Ravintola- ja gastronomista termistöä ranskasta suomeksi ja päinvastoin löytyy vaikkapa näistä sanastoista:
Pirkko Saikkonen, Termes culinaires : ravintolasanasto ranska-suomi, suomi ranska (Restamark, 2004)
Pirkko Saikkonen, Gastronominen sanasto : ranska-suomi-ranska (WSOY, 2002)
Suomen kansallisdiskografia Violasta löytyi lastenlaulu Viisi pientä kania. Laulun säveltäjä ja sanoittaja on Marjatta Sawkins. Laulu löytyy teoksesta: Lasten kultainen laulukirja 2. Teoksen on julkaissut Fazer Musiikki vuonna 1993. ISBN 951-757-277-8.
Voit lukea näitä lehtiä mikrofilmiltä Turun kaupunginkirjaston uudisosan tieto-osastolla (2. krs.). Sinun täytyy ensin tilata mikrofilmatut lehdet varastosta (tieto-osaston puh. 02-2620629 tai 02-2620630), ja saat ne käyttöösi seuraavana arkipäivänä. Samalla soitolla voit varata itsellesi ajan mikrofilminlukulaitteelle. Mikäli et ole käyttänyt laitetta aiemmin, mainitse se puhelussa, niin saat opastuksen, kun tulet lukemaan lehtiä.
Hei,
etsinnöistämme huolimatta emme ole löytäneet tietoja Handy-mehujäästä. Sen sijaan löysimme ruotsalaisen
GB Glace jäätelöfirman kuvastoista 1984-1985 Finger-mehujään, joka on punainen ja käden muotoinen, jossa on etusormi pystyssä.
Olisiko mahdollista, että tätä mehujäätä olisi myyty myös Suomessa Handy-nimellä?
Tässä on linkki kuvastoihin, joista löytyy Finger-mehujää:
http://www.gb.se/dela-gladjen/nostalgi/nostalgi-1980/
Ystävällisin terveisin:
Kati ja Virpi
Oli ainakin 1960-luvulla. Helsingin Sanomien arkistohaulla löytyy vuosilta 1965 ja 1966 Vehon mainoksia, joissa liikkeen osoitteeksi kerrotaan Helsinginkatu 30, Urheilutaloa vastapäätä.
Mikäli mielessäsi on alunperin vuonna 2000 julkaistu Tapio Piiraisen ohjaama tv-sarja "Raid", kyseisen sarjan saatavuustiedot Suomen kirjastoista löytää näistä: https://www.finna.fi/Record/anders.1864062?sid=4792387058 https://www.finna.fi/Record/keski.543742?sid=4792391138 https://www.finna.fi/Record/jamk.99905034806251?sid=4792393013.Sarjasta on monta nimekettä, sillä siitä on julkaistu uusia painoksia vuosien mittaan. Yksi kappale PK-seudulla näyttää löytyvän kaikille avoimesta Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta.Toinen mainitsemasi sarja, "Kohtaamiset ja erot", ei puolestaan näytä Finnan mukaan tällä hetkellä löytyvän yhdestäkään kirjastosta.
Kirjan kannen hahmot ja sommitelma näyttäisivät vastaavan "Satuaarteeni"-nimistä lastenkirjaa. Teoksen tunnistamisessa auttoi Tampereen Lastenkirjainstituutti, jonka kokoelmissa kirja on. Kyseistä teosta ja sen kansikuvaa on haastava löytää, joten mahdolliset lisäkysymykset teoksesta voisi suunnata Lastenkirjainstituuttiin. Instituutin yhteystiedot ja info löytyvät tästä linkistä: https://lastenkirjainstituutti.fi/info
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nimeä on annettu lapselle viimeksi 1920- ja 30-luvulla. Aiempinakin vuosikymmeninä sitä on annettu nimeksi yksittäisille naisille ja miehille:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
En löytänyt nimestä mitään tietoa kirjaston kokoelmissa olevista nimikirjoista. Verkosta löytyi jonkun verran tietoa nimestä Seda. Se on armenialainen tytön nimi, joka merkitsee metsänhenkeä:
https://www.babynames.com/name/seda
Englanninkielisiä tutkimuksia suurpatojen ympäristövaikutuksista löytyy kyllä. Joissakin niistä käsitellään myös patojen vaikutuksia paikallisilmastoon ja sademääriin. Muutamia esimerkkejä:
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2010GL046482
https://www.researchgate.net/publication/305724001_Environmental_Conseq…
https://www.researchgate.net/publication/309539088_The_Influence_of_Dam…
https://www.nationalgeographic.com/science/article/100204-bad-weather-d…
https://archive.internationalrivers.org/environmental-impacts-of-dams
https://link.springer.com/article/10.1007/s10113-018-1414-7
Palvelujen ja lomakkeiden sähköistyessä perinteisiä leimasimia ei tarvita enää niin paljoa. Leimasimia käytetään kuitenkin edelleen, kun käsitellään virallisia paperisia lomakkeita. Esimerkiksi Espoossa kirjaamo leimaa saapuneet asiakirjat sekä antamansa lainvoimaisuustodistukset ja kaupunginarkisto leimaa asiakirjojen kopiot todistaessaan ne oikeaksi.
