Tietoa Tampereen yliopiston käytännöstä löytyy tästä:
http://www.uta.fi/opiskelu/tavoiteajat/opintoaika_loppuu.html.
Kuinka monta kertaa lisäajan voi hakea, ei ole mainittu. Tiedekunta sen päättää.
Tästä on kumminkin keskusteltu yliopistoiden kesken ja Suomen kuvalehden artikkelissa on seuraava tieto:
"Päälliköt olivat yhtä mieltä muun muassa siitä, että kerralla opiskelijalle on hyvä antaa lisäaikaa enintään kaksi vuotta. Näin tutkinnon saisi kasaan viimeistään yhdeksässä vuodessa.
Tämäkään ei ole kuitenkaan ehdoton maksimi, sillä lisäaikaa voi hakea uudelleen – vaikka kuinka monta kertaa.
Pakkanen ja Lappalainen sanovat yliopistojensa myöntävän lisäaikaa ensimmäisen kerran melko automaattisesti. Jos lisäaikaa hakee toistamiseen, seula on...
Eu.terveydenhoito.fi esittelee lyhyesti Yhdysvaltojen terveydenhuoltoa, https://www.eu-terveydenhoito.fi/terveyspalvelut-ulkomailla/maakohtaist…. Terveyspalveluja Yhdysvalloissa säätelevät osittain osavaltiot sekä liittovaltio yhdessä, mutta osavaltioiden itsenäisyys on suuri kaiken kaikkiaan ja niin myös terveydenhuollon järjestämisessä.
Yhdysvaltain terveysministeriön sivulla esitellään ministeriön vastuualueita, https://www.hhs.gov/.
Liittovaltion ja osavaltioiden valtasuhteet ovat liittovaltion perustamisesta lähtien olleet keskeinen asia Yhdysvaltojen poliittisen järjestelmän toiminnassa. Aiheesta kerrotaan tiivistetysti artikkelissa Näin toimii Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä,...
Ylen Elävän arkiston haastattelusta (Arabisivistys oli satoja vuosia länsimaiden edellä), jossa Jorma Kallenautio ja professori Heikki Palva keskustelevat mm. lääketieteestä ei ainakaan tällaista tietoa löytynyt. Haastattelu on katsottavissa alla olevasta linkistä:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/arabisivistys-oli-satoja-vuosia…
Eälvästä arkistosta löytyy myös useita ohjelmia Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita -otsikon alta:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/11/14/muinaisen-assyrian-suurvallan-v…
Valitettavasti emme löytäneet muualtakaan tietoa kysymästäsi lääkäreiden koulutuksen tilapäisestä lakkauttamisesta.
Kysymäsi elokuva on Paratiisin lapset (1994), joka perustuu Jouni Lompolon samannimiseen novelliin. Elokuvan on ohjannut Rauni Mollberg ja se on toteutettu suomalais-venäläisenä yhteistuotantona. Elonetissa olevassa sisältöselosteessa mainitaan kysymyksessäsi mainituista asioista https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_159410
Kyseessä saattaisi olla Kirjaliton vuonna 1999 julkaisema Hiiritalon kello (kirjoittaneet Tim ja Jenny Wood, kuvittanut Mandy Doyle). Valitettavasti en löydä kirjasta kuin nämä Kansalliskirjaston tiedot: https://finna.fi/Record/fikka.3871655 eikä teosta ole jäljellä muualla kuin vapaakappalekirjastoissa, joista sen voi saada vain lukusalilainaan.
Kirjaston video- ja dvd -elokuvat on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Niissä on lainausoikeus, mutta niitä ei saa esittää julkisesti. Joissakin elokuvatallenteissa on lainausoikeuden lisäksi esitys- ja laitoskirjasto-oikeus. Tämä esitysoikeus tarkoittaa, että kirjasto voi julkisesti esittää kyseisen elokuvan. Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi/ näkyy kunkin elokuvan kohdalta onko kyseisellä elokuvalla ainoastaan lainausoikeus vai voiko kyseistä elokuvaa esittää myös kirjastoissa.
