lauluja : ynnä muiden tekemiä lauluja (1929, julk. Minnesotassa). Nämä molemmat on julkaistu Yhdysvalloissa, mikä viittaisi siihen, että Harvala on sittemmin muuttanut sinne.
...
Suomen irrotti Ruotsista vuosina 1808-09 käyty ns. Suomen sota. Suomi liitettiin Venäjään, mutta se sai poliittisen erityisaseman omana valtiona ja valtakunnan osana: Suomi sai oman hallinnon keskushallintoa myöten, oman virkamiehistön ja oman Suomen asioiden esittelyjärjestyksen keisarille. Lyhyesti sanottuna, Suomi sai autonomian eli sisäisen itsehallinnon.
Jouko Vahtola, Suomen historia : kivikaudesta 2000-luvulle
Löysin maininnan vuodelta 2006, että se olisi jääkiekkoselostajan lausahdus. Myöhemmin sitä on käytetty kappaleessa, joka on ladattu kuunneltavaksi Mikseri-sivustolle. Tämä lentävä lausahdus pyörinyt siis muusikkopiireissäkin.
Kallion kirjaston johtaja on ihan vastikään aloittanut Erna Marttila, https://www.youtube.com/watch?v=BLQJrtAkYl0 ja Vallilan kirjaston johtaja on Harri Sahavirta, https://hakemisto.kirjastot.fi/helsinki/vallila/contact - Kirjastojen yhteystietoja löytyy Helmetistä ja Kirjastohakemistosta, hakemisto.kirjastot.fi .
Taati ja taatti pohjautuvat ruotsinkielisen ilmauksen föra stat (’elellä komeasti’) kautta latinan sanaan ”status” ja sillä on sellaisia merkityksiä kuin ’komeus; juhla- (esim. taativieras, taattivaatteet); muoti, tapa, arvo, kunnia’. Mennä taatia on ’hienostella, kävellä arvokkaasti’, seistä taatina on ’seistä suorana’, taatillinen, taatikas, taateva merkitsevät ’arvokkaan näköistä, varmakäytöksistä; kopeaa, komeaa, juhlallista; muodikasta, hienostelevaa, täsmällistä’. Samaa taustaa ovat myös sellaiset sanat kuin taatimies (’muonapalkalla oleva renki, muonamies’) ja taatipiika (’palvelija, joka ei ole talon ruoassa vaan saa luonnontuotteina osan palkastaan'). 'Kirkkorekeä' merkitsevä taattireki taas perustuu ruotsinkieliseen sanaan...
Evankelis-luterilaisen kirkon sivulla kerrotaan rippikoulun historiasta, joka ulottuu ensimmäiselle vuosisadalle ja alkoi muotoutua kristityksi aikovien aikuisten opetusta varten kasteopetusinstituutioksi, ns. katekumenaatiksi, https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/kasvatus/rippikoulu/konfirmaatio/ri…
Kyllä, Lauri Törni palveli USAn armeijassa Vietnamin sodassa ja hän sai surmansa siellä. Törnin elämästä ja kuolemasta löytyy seikkaperäinen artikkeli Kansallisbiografiasta.
Lauri Törnistä on kirjoitettu useita elämäkertoja:
Cleverley J. Michael - Väänänen Juha, Lauri Törni : syntynyt sotilaaksi. Otava 2012
Tyrkkö Jukka, Lauri Törnin tarina : vapaustaistelijan vaiheita Viipurista Vietnamiin. Alea-kirja 1975
Pohjonen Juha - Silvennoinen Oula, Tuntematon Lauri Törni. Otava 2013
Lisää materiaalia Törnistä löytyy Finnasta.
Ari Mennanderin kirjassa Liigatähdet - Jääkiekon SM-liiga 30 vuotta 1975-2005 (Ajatuskirjat, 951-20-6684-X) mainitaan, että kaudella 1984-1985 käytettiin ensimmäisen kerran viiden minuutin jatkoaikaa runkosarjassa.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on aihetta käsittelevää kirjallisuutta niukasti. Hakusanalla "kulkukauppa" löytyy ainakin teos Kulkukauppiaista kauppaneuvoksiin : itäkarjalaisten liiketoimintaa Suomessa / Pekka Nevalainen (SKS, 2016). Sen lähdeluetteloa tutkimalla voi saada lisää vinkkejä tiedonhakuun.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skulkukauppa__Orightresult_…
https://agricolaverkko.fi/review/liiketoimintaa-yli-rajojen-itakarjalai…
Agricolaverkon kirja-arviossa mainitaan kulkukauppaa tutkinut Maiju Keynäs. Hän kirjoitti lisensiaattityönsä Vienan- ja aunuksenkarjalaisten Suomessa harjoittama laukkukauppa maakaupan vapauttamisesta laittoman kulkukauppa-asetuksen antamiseen saakka (1859-1900) vuonna 1981. Teos on lainttavissa...
Kirjastolla ei valitettavasti ole mahdollisuutta sellaiseen palveluun, että ilmoittaisimme asiakkaille, kun jokin lainassa oleva esine palautuu lainattavaksi. Asian voi itse tarkistaa helmet-tietokannasta tai soittaa kirjastoon, kirjaston sähköpostia kirjasto.tapiola@espoo.fi pyrimme myös lukemaan päivittäin. Juuri tällä hetkellä pistosaha on lainattavissa Tapiolan kirjastosta.
