Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" alkaa: "Mikä on isänmaa, äiti?" Runo sisältyy ainakin kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (toimittaneet Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell; Valistus, 1962) ja kirjaan "Lasten kolmas lukukirja" (Urho Somerkivi, Engun Rauhamaa; Otava, 1959, 9. painos 1969). Lauri Pohjanpään kirjassa "Lastenrunoja" (Valistus, 1962) on runosta hieman erilainen versio, joka alkaa: "Sanohan minulle, äiti".
Se, miksi hevoskärryissä etummainen pyörä on pienempi kuin takimmainen, liittyy todennäköisesti vakauteen. Raskas kuorma, joka yleensä hevoskärryissä painottuu kärryjen takaosaan, lisää kovaa painetta takapyöriin, minkä vuoksi takapyörät ovat isommat. Pienet etupyörät tasapainottavat isoja takapyöriä sekä helpottavat ajurin näkyvyyttä ja kärryjen ohjattavuutta.
Ilmaisua "home and away" käytetään lähinnä jalkapallossa, mutta myös joissain muissa joukkuelajeissa, ja sillä viitataan koti- ja vierasotteluihin. Joukkue pelaa sekä kotikentällään (home game) että toisen joukkueen kotikentällä (away game).Sanoessaan "I've been home and away" kannattaja tarkoittaa, että hän on seurannut kannattamaansa joukkuetta uskollisesti käymällä kaikissa sen otteluissa, pelattiin ne sitten kotikentällä tai miten kaukana tahansa muualla.Muussa yhteydessä tällä voidaan sanoa, että on vuoroin kotona ja matkoilla tai muuten poissa normaaleista kuvioistaan. Joskus sitä on käytetty abstraktimmin kuvaamaan kaksijakoista olotila. Pitkään jatkuneen australialaisen saippuaoopperan nimenä se ilmaisee, että sarjan keskiössä...
Voit uusia lainasi Helmet-verkkokirjaston (http://helmet.fi/) Omat tietoni -linkin kautta. Omiin tietoihin päästäksesi tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin eli tunnusluvun. Omissa tiedoissasi tulevat näkyviin lainasi ja niiden eräpäivät. Ruksaa haluamasi lainat, ja klikkaa kohtaa Uusi merkityt lainat, ja sen jälkeen vastaa vielä Jatkatko-kysymykseen Kyllä.
Lainaa ei voi uusia, jos siihen on varauksia, ja uusia voi enintään kolme kertaa.
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa uusimaan lainasi.
Vihlman on Suomessa esiintyvä melko harvinainen sukunimi.Vihlman-nimisten lukumäärä oli Väestörekisterin mukaan vuonna 2014 yhteensä 101.
Nimen alkuperää on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, tässä vastaus vuodelta 2013:
"Käytettävissä olevista lähteistämme ei löytynyt Vihlman-nimen alkuperää tai merkitystä. Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa mainitaan, että Vihlman-nimeä on suomalaistettu vuoden 1906 tienoilla. Uusiksi sukunimiksi on otettu mm. nimiä Vilja, Venho, Oras ja Vuolukka. Lisätietoa voisi löytyä Suomen Sukututkimusseurasta http://www.genealogia.fi/"
En voi vastata Kansalliskirjaston puolesta, mutta todennäköisesti selitys on yksinkertaisesti se, että Neva ei ilmestynyt Suomessa vaan Pietarissa. Digiarkiston etusivulla sen kattavuus ilmaistaan näin: "Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat käytössä tämän palvelun kautta." Palvelu ei siis sisällä kaikkia suomenkielisiä lehtiä ainakaan vielä. Etusivun vihreän PALAUTE-napin kautta voi aina tehdä ehdotuksia julkaisuista, jotka näyttävät puuttuvan. Tälläkin hetkellä osa kausijulkaisuista löytyy vain Doria-palvelusta (esimerkiksi kirjallinen joululehti Nuori Suomi), koska jokaisen lehden kohdalla on tehty päätös, onko se kausijulkaisu vai ei. Rajatapauksissa julkaisu on...
