Viktoria Aveyardin romaanissa Punainen kuningatar (2016) on päähenkilönä 17-vuotias Mare Barrow. Mare kuuluu punaisiin, rahvaaseen, jota hopeisten eliitti hallitsee. Punaisesta verestä huolimatta Marella on hallussaan väkevä voima, joka uhkaa rikkoa vallitsevan järjestyksen. Punainen kuningatar aloittaa Hopea -sarjan.
Emme valitettavasti muistaneet tällaista tapausta. Etsin esimerkiksi Helsingin Sanomien arkistosta, mutta sieltä ei tuntunut löytyvän mitään tähän liittyvää.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen tapauksen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ensiksi mieleen tulee Suomen merimuseo Kotkassa. Esittelytekstinsä mukaan: "Merimuseo kerää ja tallentaa merenkulkuun ja veneilyyn liittyvää esineistöä, kuvia, arkistoaineistoa ja kirjallisuutta." Sinällään 1970-1980 -luvuilta peräisin oleva aineisto ei ole kovin vanhaa, mutta sillä voisi museon näkökulmasta ehkä olla alan kulttuurihistoriallista arvoa.
https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/merimuseon-historiaa
Yhteystiedot Suomen merimuseoon löytyvät täältä https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/yhteystiedot
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tallentaa monenlaista suomalaiseen arkielämään liittyvää aineistoa, kuten elämäkertoja ja muistitietoja.
https://www.finlit.fi/fi/arkisto/perinteen-ja-nykykulttuurin-...
Runo on Arvilyn (Arvid Lydecken) Yksinäisin, arin ihminen. Sen voi löytää esimerkiksi Arvily-valikoimasta Kotoa ja kaukaa : valikoima runosatuja lapsille.
Rakel Liehun tuotannosta ei löydy runoa, jonka nimi on "Istu sydämeni puolelle". Liehun runossa "Yksinäisyys on uskaltamista" on rivi, joka alkaa sanoilla "Istu sydämeni puolelle...". Voisikohan olla kyse tästä runosta?
Runo "Yksinäisyys on uskaltamista" sisältyy kokoelmaan "Savikielellä minä ylistän" (1975). Se on luettavissa myös esimerkiksi Rakel Liehun runojen kokoelmasta Runot 1974-1997 (2002).
Liehu, Rakel: Runot 1974-1997 (WSOY, 2002)
Kovin paljon lisää tietoa emme onnistuneet hänestä löytämään. Wikipedia-artikkelista löytyvät perustiedot, Kirjasampo-palvelun kautta hiukan lisää tietoa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/karl%20von%20schoultz
Arvosteleva kirjaluettelo -julkaisussa on muutaman rivin arvostelut nuortenromaanista Anita, mustalaistyttö ja Vaihteeksi Varsovassa -tietokirjasta (vuoden 1960 luettelosta).
Vuoden 2013 Rauhanturvaaja-lehdessä on artikkeli hänestä. Lehteä tai artikkelia voit kysyä kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Elokuvatietokanta IMDb:n mukaan hän on myös käsikirjoittanut lyhytelokuvan Romaani romanssi (1959):
https://www.imdb.com/title/tt1587262/?ref_=nm_flmg_wr_1
Kirjassa Pusu, purkka & puucee viitataan enemmän kiroamiseen kuin kiroiluun. Kiroilua on aina pidetty huonona, negatiivisena tapana ja siksi siihen suhtaudutaan tuomitsevasti. Suomessa kiroilun ei ole, yleisellä tasolla, ajateltu aiheuttavan onnettomuuksia, ellei oteta huomioon saunassa kiroilua. Saunassa meluisa ja häiritsevä käytös oli sopimatonta ja epäkunnioittavaa, ja etenkin kiroilu oli kiellettyä, sillä kirosanojen uskottiin suututtuvan saunatontun, ja siitähän saattoi seurata jotakin ikävää, onnettomuuksia, esimerkiksi saunan palaminen.
Kiroilu on eri asia kuin varsinainen kiroaminen, joka on magian harjoittamista. Magian harjoittamisessa on monesti päämääränä juurikin onnettomuuden tuottaminen...
Runoa, jonka nimi olisi täsmälleen "Isänmaalle" en löytänyt, mutta tässä kaksi nimiltään melkein samaa:Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" löytyy runokokoelmasta: Valitut Runot, Lauri Pohjanpää (VALITUT RUNOT | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi))Ja runo "Hymni isänmaalle" löytyy teoksesta: Sininen hämärä, Lauri Pohjanpää (Sininen hämärä : Uusi sarja metsän satuja ja muita runoja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi))
Lähdeviittausten merkitsemisestä on laadittu standardeja: SFS 5342 "Kirjallisuusviitteiden laatiminen" (1992-06-22) sekä SFS 5831 "Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin" (1998-03-30). Jos teet Internet-haun käyttäen em. standardinumeroita, saat joitakin esimerkkejä niiden soveltamisesta.
Kirjastot.fi -tiedonhakusivuille (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/) on kerätty Internetin hakupalveluita ja annettu ohjeita näiden käytöstä. Haun voi tehdä fraasina siten, että koko lauseke merkitään lainausmerkkeihin, esim. "SFS 5831". Näin löytyy myös Suomen standardisoimisliiton sivu, jossa on yleiskuvaus standardin 5831 periaatteista (http://www.sfs.fi/standard/news98.html#Miten).