Tšingis-kaanin aikaisten mongolien kerrotaan toimineen näin hätätapauksissa, kun muu ruoka ja juoma oli loppunut. Hevosia voitiin myös lypsää, minkä vuoksi soturit suosivat tammoja ratsuinaan.
Aikuisen hevosen verimäärä on suuri. Vertailukohdaksi voi ottaa, että nykyaikaisessa verenluovutuksessa hevonen voi koosta riippuen luovuttaa 3-5 litraa verta kerralla muutaman kuukauden välein.
Lähteet:
Morris Rossabi: “All the Khan’s Horses,” http://afe.easia.columbia.edu/mongols/conquests/khans_horses.pdf
"Hevosia hankala saada verenluovuttajiksi". Kaleva, 20.7.2012: https://www.kaleva.fi/hevosia-hankala-saada-verenluovuttajiksi/1911884
Kolikon arvoon vaikuttaa sen kunto. Metallirahojen ja seteleiden kuntoluokituksesta löytyy ohje esim. rahaliike Holmaston julkaisemasta Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen -teoksesta, joka löytyy Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastosta. Nettisivustolta http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit löydät keräilyrahojen asiantuntevia ostajia ja arvioijia. Esimerkiksi Huuto.netissä on lokakuun 2014 aikana myyty 1 kopeekan kolikko vuodelta 1840 hintaan 2,25 €.
Varsinaista muistelmateosta Teuvalta ei vaikuttaisi olevan. Teuvan tapahtumia sisällissodassa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa, artikkeleissa ja opinnäytteissä:
Alanen, A. J. (1980). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 1, Nuijasodasta vapaussotiin. Helsingissä [Hki]: Otava.
Kallioinen, S. (2009). Kestämättömät sopimukset: Muuramen, Savonlinnan ja Teuvan rauhallisuuteen vaikuttaneiden tekijöiden vertailua kesästä 1917 sisällissotaan 1918.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273 <http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273>
Lantto, J. (1997). Kytösavun mailta: Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin historia 1917-1944. [Ilmajoki]: [Etelä-Pohjanmaan maakuntasäätiö].
Niinistö, J. (2006). Eteläpohjalaiset ja Suomen...
En löytänyt tarkkaa erittelyä eri jätelajien viennistä. Tullin selvityksen mukaan suurin osa Suomen romu- ja jäteviennistä koostuu metallien romusta. Tammi-toukokuussa 2017 noin 23 prosenttia romu- ja jäteviennistä oli kupariromua ja -jätettä, noin 20 prosenttia alumiiniromua ja -jätettä, 15 prosenttia raudan tai teräksen jätettä tai romua, noin yhdeksän prosenttia romu- ja jätekultaa, noin kuusi prosenttia ruostumattoman teräksen romua ja jätettä. Näiden lisäksi Suomesta viedään esimerkiksi romu- ja jätehopeaa sekä paristojen ja sähköakkujen jätettä ja romua.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Aino-nimi tulee sanan ainoa lyhyestä muodosta aino. Elias Lönnrot loi nimen Kalevalaan.Voit lukea lisää Aino-nimestä Kotimaisten kielten keskuksen sivustolta, jossa kerrotan nimien alkuperästä:https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ainoSanalla ainoa on vastineita lähisukukielissämme (esim. karjalan ainuo ja viron ainus). Sanavartalo on germaaninen laina. Samaa juurta on esimerkiksi nykysaksan sana einig.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_c1f39e313042897b0…
Sisimpään tilaa suurempia tapahtumia varten tulee Pentti Saaritsan Suite mignonne -sikermän toisessa runossa (sisällysluettelossa ensisäkeen mukaan Paljon pientä ja kaunista), joka sisältyy vuonna 1979 julkaistuun kokoelmaan Mitä näenkään.
Uskotusta miehestä on käytetty ruotsiksi useampaa ilmaisua. Suomessa verohallinnon sivuilla käytetään ilmaisua god man, monikossa gode män, https://www.vero.fi/sv/privatpersoner/egendom/arv/bouppteckning_och_bou….
Ruotsin puolella verohallinnon sivulla on käytetty ilmausta förrättningsman, monikossa förrättningsmän, https://skatteverket.se/privat/folkbokforing/narenanhorigdor/bouppteckn…, mutta pdf-muotoisessa oppaassa ilmausta god man, https://skatteverket.se/download/18.109dcbe71721adafd25806d/15984288148….
