Espoon Ison Omenan kirjaston pajassa on paperileikkuri (max korkeus A3 koko). Ison omenan kirjasto on Matinkylässä, joka sijaitsee HSL-alueen B-vyöhykkeellä. Helmet-kirjastoissa on 30.11. - 10.1. rajoitetut palvelut, joten valitettavasti pajankaan laitteet ja välineet eivät ole käytössä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto/…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Yökyöpeli on Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan leikillinen nimitys yöllä valvovalle ja puuhailevalle ihmiselle. Myös sanoja yövirkku ja yöihminen näkee käytettävän nettiartikkeleissa.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Aaro Hellaakosken runo Ritari Rankki on osa runoelmaa Me kaksi (1920). Runo on julkaistu useissa Hellaakosken runojen kokoelmissa, mm. teoksissa Valitut runot (1940), Runot (1977) ja Runot 1916-1928 (1997). Ritari Rankki on luettavissa myös esimerkiksi antologiasta Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947 (WSOY, useita painoksia).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.finna.fi/
Monet juhlapäivät länsimaissa ovat kristillisiä ja toistuvat samoina päivinä vuodesta toiseen. Äitienpäivä sen sijaan on kulttuurisesti laajempi juhla, jota vietetään eri päivinä eri puolilla maailmaa.Miksi äitienpäivän päivämäärä sitten vaihtelee eri maissa? Syynä on hyvin todennäköisesti eri kulttuuriset ja historialliset käytännöt. Esimerkiksi Iso-Britanniassa "Mothering Sunday" oli alun perin anglikaanisen kirkon juhlapyhä, joka on myöhemmin muuttunut äitienpäiväksi. Intiassa hindut juhlivat äitienpäivää Durga Puga -festivaalin yhteydessä syys-lokakuussa ja Japanissa päivä oli alkujaan keisarinna Hojunin syntymäpäivä. Monissa maissa päivä on myös yhdistetty kansainvälisen naistenpäivän viettoon.Lähteet:https://worldpopulationreview.com...
Helmet-kirjastossa on lainattavissa paljon erilaisia esineitä, myös kitaroita. Esineet ovat löydettävissä Helmet-hausta hakusanalla (kitara) ja aineistorajauksella (esine). Oma palveluhakunsa löytyy Helmetin Kirjastot ja palvelut -sivulta. Soittotiloja - ja muita tiloja - sekä soittimia on varattavissa myös Varaamo-palvelussa.
Voit saada kirjastokortin Turun kaupunginkirjastoon tulemalla henkilökohtaisesti johonkin toimipisteeseemme. Tarvitset myös kuvallisen henkilllisyysötodistuksen. Ensimmäinen kortti on maksuton. Lisätietoja kirjastokortista saat kotisivultamme http://www.turku.fi/kirjasto/ kohdasta hakemisto (aakkosellinen).
Joitain lasten kasettikirjoja Helmet-kirjastosta vielä löytyy. Juuri tuollainen kirja+kasetti-yhdistelmä on esimerkiksi ja ilmeisesti ainoa jouluaiheinen Walt Disneyn Joulupukin työpaja, jota on vielä yksi kappale jäljellä.
Valitettavasti kukaan vastaajaringissä ei tunnistanut etsimääsi satua.
Palvelumme arkistosta löytyy useita vastauksia joulusaduista esitettyihin kysymyksiin. Osassa niistä muistellaan juuri c-kaseteilta kuunneltuja satuja. Ehkä sieltä löydät jonkun vinkin etsimästsäi sadusta. Vastaukset löytyvät arkistosta hakusanoilla 'joulu sadut'.
Linkki vastausarkistoon
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/
Kysyjän tarkoittama Aili Somersalon kirja Vaarojen polku on julkaistu vuonna 1930 (Gummerus). Lainattava kappale Helsingin Pasilan kirjavarastosta, HelMet (http://luettelo.helmet.fi/record=b1521721~S9*fin), Tampereella se on kotiseutukokoelmassa, jota ei lainata. HelMetin kappaleen voi kaukolainata Turun kaupunginkirjaston kautta.
Heikki Poroila
Risto Isomäeltä on ilmestynyt tänä vuonna (2023) muistelmateos Maailmanparantajan muistelmat. Teoksesta on tällä hetkellä jonkin verran jonoa Helmet-kirjastossa.
intokustannus.fi. Maailmanparantajan muistelmat.
Aivan tarkkoja ja luotettavia tietoja asiasta ei pysty löytämään. Wikipedia listaa aseita, joita Venäjän arvellaan käyttäneen. Le Monden mukaan molemmat maat käyttävät valtavat määrät drooneja, jopa 10 000 kuukaudessa. Center for Strategic and International Studies on koostanut diagrammeja eri ohjustyypeistä, joita Venäjä on käyttänyt - tietojen mukaan Venäjä olisi ampunut useita satoja ohjuksia kuukaudessa.
Jarl Hemmerin runo De fallna eli Kaatuneille löytyy kokonaisuudessaan Selim Palmgrenin kuorolaulukokoelmasta Mieskuorolaulut I (toim. Uolevi Lassander, 1995). Teksti on siinä sekä ruotsiksi että suomeksi. Suomentaja on mainitsemasi Jussi Snellman. Runoa ei selvitykseni perusteella ole julkaistu muuten kuin nuotitettuna lauluksi.Linkki teoksen tietueeseen Helmetissä: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1444978?sid=5005080296
Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista.
Alla muutama linkki:
https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=98jmate2ql10rc7dbripbi8rs3
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://helander.com/#/home
Kirjailija V. A. Koskenniemeltä on julkaistu seuraavat runokokoelmat tai runoelmat:
Runokokoelmat:
Runoja. 1906.
Valkeat kaupungit ynnä muita runoja. 1908.
Hiilivalkea ynnä muita runoja. 1913.
Elegioja ynnä muita runoja. 1917.
Sydän ja kuolema. Elegioja, lauluja ja epitaafeja. 1919.
Uusia runoja. 1924.
Kurkiaura. Ballaadeja ynnä muita runoja. 1930.
Tuli ja tuhka. Runoja. 1936.
Latuja lumessa: kenttäpostia ynnä muita runoja. 1940
Syksyn siivet. Runoja 1949.
Runoelmat:
Hannu. Erään nuoruuden runoelma. 1913.
Nuori Anssi. Runoelma Suomen sodasta 1918. 1918.
Lähde: Oulun kaupunginkirjasto: Kirjailijat Oulussa:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/koskenniemi/teosl.htm
Näissä teoksissa ei täsmälleen kysymäsi nimisiä runoja ollut...
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kaksi historiateosta Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 sekä Mikko Laakson Kansanvalistajasta kansalaisen olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Rikhardinkadun kirjasto avattiin vuonna 1882 ensimmäisenä kaupunginkirjaston toimipisteenä. Ensimmäinen sivukirjasto perustettiin Töölöön Huvila Valoon vuonna 1899 Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmaan. Nykyinen Töölöön kirjasto on avattu vasta vuonna 1970. Vallila avattiin 1908, Kallio 1912, Käpylä 1926 ja Eteläinen sivukirjasto 1939. Kaupunginkirjaston historian toista osaa ei valitettavasti ole kirjastossani saatavilla, etten pysty tämän enempää toistaiseksi kertomaan kirjastojen...
