Pancetta on ilmakuivattua sialnkylkeä, joka on usein ahdettu rullalle keino- tai luonnonsuoleen. Herkku tunnettiin jo antiikin Roomassa.
Pancettaa on useita eri tyyppejä.
Pancettaa voi syödä sellaisenaan leikkeleenä makkaran tapaan, tai sitä voi käyttää ruoanlaitossa. Erityisen suosittu se on alkuruokana. Oheen suositellaan esimerkiksi kuivattuja hedemiä.
https://www.artimondo.it/magazine/pancetta-tesa/
Tässä voisi olla kyseessä alun perin Marjorie Henderson Buellin, taiteilijanimeltään Margen vuonna 1935 luoma sarjakuvahahmo Pikku Lulu, englanniksi Little Lulu. Hahmoa on piirtänyt Margen lisäksi muun muassa John Stanley. Pikku Lulusta on tehty myös oma sarjakuvalehti Marge's Little Lulu. Suomeksi sitä julkaistiin nimellä Margen Pikku Lulu vuosina 1956-1962.Lisätietoa Pikku Lulusta löydät esimerkiksi Wikipedia-artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku_Lulu. Kattavampi Wikipedia-artikkeli löytyy englanniksi osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Little_Lulu.
Afasia merkitsee vaikeutta ymmärtää tai tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä. Useimmiten sen syynä on aivohalvaus (aivoinfarkti tai aivoverenvuoto), joskus myös aivokasvain. Vaikka afasian aiheuttanut syy saataisiin poistetuksi, afasia voi jäädä pitkäaikaiseksi, jopa pysyväksi vaivaksi. Hoitomuotona on puheterapeuttinen kuntoutus. Afasiaan ei voi kuolla, mutta aivohalvaus ja yleensä myös aivokasvain ovat hengenvaarallisia.
Seuraavassa linkit, joihin vastaukseni perustui.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00557/afasia-aivoperainen-puhehairio?q=afasia
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00001/aivohalvaus-aivoinfarkti-ja-aivoverenvuoto
https://www.thebraintumourcharity.org/living-with-a-brain-tumour/side-...
Sinuhen tarina (The Story of Sinuhe) on muinaisegyptiläinen kirja, jota ei ole suomeksi lainattavissa kirjastosta. Englanninkielinen käännös The tale of Sinuhe : and other ancient Egyptian poems 1940-1640 BC / Parkinson R.B. on Varastokirjaston kokoelmassa, josta sitä voi tilata lainattavaksi oman kirjaston kautta. Teksti löytyy myös muista julkaisuista, joita on korkeakoulukirjastojen kokoelmissa. Osa tekstistä on kuunneltavissa Oxfordin yliopiston podcastissa, https://staged.podcasts.ox.ac.uk/life-sinuhe. Englanninnos löytyy myös verkosta pdf-versiona.Tietoa kirjasta löydät esimerkiksi Mika Waltari -seuran vuosikirjasta Illusioni 2006. Siinä on Jaana Toivala-Viitarin artikkeli Muinaisegyptiläinen Sinuhen tarina.Finna.fi: Illusioni...
Ainakin C. S. Lewisin Velho ja leijona -kirjan vuoden 1992 painoksessa on kannessa lentävä leijona poika selässään. Kirjasta on useita painoksia, ja myös kansikuvia: kaikissa ei ei ole tuota samaa kuvaa kannessa. Lewisin kirjassa Taikurin sisarenpoika Narnia-taikamaailmasta tuotu omena parantaa päähenkilön äidin. Narnian tarinat ovat seitsemän fantasiakirjan sarja, jotka kirjailija C. S. Lewis kirjoitti 1950-luvulla.
Olisivatko muistamasi näitä Narnia-kirjoja? Alla kaikki sarjan kirjat. Ne ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
- Taikurin sisarenpoika
- Velho ja leijona
- Hevonen ja poika
- Prinssi Kaspian
- Kaspianin matka maailman ääriin
- Hopeinen tuoli
- Narnian viimeinen taistelu
Kannattaa kysyä neuvoa kaupoista esim. Ruohonjuuri.