Lähdeviitteiden merkitsemiskäytännöt eri...
Se, kuinka nopeasti albumi on lainattavissa kirjastoista rippuu monesta asiasta, joten mitään yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei ole.
Albumin (tai minkä tahansa muun kirjastoaineiston) julkaisupäivän ja kirjaston asiakkaan välillä on monta hidastavaa vaihetta. Ensinnäkin teoksen julkaisijasta riippuu paljon: eri levy-yhtiöillä on erilaiset toimitusajat. Toinen merkittävä tekijä on se, mitä kautta kirjastot ostavat levyt. Kun levy on saapunut kirjastoon, pitää se vielä rekisteröidä ja käsitellä lainauskuntoon kirjaston hankinta- ja luettelointiosastolla.
Kristina Lugnin teoksia ei nähtävästi ole suomennettu.
Kristina Lugn Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubdf711a1-b75f-4fdc-bf35-5…;
Jos sama etunimi riittää, niin ainakin Catherine-nimisiä kirjojen sankarittaria on runsaasti. Oheisesta linkistä löydät Vaski-kirjastojen Catherine-aiheisia kirjoja.
Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että sanan valittaa alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisnorjan sanasta vála (’valittaa, ulista’). Toisaalta se voi olla myös omaperäinen sana ja kytkeytyä sanoihin vala ja valo. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta.
Teosta Sambandet mellan själ och kropp ei ole valitettavasti suomennettu, sen sijaintitietoja ei myöskään löydy Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, Lindasta, mutta sen voi kaukolainata Ruotsista, näyttää löytyvän ainakin Uppsalan ja Lundin yliopistojen kirjastoista. Kaukopalvelusta saatte tietoja osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm.
Toivoitte myös luetteloa Swedenborgin tuotannosta ja kirjojen suomennoksista.
Swedenborgilta on suomennettu neljä teosta: Clavis hieroglyphica: hieroglyfinen avain ja muita filosofisia tekstejä (2000), Elämän oppi Uutta Jerusalemia varten (1908), Taivas, sen ihmeet ja helvetti sekä Uusi Jerusalemi ja sen taivaallinen oppi (1940). Lyhyt luettelo hänen tuotannostaan on seuraava:
-...
Saatana eli paholainen esiintyy monissa uskonnoissa ja myös kansanperinteessä ja mytologioissa, Tietoa historiasta mm. Wikipedia-artikkelista, uskotoivorakkaus-sivulta ja tarkemmin vaikkapa kahdesta kirjasta: Kari Kuula, Paholaisen biografia - pahan olemus, historia ja tulevaisuus (2010) ja Torsti Lehtinen , Saatana (2004). Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saatana
https://uskotoivorakkaus.fi/teemat/saints-and-sinners/pahan-lyhyt-historia/
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789516078376&qtype=b
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9516070841&qtype=b
Kyseessä on varmaan pikkuleipä nimeltään Jönköpingsbröd. Se tunnetaan myös nimellä Sirapskakor ja Kolasnitt. Suomeksi ohjeen voi löytää nimellä Nekkuviipaleet. Netissä on tälle kahvileivälle useita ohjeita, tässä suomeksi yksi: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/401550/Nekkuviipaleet/
Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin (ravinto, vaatteet, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot, paikallisliikenteen käyttö, sanomalehden tilaus, puhelimen ja tietoliikenteen käyttö, harrastus- ja virkistystoiminta ja muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot). Perusosan määrän eri tilanteissa näet KELA:n sivuilta: https://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara. Esimerkiksi yksin asuvalla lapsettomalla henkilöllä se on 504,06 €/kk.
Lisätietoa toimeentulotuesta: https://www.kela.fi/toimeentulotuki.
Kyseessä on ensimmäinen säkeistö Boris Pasternakin runosta Nobelevskaja premija eli Nobel-palkinto vuodelta 1959. Runon on suomentanut Marja-Leena Mikkola. Suomennos on julkaistu teoksessa Boris Pasternak: Sisareni, elämä (Valikoinut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola, Tammi, 2003) sivulla 164.
Tällaista listaa ei valtakunnallisesti ole eikä ole mahdollistakaan ylläpitää, sillä Suomen yleiset kirjastot eivät ole yksi laitos, vaan lukuisa joukko itsenäisiä kunnankirjastoja. Niillä toki on laajaa yhteistyötä ja joista suurin osa toimii isommassa ryhmässä, niin sanotuissa kimpoissa.
Sinänsä puutelistan laatiminen olisi tietysti periaatteessa mahdollista. Niitä voisi luoda esimerkiksi kysynnän perusteella, monessa kirjastossahan on pitkät varausjonot. Suurin osa varatusta materiaalista on kylläkin uutuuskirjallisuutta. Tällaista voisi ehdottaa esimerkiksi omalle lähikirjastolle.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia eli esimerkiksi loppuunkulunut kirja voidaan korvata parempikuntoisella lahjoituksella. Myös...