Vantaalaisella golfkentällä syyskuussa 2017 valkoposkihanhen surmanneen golfaajan kertomuksen mukaan lintu oli saanut osuman golfpallosta ja loukkaantunut. Sama mies oli aiemmin syksyllä lopettanut golfmailallaan metsästäjän haavoittamaksi kuvailemansa kanadanhanhen. Poliisi tutki valkoposkihanhen tappoa törkeänä eläinsuojelurikoksena ja luonnonsuojelurikoksena, mutta loppujen lopuksi miestä vastaan ei nostettu syytettä.
https://www.is.fi/golf/art-2000005389069.html
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201801162200672253
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201709292200426501
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201709302200428755
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201709302200428666
https://www.helsinginuutiset....
Kyseessä lienee Marko Hautalan teos Itsevalaisevat (2008). Alla olevasta linkistä voit lukea lisää teoksesta ja näet sen saatavuuden Helmet-kirjastoissa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1867899?sid=4845344524
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Kirves-sukunimi on tosiaan tunnettu juuri Laatokan Karjalassa, mm. Lumivaarassa, Jaakkimassa ja Sortavalassa. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Kirves on tai on ollut sukunimenä 596 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Tarkempia tietoja suvusta ei yleisen kirjaston lähteiden kautta löytynyt. Tietoa sukututkimuksen lähteistä löytyy Arkistolaitoksen ja Sukututkimusseuran kautta:
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2
http://www.genealogia.fi/
Mahtaisiko kuitenkin olla kysymyksessä Seppo Huvilan pro gradu -työ Tietovarastointi organisaatiossa,
1998. Tampereen yliopisto, tietojenkäsittelyopin laitos, tietojenkäsittelyoppi. Sen voi saada kaukolainaksi mikrotallenteena, ja kaukovarauspyynnön voi tehdä omassa lähikirjastossa. Mitään muuta Seppo Huvilalta ei tunnu olevan.
Johnson esitti kuuluisan kommenttinsa Lontoosta vastaukseksi James Boswellille 20.9.1777 keskustelussa, jossa tämä pohti, heikkenisikö hänen mieltymyksensä Lontooseen, jos hän satunnaisten innostaviksi kokemiensa vierailujensa asemesta asuisi siellä.
"Olin aina valittanut hänelle olevani Skotlannissa tyytymätön, koska se oli mielestäni elämänpiiriksi liian ahdas ja toivovani, että voisin valita varsinaiseksi asuinpaikakseni Lontoon, kunnian, opin ja huvitusten suuren keskuksen, joka suhteellisesti puhuen merkitsi minulle maanpäällistä taivasta. Johnson: 'Niinpä niin, en ole ikinä tuntenut ketään, joka olisi yhtä rajusti rakastanut Lontoota kuin te, enkä voi moittia teitä siitä, että haluaisitte asua siellä, -- .'"
"Sanoin epäileväni, että...
Näin vähillä tiedoilla kun kysytään, joutuu vastaaja olettamaan aika paljon. Tässä tapauksessa oletan ensimmäiseksi, että kysyjä tarkoittaa Kalervo Halosen säveltämää ja Vexi Salmen sanoittamaa laulua "Maailma on kaunis", jonka Irwin tulkitsi vuonna 1989. Ainakaan tämän nimistä kirjaa ei näyttäisi olevan, ei myöskään kilpailevaa laulua.
Kysymys "löytyykö ruotsiksi" voi tarkoittaa joko ruotsinkielistä esitystä levyllä tai ruotsinkielistä käännöstä tekstistä (nuottina tai muuten). Tässä tapauksessa vastaus näyttää molempiin olevan kielteinen, ainakaan Viola-tietokanta ei tunne ruotsinkielisiä käännöksiä missään muodossa. Savonkielinen versio on tehty, ruotsinkielistä ei.
Heikki Poroila
Juha Hernesniemen Aivokirurgin muistelmat (WSOY 2022) löytyy jo OUTI-kirjastojen kokoelmista.
Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.2254591
Parasta on käyttää 'olla'-verbiä esse. Suosittelisin:
Miehestä: Liber sum (ääntämys liiber sum)
Naisesta: Libera sum (ääntämys liibera sum)
Persoonapronominia ei latinassa yleensä käytetä ellei sitä haluta erikseen painottaa, jos käytetään niin paras sanajärjestys ehkä olisi
Liber ego sum
Libera ego sum
Kaikissa esimerkkilauseiden sanoissa paino on ensimmäisellä tavulla.
Hei, kiitos tarjouksesta, kirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia. Tässä lisätietoa:http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lahjoitukset. Hyväkuntoiset Aku Ankka-taskukirjat otetaan siis mielellään vastaan.
Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510&ref=2316 löytyvässä Matti Larjavaaran artikkelissa ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu” kerrotaan, että teitittely oli vallassa ainakin 1960-luvulle asti. Eroja on kuitenkin ollut maantieteellisesti: Itä-Suomessa teitittely ei ollut niin vahvaa kuin Länsi-Suomessa, jossa Larjavaaran mukaan ”lapset teitittelivät vielä jokin aika sitten vanhempiaan ja jopa vaimot miehiään”. Jos kirja siis sijoittuu Länsi-Suomeen, vanhempien teitittely ei ole kovin kaukaa haettua.
Heikki Paunosen artikkeli ”Kun Suomi siirtyi sinutteluun : suomalaisten puhuttelutapojen murroksesta 1970-luvulla”, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Kielellä on merkitystä” (Suomalaisen Kirjallisuuden...
Korpelan tekijänoikeus-kirjassa http://bit.ly/2s0wnVt sanotaan esimerkiksi mietelauseiden kohdalla, että ne voivat olla niin vanhoja, että tekijänoikeudet eivät ole enää voimassa. Mutta voi olla niin, että tekijänoikeudet ovat siirtyneet kääntäjälle.
Kannattaa tutkia tekijänoikeuslakia http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160972 ja lähettää kysymys Tekijänoikeussivustolle http://www.tekijanoikeus.fi/ .
Lisätietoa https://www.sanasto.fi/ .
Ensimmäisen maailmansodan vuoksi eduskuntaa ei kutsuttu koolle vuoden 1914 jälkeen, joten käytännössä Lundström toimi kansanedustajana koko vaalikauden ajan, vaikka hän kuolikin ennen seuraavan kauden alkua. Eduskunta kokoontui lähes kolmen vuoden tauon jälkeen täysistuntoon 5.4.1917 heinäkuussa 1916 järjestettyjen vaalien tuloksen mukaisessa kokoonpanossa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Documents/Vaalikausi-1914-1914.pdf
http://itsenaisyys100.fi/eduskunta-kokoontui-suurin-odotuksin-5-huhtikuuta-1917/
Kirjastot.fi:n kautta ei voi lainata kirjallisuutta eikä e-kirjoja. Uusi E-kirjasto on Kansalliskirjaston hallinnoima. Tietoa E-kirjastosta ja lainaamisesta on Kansalliskirjaston sivulla, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto. E-kirjastoa ei käytetä kirjastokortilla, sinne rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella. Se toimii tällä hetkellä ainoastaan mobiilipalveluna, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-tuo-digitaali… Listätietoa saat Kansalliskirjastosta ja Joensuun kirjastosta.
Kehitysvammainen aikuinen julkisen terveydenhuollon asiakkaana on aihe, jota on tutkittu jonkin verran. Valitettavasti tutkimus on useimmiten tehty hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Kehitysvammaisten itsensä mielipiteitä saamastaan palvelusta ei löytynyt. Muuta aiheeseen liittyvää, joita ehkä kannattaisi tutkia on:
Ojuri, Auli: Ammatillista yhteistyötä - keiden kanssa ja keiden ehdoilla: tapaustutkimus eri toimijoiden yhteistyöstä Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kehitysvammaneuvolassa. Lisensiaattityö Lapin yliopistossa 1995. (Saatavissa mm. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa.)
Koivuranta, Eija: perusteltuja rajoituksia vai huonoa kohtelua: selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon pakotteista. Sosiaali- ja...