Myös googlehaulla "vegaaninen suomalainen ekologinen kodinhoitotuotteet" löytyy muutamia yrityksiä, joilla tuotteita näyttää olevan valikoimissa. esim. Sinituote ja Fiini naturally
Vegaaniliitolta voi varmasti saada lisätietoa.
Alice Hoffman on syntynyt 16.3.1952 New Yorkissa, USA:ssa Aviomies: Tom Martin (kirjailija); lapset: Jake ja Zack.
Ammatti: kirjailija vuodesta 1975. Tuotanto: Property Of (vuonna)1977. The Drowning Season 1979. Angel Landing 1980. White Horses 1982. Independence Day 1983. Fortunes daughter 1985. Illumination Night 1987. At Risk 1988. Seventh Heaven 1990. Turtle Moon 1993. Second Nature 1994. Practical Magic 1995. Kirjoittanut myös näytelmiä. Suomennettu Päivän korento 1989, Lyhtyjen yö 1989, Noitasisaret 1997, Kettumäki 1998.
Lisätietoja Alice Hoffmanin tuotannosta voit käydä katsomassa kirjastosta, cdromilta Contemporary authors (englanninkielinen). Harrastuksista ja viimeaikojen henkilökohtaisista tapahtumista voit kysyä häneltä...
Nurminen kuuluu 1800-luvun lopun uusiin nimiin. Se oli vielä 1900-luvun alun sukunimien otossa melko suosittu. 1900-luvun alussa Nurmisia asui linjan Kotka - Jyväskylä - Pori länsi- ja eteläpuolella lähes joka pitäjässä, runsaimmin Jämsässä, Hartolassa, Sysmässä, Hollolassa, Tampereen seudulla ja Nurmijärvellä. Sen sijaan 1800-luvun puoltaväliä vanhempia tietoja ei juuri ole: Jac. Nurminen 1848 Rautalampi. Nimen sisällön osalta viitataan kantasanaan nurmi. Nurmi yleistyi erityisesti 1800-luvun lupulla ja 1900-luvun alussa. Nurmi tunnetaan vanhana kylännimenä sekä talonnimenä. Nimen oletetaan pohjaavan nurmi-sanan yleiskieliseen merkitykseen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo. Sukunimet. Otava 2000, Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988
Kyseinen katkelma löytyy suomennoksesta ”Kadotettu paratiisi” sivulta 14. Yrjö Jylhän suomentamana koko kohta menee seuraavasti:
”Käy eellä julma Moolok tahrattuna
verellä ihmisen ja kyynelillä,
joit’ itki vanhemmat, kun tulipätsiin
laps uhrattiiin ja rummun pärinään
sen huuto hukkui.”
Sana ”Moolok” on suomennoksessa kursivoituna.
Maini Palosuon käännöksessä tuo kohta on käännetty näin: "niin laki on aasimainen - aivan pöllö. Jos laki on sitä mieltä, niin se on vanhapoika, ja pahinta mitä sille voin toivoa on, että senkin silmät avautuisivat koettelemuksissa. " (1954, s. 361)
Kyseessä on varmaankin Lahden konservatorin vuonna 2007 julkaisema Kippurallaa-levy.
Muistamasi laulut ovat nimeltään Myyrälaulu (sanat ja sävel Susanna Apo-Syrjänen) ja Siilin kevätlaulu (sanat ja säveli Aleksi Saraskari).
https://keski.finna.fi/Record/keski.479582
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4970675#componentparts
Vaikuttaa siltä, että vanhoja Gloria-lehtiä ei löydy digitoituina eikä sen artikkeleja ole myöskään asiasanoitettu Finnaan. Fyysisiä lehtiä löytyy vapaakappalekirjastoista, esimerkiksi Turun yliopiston kirjastosta. Voidaksesi lukea lehteä, sinun pitää ensin tehdä siihen varaus (sitä varten tarvitaan kirjastokortti Turun yliopiston kirjastoon). Lehteä saa lukea vain kirjaston tiloissa. Vanhoja Gloria-lehtiä säilytetään myös Helmet-kirjavarastossa Pasilassa. Näitäkään lehtiä ei lainata kotiin, mutta niitä saa lukea paikan päällä.
Kysymyksestä ei käy ilmi, onko asiaa jo yritetty selvittää.
