Äänikirjana on kuunneltavissa esimerkiksi seuraavat äänitteet:
Melin, Jukka: Opiskeluvalmiuksien kehittäminen (Terapia ja Valmennus Jukka Melin, [2017])
Pakarainen, Pekka: Motivoi itsesi opiskelussa : hypnoosiäänite (Pekka Pakarainen, 2009)
Opi rennosti : oppimista tukeva rentoutus-CD (TarVar, 2010)
Musiikkiäänitteistä cd-levylle Klassisia hetkiä opiskeluun : rauhoittavaa taustamusiikkia intensiiviseen opiskeluun (HNH International, 2001, Naxos 850200712FIN) on koottu hitaita osia tunnettujen säveltäjien konsertoista levy-yhtiön aiemmin julkaisemilta äänitteiltä.
Naxos Music Library -suoratoistopalvelusta löytyy esimerkiksi hakusanoilla study music kuunneltavaksi taidemusiikin äänitteitä kuten Bach to work :...
Kuvatunkaltainen kohtaus sisältyy Timo Koivusalon elokuvaan Kalteva torni (14:22-14:27). Siinä Leo (Risto Salmi) tokaisee sohvalla makaavalle Johannekselle (Martti Suosalo): "Ihmeellinen ikiliikkuja: ku syö niin raukasee, ku herää niin hiukasee."
HelMet-kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksia tämän linkin kautta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus. Useimmissa kirjastoissa on mahdollista tehdä ehdotuksia myös ns. tiskillä paperisilla lomakkeilla, mutta netti on tässäkin yleistymässä.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on nimensä mukaisesti tietopalvelua, emme hoida suoraan kirjastoille itselleen kuuluvia käytännöllisiä asioita. Yhteydenotto omaan kirjastoon on yleensä myös paljon nopeampi tapa saada asia selville ja eteenpäin. Kyllä meille saa esittää hankintatoiveita, mutta kauttamme ne eivät etene ainakaan yhtä hyvin kuin oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Afantasialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö ei pysty näkemään mielikuvia. Käsitteeseen liittyvä kirjallisuus on pääosin englanninkielistä. Painettua suomenkielistä kirjaa afantasiasta ei mainitsemiesi Finnasta löytyneiden lisäksi (mm. Rämö, Elina: Mielikuvien maailma - pohdintoja mielikuvista ja niiden puutteesta) Suomen kirjastoissa ole.
Yhdysvaltain Library of Congressin kokoelmissa on e-versio Peter Langland-Hassanin kirjasta Explaining Imagination (2020). Kirjan yhtenä asiasanana on aphantasia ja se on maksutta luettavissa osoitteessa Explaining Imagination (loc.gov). Verkosta löytyy maksutta luettavaksi myös esimerkiksi tämä tieteellinen artikkeli:
Aphantasia, imagination and dreaming...
Löysin Helsingin Sanomien arkistosta työpaikkailmoituksen päivältä 29.11.1970. Siinä vaateyritys Saukkola Oy etsii yritykseensä myyntiedustajia. Yrityksen tuotantotoiminta on ollut Nummen Saukkolassa. Yhteystiedoissa osoite on yksinkertaisesti Saukkola Oy, Saukkola ja ilmoituksessa on myös johtaja Ojasen puhelinnumero.
"Visuaalinen" ei ole ihmisen ominaisuuksia kuvaava sana, vaan sillä viitataan ilmiöihin, jotka liittyvät kuviin ja katsomiseen. Puhutaan mm. visuaalisesta lukutaidosta, visuaalisesta kulttuurista, audiovisuaalisista tallenteista, visuaalisista tehosteista ja visuaalisesta esitystavasta. Ihmisestä voidaan kyllä sanoa esimerkiksi, että joku on poikkeuksellisen "kuvauksellinen" eli antoisa valokuvattava, mutta se on jo eri asia.
Jos joku toteaa olevansa "visuaalinen sadunkertoja", hän todennäköisesti tarkoittaa käyttävänsä sadunkerronnan tehostamiseksi kuvien näyttämistä. Tällöinkin olisi parempi puhua "visuaalisesta sadunkerronnasta", joska piirre ei liity satuja kertovaan ihmiseen itseensä vaan hänen käyttämäänsä esiintymistapaan....
Makupalat.fi-kokoelmassa on useita arkistoja, josta voisi löytyä sopivia kuvia. Tekijänoikeudet on syytä tarkistaa, vaikka näistä useimmissa mainitaan, että joukossa on tekijänoikeusvapaata materiaalia.
