Alzheimerin tauti on aivosairaus joka vaikuttaa esimerkiksi muistiin. Se on yleisempää vanhemmilla kuin nuoremmilla ihmisillä. Lisätietoa voit lukea esimerkiksi näiltä sivustoilta:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00699
Muistiliitto: https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/muistihairiot-ja-sairaudet/muistisairaudet/alzheimerin-tauti
Käypä hoito: https://www.kaypahoito.fi/nix00516
Lisäksi voit lukea taudista lisää esimerkiksi näistä kirjoista:
Timo Erkinjuntti: Kun muisti pettää : muistihäiriöt ja dementia
Pirkko Telaranta: Alzheimerin tauti osana elämää ja elämän osana
Toimittajat Timo Erkinjuntti, Juha Rinne, Hilkka Soininen: ...
Ilmeisesti nimellä ei ole syvempää merkitystä. Sanaleikki syntyi Kaurismäen ja Antti Lindqvistin keskustelussa, ja nimi innosti tekemään elokuvan. Kaurismäki väitti aikoinaan pyrkivänsä elokuvassa järjettömyyden kohottamiseen taiteeksi. Luultavasti nimi on osa elokuvan laskelmoitua järjettömyyttä.Lähteet:https://seura.fi/tv/calamari-union-komedia-sai-alkunsa-ja-nimensa-sanaleikittelysta/https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_100394
Sarjan tunnusmusiikin "Pelin säännöt" (säv./san. Kalle Pakalén, Antti Seppänen) esittää EIEI.
Sarjan lopputeksteissä on on vielä mainittu: Musiikit Epidemic Sound
Etsin netistä hakusanoilla floating wind platform radar ja löysin sivuston nimeltä Stories of Purpose. Sivustolla 8.5.2024 päivätyssä uutisessa kerrotaan, kuinka Haagin kelluva tutka estää lintuja ja lepakoita törmäämästä merellä sijaitseviin tuulipuistoihin. Tarkoititko tällaista? Linkki: https://storiesofpurpose.thehague.com/impact/floating-radar-robin-radar-systems-create-eco-friendlier-wind-farm-birds-and-bats.Antamassasi linkissä on alle viikon vanha uutinen nopeasti siirrettävästä kelluvasta alustasta, jota mainostetaan uutena innovaationa. Voisin ajatella, että kyseessä on niin uusi asia, että sitä ei vielä ole sellaisenaan missään käytössä.
Kirjaston lainaajatiedossa ei ollut sähköpostiviestinne nimistä lainaajaa. Onko lainaajarekisterissä nimenne toinen? Asian selvittämiseksi me tarvitsemme ainakin muutaman lainaamanne kirjan nimen, mutta parasta olisi jos saisimme nähdä henkilötietonne. Voisitteko käydä kirjastossa?
Tänä syksynä on kirjastossa käytetty varajärjestelmää lainauksessa pari kertaa, kun lainausautomaatit ovat olleet poissa käytöstä. Lainatapahtumat siirretään taas kirjastorekisteriin heti tilanteen salliessa, joten tämän ei pitäisi vaikuttaa mitenkään.
Bridge Over Troubled Water alkaa pienimuotoisena, kasvaa hieman toisessa säkeistössä ja huipentuu voimaperäiseen kolmanteen säkeistöön. Larry Knechtelin piano-osuus ja Art Garfunkelin soololaulu ovat kappaleen ydin. Niiden jälkeen mukaan liittyy soittimia järjestyksessä vibrafoni, rummut, jousiorkesteri ja bassokitara. Paul Simon laulaa stemmaa kolmannessa säkeistössä.
Äänityksiä tehtiin pala palalta studiotekniikkaa taiten hyödyntäen. Kaikua lisättiin runsaasti, mikä saa kaiken kuulostamaan tavallista suuremmalta. Lopussa on ukkosta tai tykinlaukauksia muistuttavia pitkäsointisia rummuniskuja. Niiden toteutuksesta on erilaisia selityksiä. Loudersound-sivuston artikkelissa rumpali Hal Blaine kertoo lyöneensä virvelirumpua autonsa...
Laki houlhoustoimesta toteaa vajaavaltaiseksi julistamisesta seuraavaa:
Jos täysi-ikäinen on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja hänen varallisuusasemansa, toimeentulonsa tai muut tärkeät etunsa ovat tämän vuoksi vaarassa eikä edunvalvojan määrääminen yksin riitä turvaamaan hänen etujaan, tuomioistuin voi rajoittaa hänen toimintakelpoisuuttaan päättämällä, että:
1) hän voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuuttaan ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa;
2) hänellä ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai oikeutta vallita tiettyä omaisuuttaan; taikka
3) hänet julistetaan vajaavaltaiseksi.
