Vera Lynnin esittämän kappaleen We'll meet again (1939) sävelsivät ja sanoittivat yhdessä Ross Parker ja Hughie Charles.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/We%27ll_Meet_Again
Märta Tikkasen esikoisteoksen Nu imorron (1970) suomennos on luettavissa teoksesta Yötäpäivää (1972), johon sisältyy myös teoksen Ingenmansland (1972) suomennos. Teokset on suomentanut Kyllikki Villa.
Yötäpäivää-teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sy%C3%B6t%C3%A4p%C3%A4iv%C3…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10760
Hei!
Olet oikeassa, itävallanmailista löytyy nihkeästi tietoa etenkin suomeksi. Englanninkielisen Wikipedian sivuilla oli kuitenkin tämän linkin takaa löytyvä maileja käsittelevä artikkeli, jonka mukaan itävallanmaili olisi ollut aikoinaan käytössä Etelä-Saksassa sekä silloisessa Itävallan keisarikunnassa ja pituudeltaan 7.586 kilometriä. Aivan nykyisen kotimaan peninkulman tasolle se ei siis yllä, joskin vuoteen 1655 saakka itävallanmaili olisi ollut voitokas - tuolloin ns. vanhan suomalaisen peninkulman pituus oli vain kuutisen kilometriä.
Ilman kuvia ja lisätietoja käytävien sisällöistä on mahdotonta sanoa varmaksi, mikä eläin koloja kaivelee. Arvauksena voisi olla esimerkiksi jokin myyrä, rotta tai piisami. Kontiaisten jäljiltä jää iso multakasa, mutta peltomyyrän tekemät reiät voivat olla hyvin siistejä. Kun kyselin puutarhaharrastajilta, suurin osa laittaisi kolot metsä-, vesi- tai peltomyyrän syyksi. Myyrien määrä vaihtelee vuosittain, joten jokavuotisesta riesasta ei välttämättä ole kyse. Puutarhurit neuvovat lempeäksi karkottamiskeinoksi kanankakkarakeiden kaatamista koloihin.
Muistamasi kirja voisi olla Martti Haavion Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria. Kirjan sadut pohjautuvat kansansatuihin. Kirja jakaantuu kahteentoista osaan niin, että kussakin osassa on satuja jostakin eläimestä. Esim. satuja neuvokkaasta koirasta -osassa on sadut Koira suutarina, Koiran ja suden sota ja Koiran aateliskirja. Kirjan kansi on punainen.
Kirja on ilmestynyt vuonna 1946 ja siitä on ilmestynyt jo 14 painosta, viimeisin vuonna 2002.
Iloinen eläinkirja löytyy myös Hyvinkään kirjaston kokoelmista.
Ilmajoelle perustettiin vuonna 1904 käytännöllistietopuolinen yksivuotinen koulu Peuralaan ja vuonna 1906 samanlainen Havuselaan. Havuselan koulu toimi vuoden 1920 loppuun asti. Sen johtajana toimi koulun perustaja kunnallisneuvos J. E. Anttila aina kuolemaansa saakka vuonna 1920. Havuselan koulun 14 vuosikurssilta valmistui yhteensä 128 karjakkoa. Oppilaat saivat käytännöllisen harjoittelunsa Havuselan, Koskenkorvan ja Västilän tilojen navetassa. Tietopuolinen opetus tapahtui Havuselaan järjestetyssä koulusalissa, opettajana toimi yleensä Mustialan ylemmän meijeriopistonkurssin suorittanut opettaja. (O. Valanne: Etelä-Pohjanmaan maatalouskoulut s. 126-127. Teoksessa Talonpoika V Etelä-Pohjanmaa, 1928)
Etelä-Pohjanmaan...
Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen kirjoittaa kirjassaan Kielen elämä - suomen kieli eilisestä huomiseen (2016), mm. suomen kielen synnystä (s. 31-47). Pitkään oli niin, että ei ollut olemassa yhtä ja yhtenäistä suomen kieltä, vaan kieli oli erilaista eri puolilla Suomea. Nykyisten päämurrealueiden esimuotojen katsotaan syntyneen Rautakauden ajalla. Tämänkin jälkeen kielimuodot jakautuivat ja sekoittuivat monella tavalla. Oman lisänsä suomen kieleen, ja erityisesti sanastoon, toivat kaupankäynti ja kristinuskon levittäminen.
Artikkeli kirjoitetun suomen alkuvaiheista löytyy Kielikello-lehdestä (Riitta Palkki 1/2000). Siinä kerrotaan mm., että yhtään yhtenäistä suomenkielistä tekstiä ei keskiajaltakaan ole säilynyt:...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyy asiaa koskeva artikkeli, josta löytyvät myös linkit Tilastokeskuksen sivuille: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toim….
23.12.2021 tehtyjen linjausten mukaan Helsingin Helmet-kirjastot toimivat muuten normaalisti, mutta niissä ei järjestetä yleisötilaisuuksia 28.12.2022 - 17.1.2022. Yleisötilaisuuksia ovat esimerkiksi kirjailijavierailut, lukupiirit ja satutunnit.