Eurooppa:
Europeana, vastaava eurooppalainen kulttuuriperintöä ja muistiorganisaatioiden materiaaleja tallentava sisältö kuin Suomen Finna.fi, https://www.europeana.eu/fi
Saksa:
Deutsche Digitale Bibliothek, https://www.deutsche-digitale-bibliothek.de/
Ranska:
Gallica, https://gallica.bnf.fr
L'histoire par l'image, https://histoire-image.org/
Yhdysvallat:
Library of Congress, Digital Collections, https://www.loc.gov/collections/
New Your Public Library, Digital Collections, https://digitalcollections.nypl.org/...
Hei,tässä muutama sellainen kirjasarja, joka voisi sopia kuvaukseesi:Kersti Bergrothin Mary Marck-salanimellä kirjoittama Eeva-sarjaAnni Swanin teokset Iris rukka ja Kaarinan kesäloma, näissä kuvataan samoja henkilöitä. Lisäksi Swanilla on lisäksi myös Sara ja Sarri-sarja.L. M. Alcottin Pikku naisia, joihin kuuluvat myös, Viimevuotiset ystävämme, Pikku miehiä ja Plumfieldin pojat.L. M. Montgomeryn kirjoittamat Anna- ja Emilia-sarjat.Astrid Lingrenin Marikki-sarjaSusan Coolidgen Katy-sarja
Kyseessä lienee C. T. Erikssonin Seikkailujeni Afrikka (Gummerus, 1932). Erikssonilla on matkaseuranaan Boijer-niminen "suomea puhuva suomalainen", jonka "isä on rovasti Pöytyän pitäjässä".
Et kertonut mikä laite sinulla on käytössä, mutta tässä sinulle joitakin ohjeita. Google-haulla "how to turn off AI tools" englanninkielisiltä Consumer Reports -sivustolta löytyi artikkeli (Germain), jossa on ohjeet eri valmistajien laitteille ja järjestelmille. Samsung Galaxy -laitteissa AI-avustajat saa pois päältä avaamalla Asetukset > Galaxy AI > napauta haluamaasi avustajaa, esim. Puheluavustaja > valitse Ei käytössä.Apple-laitteissa puolestaan Apple Intelligencen saa kokonaan pois päältä avaamalla Asetukset > Apple Intelligence & Siri > kytke Apple Intelligence -kytkin pois päältä.Lähde:Germain, T. (3.10.2025). How to turn off AI tools like Gemini, Apple Intelligence, Copilot, and more. Consumerreports.org....
Tässä tulee valikoima kirjoja joissa käsitellään kyseistä aikaa Suomen historiassa:
-Jussila, Osmo: Suomen poliittiinen historia (2006)
-Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia (2005)
-Laurla, Bror: Talvisodasta jatkosotaan ( 1986)
-Leiponen, kauko: Kansa talkoissa (1987)
-Häikiö, Martti: Historia ja väärät profeetat (2003)
-Paasivirta, Juhani: Suomi ja Eurooppa 1939-1956 (1992)
-Talvisodan pikkujättiläinen (1999)
Haluan korostaa että tämä on vain valikoima kirjoista jotka tällä hetkellä ovat paikalla Kirkkonummen kirjastossa. Ylläolevat, sekä joitakin muita ehkä vähemmän kiinnostavia, ovat varattuna teille kirjaston lainaustoimistossa.
Jos itse haluatte tarkistaa mitä löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun laajemmasta...
Alla olevasta listasta voitte lukea Helsingin kaupunginorkesterin ohjelman tammikuussa 1963. Konsertit pidettiin yliopiston juhlasalissa, mutta viikonpäivä oli torstai. Ehkä ohjelma ja esiintyjien nimet auttavat teitä palauttamaan mieleen, missä konsertissa kävitte.
11.1.1963
Jorma Panula, kapellimestari
Hans Leygraf, piano
Erkki Salmenhaara: Crescendi (ke.)
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 3 c-molli op. 37, solistina
Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 7 cis-molli op. 131
18.1.1963
Aarre Hemming, kapellimestari
Johanna Martzy, viulu
Antonin Dvorák: Viulukonsertto a-molli op. 53,
Robert Schumann: Sinfonia nro 3 Es-duuri op. 97, "Reiniläinen"
Osmo Lindeman: Sinfonia nro 1
25.1.1963
Georg Ludwig Jochum, kapellimestari
Erika Babucke,...