Suuri osa Kuopion seurakuntayhtymän käytössä olevista hautausmaista on mukana Hautahaku-palvelussa. Sieltä voisi lähteä liikkeelle.
https://www.hautahaku.fi/
Jos palvelusta ei löydy - esim. jos hautausmaa ei enää käytössä - kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kuopion seurakuntaan:
https://www.kuopionseurakunnat.fi/
Paavo Väyryselle on myönnetty Suomessa ainakin Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi sekä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajan arvonimi. Ulkomaisia kunniamerkkejä on todennäköisesti enemmänkin, koska Väyrynen on toiminut useaan otteeseen ulkoministerinä.
Heikki Poroila
Hei
Mikäli kyseessä on Kuopion kaupunginteatterin esitys, niin
naishahmojen esittäjät olivat Lina Patrikainen ja Lotta Vaattovaara, joista Patrikainen näyttäisi vaaleammalta.
Tämän tiedon löysin amman kirjablogista: https://ammankirjablogi.blogspot.com/2020/02/kuopion-kaupunginteatteri-kaksoiselamaa.html
Tässä suora lainaus ko. sivustolta: "Einarin avovaimoa, Mollaa, esittää Lotta Vaattovaara. Ihastuin hänen kirkkaaseen olemukseensa jo Äidinmaassa ja sama pätee tälläkin kertaa. Mikä ääni! Mikä hehku! Myös vamppimaista Maria, Marilyniä esittävä Lina Patrikainen on vaikuttava."
Kahteen jälkimmäiseen kysymykseen en osaa vastata, ne tiedetään vain Veikkauksessa, mutta itse muistelen, että ainakin kolme peräkkäistä numeroa on esiintynyt. Mutta se tiedetään ja asiasta on monta kertaa uutisoitu, että erittäin monet ihmiset veikkaavat koko ajan tätä "täyskättä" ykkösestä ylöspäin. Rivi on suosittu, koska se on helppo kirjoittaa ja muistaa, aivan kuten maailman huonoin salasana "12345".
Todennäköisyyslaskennan näkökulmasta kaikki mahdolliset rivit ovat ennen arvontaa yhtä epätodennäköisiä, koska arvontakoneella ei ole muistia eli todennäköisyys on aina sama. Vaihtoehtoja on nykyisillä säännöillä 18 643 560 eli todennäköisyys millä tahansa rivillä saada 7 oikein on 0,0000053638 %. Neljän oikean saaminen on paljon...
Muistelemasi kirja on Sisko Latvuksen Kaksi sateenkaarta (WSOY 2014).
Kirja sijoittuu vuoteen 1991, kun Neuvostoliitto hajoaa. 15-vuotias Inna muuttaa inkerinsuomalaisen perheensä kanssa Pietarista Helsinkiin. Ensirakkaus Daniel jää Pietariin.
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu kreikankielisiä lehtiä. Niitä ei tule myöskään Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoihin. Saamani tiedon mukaan kreikankielisiä lehtiä voisi käydä lukemassa Helsingin yliopiston Porthanian-rakennuksessa, osoitteessa Yliopistonkatu 3.
En löytänyt kummankaan nimen alkuperälle selitystä paikannimiä käsittelevistä julkaisuista. Myöskään möllö tai pesos eivät yksistään tarkoita mitään ainakaan Kielitoimiston sanakirjan tai murresanakirjan mukaan. Voit kysyä asiaa suoraan Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta.
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Lisätietoa paikannimistä: Suomalainen paikannimikirja https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilla ei ole noin vanhoja tietoja, eikä niitä löydy heidän arkistostaankaan. Ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta vastattiin, että tiedot saattaisivat löytyä Kansallisarkistossa.
Kirjassa Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia (Mervi ja Pekka Kaarninen, Otava, 2002) sivulla 390 on taulukko, jossa on laskettu kahden vuoden ajalta tiedot ylioppilaiden määrästä äidinkielen ja sukupuolen mukaan. Tiedot löytyvät siinä aikaväliltä 1870-1919. Lähteenä mainitaan käytetyn lehteä TIDSKRIFT UTGIVEN AV PEDAGOGISKA FÖRENINGEN I FINLAND, joka löytyy digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista.
Ylioppilaiden kokonaismäärä jokaiselta vuodelta löytyy kirjan seuraavalta...