Helsingin kaupungin hallinnoimat uimahallit ja sisäliikuntatilat ovat suljettuina 28.12.2021 - 10.1.2022. Tämä ei kuitenkaan koske vuonna 2004 tai myöhemmin syntyneiden harrastustoimintaa ja näin esimerkiksi uimakouluryhmiä.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/helsing…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirja…
Etsimäsi on kirja on brittikirjailija Benedict Brownin Marius Quin -sarjan ensimmäinen osa Murder at Everham Hall. Sarjassa on ilmestynyt kuusi osaa eikä sitä ole toistaiseksi suomennettu.
Kadonneesta Helmet-kirjastokortista voit ilmoittaa soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteeseen. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Normaalitilanteessa (ei sulkuaikana) kirjastojen ollessa suljettuina voit soittaa numeroon 09 3108 5309. Kerro tällöin vastaajan nauhalle, miksi soitat, nimesi ja henkilötunnuksesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
C Morea ei kovin monella ole käytössä, mutta sarjaa katsoneen kollegan mukaan kyseessä on kappale Moscow Noir Main Theme. Tämä kappale kuulemma soi usein pitkin sarjaa.
Asian voi tarkistaa. Sarjan alkuperäinen nimi on Dirigenten, ja sille löytyy soundtrack Spotifysta. Sinne tarvitsee tehdä tunnukset, mutta sisältöä voi kuunnella muuten ilmaiseksi (ajoittaisia mainoksia toki luvassa musiikin soiton lomassa).
https://open.spotify.com/album/0rAtDwOzI8WgwqFVdbZPs9
Kappale löytyy myös Youtubesta: https://youtu.be/AvtO9N5S64E
Sarjan tunnuskappale on tosiaan Unohtumaton ilta (Moscow Nights)
Kaivattu kirja saattaisi olla Achim Brögerin Putte ja puhelin (Kustannuskiila, 1985).
Putte ja puhelin - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi)
Kuntien ja muiden asutusnimien taivutuksesta löytyy tietoa sivulta: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja-muut-asutusnimet/ Sen mukaan suurin osa -inen-loppuisista asutusnimistä taipuu paikallissijoissa monikollisina, kuten esim. Huittinen : Huittisilla, Joroinen, Joroisilla, Kauniainen : Kauniaisissa jne. Myös genetiivi- eli -n-loppuinen muoto on näissä nimissä tavallisesti monikollinen: Huittinen : Huittisten kaupunki. Taivutuksen yleisohjeena on, että noudatetaan mahdollisuuksien mukaan paikkakunnan eli lähimmän käyttöympäristön omaa taivutuskäytäntöä. Tämän vuoksi Kilpiäinen taipuu genetiivissä monikossa "Kilpiäisten" ja paikallissijoissa mm. "Kilpiäisissä".
Helsingin kaupunginkirjastossa on varsin paljon kreikankielisiä kirjoja. Suurin osa niistä on pääkirjastossa. Voit selata valikoimaamme aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi/) luokan mukaan 9.2 (muinaiskreikankielinen kaunokirjallisuus) tai 9.21 (nykykreikankielinen kaunokirjallisuus). Voit rajata haun halutessasi käsittämään myös vain lasten osaston aineistoa. Kreikankielisiä lehtiä ei kaupunginkirjaston kokoelmissa ole. Jos asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, voit mennä kotipaikkakuntasi kirjastoon tekemään kaukolainapyynnön.
Vuosien 1993 ja 2004 versiot poikkeavat jonkin verran toisistaan. Vuoden 1993 kirjassa mm. hintatiedot on ilmoitettu markkoina ja tietysti sen ajan hintatason mukaan. Vuoden 2011 kirja on toinen painos vuoden 2004 painoksesta. Se on pehmeäkantinen, toisin kuin edellinen painos, mutta sisällöltään sama.
Selostuksesi ulkonäöstä viittaisi eri tiaislajiin kuin talitiainen. Ne voisivat olla kuusitiaisia tai hömötiaisia. Molemmilla on hieman kellertävä vatsa ja musta juova puuttuu. Ovat myös pienempiä kuin talitiaiset.
Tällä sivustolla on hyvät kuvat tiaisista: http://www.tunturisusi.com/tiaiset/
Viime vuonna ilmestyi kirja tiaisista: Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salattu elämä. Atena 2016.
Kyseinen biisi on nimeltään Missä jatsi on piilossa?, ja se löytyy Silmälasiapina-nimiseltä äänitteeltä (1983). Kappaleen esittää M. A. Numminen yhdessä Karviaiset-lapsikuoron kanssa. Kappale löytyy myös Nummisen kokoelmalevyltä Pulla kasvaa - Jänismiehen ihan kaikki lastenlevyt (2012).Valitettavasti näyttää siltä, että ainakaan kirjastojen valikoimissa olevista nuottijulkaisuista kyseisen laulun nuotteja/sanoja ei löydy. Edellä mainittuja Nummisen levyjä löytyy kirjastoista, eli kannattaa kysyä äänitettä omasta kirjastosta.Kyseinen biisi näyttäisi löytyvän myös suoratoistettavana verkkopalveluista (esim. YouTube Music).
Digi- ja väestötietoviraston etunimihaun mukaan vuosina 2000-2009 syntyneitä Frans-nimisiä miehiä on 1019.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Vuosikohtainen etunimihaku on poistettu tietosuojasyistä. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