Netti ei tunnu olevan kovin hyvä tietolähde tämäntapaisessa tiedontarpeessa. Myös varsinaiset kirjallisuudenhistoriat mainitsevat Ursula Pohjolan-Pirhosen kovin lyhesti, jos ollenkaan.
Seuraavissa hakuteoksissa on hänestä ainakin jotain mainittuna: 1) Suomalaisia kirjailijoita. MMM. Otava 2004. 2) Suomen kirjailijat 1945-1980. 1985. (Muutaman rivin pienoiselämäkerta.) 3) Suomen kirjallisuus VIII, sivu 311. 1970. 4) Laajin esittely on teoksessa Kotimaisia naisviihteen taitajia. 1999.
Vesa Sisätön kirjassa 100 klassikkoa tunnissa (2018) on referaattien referaatteja tunnetuimmista kirjallisuuden klassikoista. Se myös esitellään ja saa miniarvostelun. Sen kerrotaan olevan tarkoitettu "kiireisille data-ajan ihmisille, jotka haluavat antaa itsestään sivistyneen kuvan: somettajille, bisnesleijonille, ruuhkavuosien raatajille, muuten vaan hätäisille, laiskoille boheemeille ja keskustapuolueen kunniapuheenjohtajille. Ihan vähän kirja on tarkoitettu myös niille vastarannan kiiskille ja luddiiteille, joiden mielestä internetin ja muun atk:n pitäisi kuolla pois viemästä aikaa hyvien kirjojen lukemiselta." Alla linkki kirjan esittelyyn
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523041868&qtype=b...
Tarkoitatko ohjelmoinnin opiskelua? Meillä kirjastossa ei valitettavasti ole koodauksen asiantuntijoita, ainoastaan kirjoja ja mahdollisesti muuta materiaalia. Esimerkiksi Ylen sivuilta löytyy linkkejä verkkokusseille, joista voisi olla sinulle apua:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/17/kiinnostaako-koodaus-nailla-pa…;
Autojen ajotietokoneiden hakkeroinnista on kirjoitettu jo noin 10 vuoden ajan. Hakkerit Charlie Miller ja Chris Valasek kokeilivat Jeep Cherokeen ottamista haltuun jo vuonna 2015 ja kyseisestä kokeilusta löytyy myös video YouTubesta. He onnistuivat muun muassa säätämään ilmastointia, jarruja ja sammuttamaan moottorin. Moottorin käynnistyksen mahdollisuudesta hakkeroimalla en kuitenkaan löytänyt tietoa.
Lähteet ja lisätietoja
Hakkerit ottivat auton haltuunsa moottoritiellä - katso mitä tapahtui! (iltalehti.fi)
Ajotietokoneissa piilee vaaransa – FBI ohjeistaa: Näin suojaat autosi hakkereilta - MTVuutiset.fi
Autojen tietokoneiden hakkerointi on iso riski | Tuulilasi (apu.fi)
Kyseessä on varmaankin Pikkukoiran synttärit -niminen laulu, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Mirkka Liimatta. Se on julkaistu Loiskis-yhtyeen levyllä 5-vuotislevy vuonna 2005 ja Mirkka & Luis -yhtyeen levyllä Koiruuksia vuonna 2019.
Soi kunniaksi Luojan... -virrestä löytyi vain yksi versio, vaikka tarkistin sanoja eri vuosikymmenillä julkaistuista nuottikirjoista. Oikea muoto on "Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan".
Virsikirjan virret löytyvät myös verkosta, tämä virren sanat löytyvät verkko-osoitteesta: http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/virsi/462?OpenDocument .
Suomen historian pikkujättiläisen mukaan tieto välitettiin suusta korvaan, eikä tietoon voinut useinkaan luottaa. Tärkeä tiedonjulkistamispaikka oli saarnastuoli, josta luettiin mm. annetut asetukset.
Jouko Vahtolan teoksen Suomen historia : kivikaudesta 2000-luvulle artikkelissa "Kirkko keskellä elämää" kerrotaan jumalanpalveluksen pääkohdan olleen saarna, jonka jälkeen luettiin tärkeät julistukset ja ilmoitukset.
Jukka Kortin kirjassa Mediahistoria kirjoitetaan arkkiveisuista, jotka yleistyivät 1600-luvulla. Arkkiveisut olivat tärkeä suullisen ja kirjallisen viestinnän välimuoto.
Lukutaito perustuikin pitkälti kirkoissa annettuun opetukseen https://kynallakyntajat.finlit.fi/kyn%C3%A4ll%C3%A4-kynt%C3%A4j%C3%A4t-…
Ripillepääsy oli...