Ketään ei saa julistaa vajaavaltaiseksi, jos muut 1 momentissa mainitut toimenpiteet ovat riittäviä...
Itse pidin kovasti 2.-3.-luokkalaisille vinkkaamastani Johanna Sinisalon Möbiuksen maa -kirjasta. Siinä päähenkilö Pii löytää salaperäisen rannerenkaan, joka tempaa hänet huimaan seikkailuun tuntemattomalle planeetalle. Piin kohtaama "Schrödingerin kissa", kertoo, että Piille on varattu erityistehtävä planeetalla.
Anja Portinin Radio Popov on kiehtova kertomus 9-vuotiaasta Alfredista, joka elää käytännössä yksin, koska yksinhuoltajaisä on aina matkoilla. Salaperäinen lehdenjakaja, jota Alfred nimittää Hiippariksi, alkaa pudottaa postiluukusta muutakin kun päivän lehden: omenoita ja muuta syötävää. Alfred päättää ottaa selvää, kuka "Hiippari" on, ja päätyy salaperäisen auttajansa Amandan luo kodin lämpöön. Vanhan radiolähettimen löytyminen...
Animaatiohahmot ovat fiktiivisiä henkilöitä, jotka eivät vanhene, jos heidän tekijänsä tai julkaisijansa ovat päättäneet niin.
Animaatioelokuvien ja sarjakuvien hahmot ovat kuitenkin tärkeitä ihmisille, joten kysymystä on pohdittu enemmän tai vähemmän vakavissaan monelta kannalta. Animaatiohahmojen tulkitaan elävän "kelluvasssa aikajatkumossa", jossa erään näkemyksen mukaan aika kuluu vain esitysajan verran. Esim. Simpsonit-sarjan 29 tuotantokauden aikana esitettyjen jaksojen kokonaisajaksi on laskettu n. 10 vuorokautta. Näin vähäinen ikääntyminen ei näy ulospäin: vauva pysyy vauvana, koululaiset samalla luokalla. Teorian voi kyllä kumota se havainto, että sarjassa vuodenajat vaihtuvat.
Hahmon pitäminen yhden ikäisenä ja näköisenä on...
Kari on kansallisromanttisen kauden nimiä. Yleiseen tietoisuuteen se tuli Juhani Ahon "Panun" ilmestyttyä 1897. Kari on karjalainen lyhentymä nimestä Makari, joka taasen on alkujaan kreikan Makarios (onnellinen, autuas)nimestä. Nimi tavataan myös vanhoissa karjalaisissa sukunimissä: Karilainen ja Makkonen. Lännempänä Kari on lyhentynyt nimistä Ansgarius (Oskari/Sakari).
(Uusi suomalainen nimikirja)
Arto Kivimäki suomentaa Seneca-sitaatin "Et sceleratis sol oritur" kirjassaan Verba volant : sanat lentävät (Karisto, 2001) kirjaimellisesti näin: "Aurinko nousee myös rikollisille." Sitaatin taustaa selvittäessään Kivimäki tarjoaa myös vapaamman tulkinnan: "Paistaa aurinko pahoillekin." Teksti on peräisin Senecan hyväntekeväisyyttä käsittelevästä tutkielmasta De beneficiis, neljännen kirjan 26. jaksosta. Kokonaisuudessaan tätä teosta ei ole suomennettu.
Kivimäki huomauttaa myös, että ajatus kaikille paistavasta auringosta tuntuu ensimmäisellä vuosisadalla olleen suosittu, sillä Senecan lisäksi se esiintyy myös Jeesuksen vuorisaarnassa ("Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille." - Matt. 5:45) ja Petroniuksen romaanissa...
Ernest Goldin säveltämän kappaleen Otto Premingerin elokuvasta Exodus (1960) sanoitti ranskaksi Eddy Marnay. Ranskankielinen versio kappaleesta on tullut tunnetuksi erityisesti Édith Piafin tulkitsemana.
http://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k8828556p
https://fr.wikipedia.org/wiki/Eddy_Marnay
http://www.imdb.com/title/tt0053804/
Metabolomiikka on tutkimusväline ja analyysimenetelmä, jota on mainittu myös uudeksi tieteenalaksi. Se näyttää liittyvän moneenkin perinteiseen tieteenalaan: lääketieteeseen, elintarvike- ja ravitsemustieteisiin, farmakologiaan, kemiaan, biokemiaan, solu- ja molekyylibiologiaan, genetiikkaan ja kasvibiologiaan. Mainittavia metabolomiikkaa käyttäviä tutkimuskeskuksia Suomessa on ainakin Suomen Biokeskuksen yhteistyöyliopistoissa, Helsingin, Itä-Suomen (Kuopio), Oulun, Turun, Tampereen ja Åbo Akademian yliopistoissa.