Tässä lista sarjoista, joihin voisit tutustua. Toivottavasti niistä löytyisi sinulle mieluista luettavaa. JännityssarjojaJennifer Lynn Barnes: The inheritance games -sarja (ensimmäinen osa Salainen perijätär)Suzanne Collins: Nälkäpeli -sarja (ensimmäinen osa Nälkäpeli)Karen M. McManus: Yksi meistä valehtelee (ja muut saman kirjailijan kirjat)J.S. Meresmaa: Lumola -sarja (ensimmäinen osa Pimeänkynsi)Kristina Ohlsson: Lasilapset -trilogia (Lasilapset, Hopeapoika ja Kivienkelit), Hirviötrilogia (Zombikuume, Ihmissuden salaisuus ja Muumiomysteeri) ja Hovenäsetin lapset -sarja (ensimmäinen osa Tulipyörä) HevossarjojaK.K. Alongi: Hevoskallion kuiskaajat -sarja (ensimmäinen osa Sanaton yhteys)Merja Jalo: Nea-sarja (ensimmäinen osa...
Tällaista kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Näistä voisi olla apua:
- Veera lääkärissä / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Kun pelottaa / Anna-Mari Kaskinen
Hyötyä voisi olla myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta, joilta löytyy mm. työkirja pelon kohtaamiseen ja pelkomittari:
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_pelkaa/
Hieno kirja kaikenikäisille peloista ja niiden voittamisesta on Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä.
1600-luvulla Rooman imperiumi oli jo lakannut, ja eteläisessä Euroopassa elettiin kaupunkivaltioiden aikaa. Euroopassa käytiin uskonsotia ja Rooman paavien valta väheni. Vaikka roomalaiskatolisen kirkon valta Euroopassa pieneni, säilyi katolisuus kuitenkin eteläeuroopalaisena valtakirkkona. Hengenelämässä valistuksen aatteet seurasivat renessanssia. Näistä ja muistakin asioista on lisää tietoa seuraavissa teoksissa:
Lintner, Valerio: Matkaopas historiaan--Italia (useita painoksia
Burckhardt, Jacob: Italian renessanssin sivistys, 1999
Kristinuskon historia 2000 2 - Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan, 1999
Dué, AndreaL: Kristinusko 2000 vuotta, 1998
Euroopan historia , toim. Zetterberg, 1993 |...
Kirja ja elokuva ovat tietenkin aina kaksi erillistä taideluomusta, mutta Peter Brookin ohjaama mustavalkoelokuva Kärpästen herra vuodelta 1963 noudattaa hyvin tarkasti romaanin juonta. Vuonna 1990 valmistunut elokuva Kärpästen herra sen sijaan eroaa alkuperäisen romaanin juonesta melko paljon. Suurin ero kirjan ja Brookin elokuvan välillä on se, että elokuvassa on aikuisia läsnä: pojat huolehtivat loukkaantuneesta lentäjästä.
Lisätietoa: Nicola Presley: Film adaptations of Lord of the Flies
Tilastokeskuksen Tieto&trendit -verkkojulkaisusta löytyy monia asiantuntija-artikkeleita aiheesta: https://www.stat.fi/tietotrendit/avainsanat/lapset-suomessa/. Esimerkiksi Minna Keski-Petäjän artikkeli "Tytöistä ja pojista polvi parantunut? Nuorten väestökehitys ja elinolot" vuodelta 2017 tarkastelee asiaa mm. elintason, koulutuksen ja terveyden kannalta vertaillen vuosien 1985 ja 2015 tilannetta: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/tytoista-ja-pojista-po….
Nuorisobarometri on mitannut suomalaisten 15-29-vuotiaiden arvoja ja asenteita vuodesta 1994 lähtien. Tulokset löytyvät täältä: https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/.
Nuorisotutkimusseuran sivuilta löytyy linkkejä julkaisuihin: https://www.nuorisotutkimusseura....
Hilja Grönforsin "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjaan" sisältyy laulu "Minä näin sinut aamuna toukokuun", jonka sanoitus on hyvin lähellä muistamiasi sanoja: "minä näin sinut aamuna toukokuun / kätes valkoisen tarjosit mulle / olit oksista kaunehin ruusupuu / ja sun vartesi nuppua kantoi". Laulu on kansanlaulu, joten siitä saattaa olla olemassa erilaisia toisintoja. Grönfors kertoo oppikirjassaan oppineensa laulun lapsuudessaan Tuusniemellä. "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjassa" on laulun melodianuotinnos, sanat ja liitteenä cd-levy, jolla Hilja Grönfors laulaa laulun. Laulun nuotinnos ja sanat on julkaistu myös Kansanmusiikki-lehden vuoden 2019 numerossa 2 (s. 28).
Krakataun tulivuoren purkaus vuonna 1883 Indonesiassa aiheutti voimakkaimman äänen, jonka ihminen on mitannut. Voimakkaimmassa purkauksessa kokonainen saari räjähti. Jyrinä kuului Australiassa ja Intiassa saakka.
Krakataun purkauksesta voi lukea mm. Wikipediasta, os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Krakatau ja kirjasta:
Zeilinga de Boer, Jelle: Volcanoes in human history : the far reaching effects of major eruptions, Princeton University Press, cop. 2002.