https://www.biocenter.fi/, https://researchportal.helsinki.fi/fi/equipm…
https://www.elixir-finland.org/metabolomiikka-mittaa-ja-analysoi-sairau…
Yleisellä tasolla reserviläisen sodan ajan sijoitus määräytyy Puolustusvoimien tarpeen ja kyseisen henkilön sotilaskoulutuksen mukaisesti. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta, jota tarvittaessa täydennetään muilla reserviläisillä, joita on lähes miljoona.
Asevelvollisuuslain 89 § nojalla työnantaja voi tietyin edellytyksin varata henkilöstöään käyttöönsä myös sodan ajan tilanteessa. Henkilövarauksista löytyy lisätietoja puolustuvoimien verkkosivuilta.
Sijoituksiin liittyvät tiedot eivät ole julkisia, mutta yksittäinen henkilö voi tiedustella omaa sijoitustaan vierailemalla aluetoimistossa.
Sijoittamattoman reservin roolia ja sodan ajan sijoitusta on pohdittu Ruotuväki-...
Riitta-merkkisiä vaatteita on valmistanut Luoman Pukutehdas Oy. Finnasta löytyy kuva hameesta, jossa on samanlainen tuotelappu.LähdeFinna.fi: Hame https://finna.fi/Record/lahdenmuseo.lkm-32565?sid=4989566789&imgid=1
Lapuan ja Kauhavan seurakuntien arkistojen aineistosta löytyy tietoja Finna-hakupalvelun kautta ja osa aineistosta on digitoitu. Esimerkiksi Lapuan seurakunnan arkistossa on lukkarinvaalien vaaliluetteloita ja erilaisia pöytäkirjoja, mutta otsikoiden perusteella ne eivät ulotu vuoteen 1870.
Kaarlo Jalkasen kirja "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870-1918" (Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1978) vaikuttaa erittäin kiinnostavalta lähteeltä, mutta en pääse katsomaan sitä juuri nyt. Ainakin Jalkasen kirjassa "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1721-1809" on lueteltu lukkareiden ja urkureiden nimiä. Jalkanen on kirjoittanut myös kirjan "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1809-1870", joka voi myös olla hyödyllinen lähde.
Juho...
Kuvauksesi tuntuu sopivan Jeremy Lucasin teokseen "Valtameren yksinäinen" (alkup. teos "Whale", suom. Erkki Hakala, WSOY, 1982). Olisikohan kyse tästä kirjasta?
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon löydät kuvauksen kirjasta sekä kuvan kirjan kannesta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2689
http://www.helmet.fi/fi-FI
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvien tietojen mukaan kuolinaika määritellään päivätarkkuudella, mikäli luotettavia silminnäkijöitä tai muuta varmennettua tietoa kuoleman ajankohdasta ei ole. Tarkkaa kellonaikaa ei siis välttämättä ole edes tiedossa.
Vaikka kuolinaika olisikin tiedossa, ovat kuolemaan liittyvät tiedot salassapidettäviä, eikä niitä luovuteta kuin vainajan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen, tuomioistuimelle, viranomaisille tai yhteisölle, jolla on tiedon saantiin laissa säädetty oikeus, tai vakuutus- tai eläkelaitokselle perustellusta syystä.
Lisätietoa:
https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/oikeuslaakinta/omaiselle-ja-...
Olisikohan kyseessä useita kirjoja japanilaisesta kulttuurista kirjoittanut Minna Eväsoja? Hänen kokemuksiaan perinteisestä japanilaisesta teekoulusta voi lukea vuonna 2016 julkaistusta teoksesta Melkein geisha : hurmaava ja hullu Japani.
FT Minna Eväsoja (s. 1965) on japanilaisen estetiikan dosentti Helsingin yliopistossa sekä sairaan- ja terveydenhoitaja. Hän on kirjoittanut Japaniin sen kulttuuriin liittyviä kirjoja ja tutkii arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun vaikutusta hoitotyössä. Hän kävi 1990-luvun alussa japanilaisen teekoulun Kiotossa. Sen jälkeen hän on viettänyt Japanissa paljon aikaa mm. opiskellen sen kieltä ja estetiikkaa.
Mediatiedote: Melkein geisha -kirjassa kurkistetaan japanilaisten muodollisen...