Kiitos palautteesta. Tuleva joulukalenteri löytyy sivustolta http://joulukalenteri.positiivarit.fi (nyt sieltä löytyy viime vuoden kalenteri).
Mukavaa joulun odotusta!
Kirjasampo-sivusto esittelee kirjoja ja kirjailijoita. Se siis sisältää teosten kuvailutietoja, ei itse teoksia. Sivuston kautta on mahdollista tarkistaa kirjojen saatavuus omasta kirjastosta, mutta niitä ei pääse sivuston kautta lukemaan. https://www.kirjasampo.fi/fi/info
Uusimmissa kirjahyllyissä esitellään vapaasti luettavana olevia kirjoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt. Ne löytyvät Gutenberg-projektin sivuilta. Vapaita e-kirjoja kannattaa katsella Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…. Niitä voi lukea selaimessa pöytäkoneella, tabletissa ja kännykällä.
Prinsessa Ruusunen on ollut saatavilla kuvateoksena vuonna 1942. "Kokoelma Grimm veljesten saksalaisia satuja", ilman kustantajaa tai muita tietoja on ilmestynyt 1930-1944. Tieto Fennicasta.
Vuonna 1948 ilmestyi Martti Haavion kertoma ja Eeli Jaatisen kuvittama lumoavan kaunis kuvakirja "Prinsessa Ruusunen". Kirjasta tuli hyvin suosittu ja siitä otettiin useita painoksia. Voisiko tämä olla kysymäsi teos? Tieto Onnet-tietokannasta.
Hei
Valitettavasti taulujen arviointi ja signeerausten tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Hei,
novelli löytyy kokoelmasta Kauhujen kirja 2. Sen on kirjoittanut Thomas Tessier ja novellin nimi on tosiaan Ruoka.
Tässä linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.119904?sid=2927302906
Planeetta Maan läpimitta (halkaisija) on päiväntasaajan kohdalla 12 756,280 kilometriä. Pinta-ala on 510 miljoonaa neliökilometriä. Maan painoksi (massaksi) on mitattu 5,9737 kertaa 10 potenssiin 24 eli 5 974 000 000 000 000 000 000 000 kg.
Heikki Poroila
Sukunimenä Roti esiintyy erään verkkosivuston mukaan ainakin Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa. Yhdysvaltoihin on aikojen kuluessa muuttanut väestöä eri puolilta maailmaa, joten sielläkin Roti-nimisiä löytyy. Pohjoismaissa sukunimi on käytössä Suomessa ja Norjassa.
https://forebears.io/surnames/roti
Italian Piemontessa Roti-sukua tunnetaan vuosisatojen ajalta. https://www.houseofnames.com/roti-family-crest
Sukunimi-infon tietoa Roti-nimestä Suomessa. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/roti.html
Kysymyksellä haettaneen Fredmanin epistolaa 35 (Koskeva kaunotarta ja hänen häilyväisyyttään), jossa tämäntapainen ajatus – käänteisenä tosin – esiintyy: "Tuopistaan voi joskus luopuakin, / vaan ikinä ei kapakastaan". Liisa Ryömän suomennos löytyy kokoelmasta Lauluja lasin läpi : Carl Michael Bellmanin epistoloita ja lauluja.
Epistolaa 35 ovat Ryömän lisäksi suomeksi riimitelleet ainakin Reino Hirviseppä (Petetyt veikot : hänen ihanuutensa ja häilähteleväisyytensä kunniaksi) sekä Outi Honkasalo ja Esko Hakuni (Fredmanin epistola n:o 35 joka koskee kaunokaistaan ja hänen häilyvyyttään): "Pullon jos hukkaiskin veljemme nuo, / niin krouviin he kulje ei harhaan" (Hirviseppä), "Veljet voi erehtyä lasistaan, / vaan aina he...
Kirjastojen valikoimista löytyi kaksi nuottikokoelmaa, johon kyseinen laulu kuuluu:
Tytöt ei soita kitaraa / Urban Dahlberg, NotPoolen, Ari Leskelä . Otava, 2016 (laulumelodia, sanat, sointumerkit)
Naisten vuoro / Chisu, Erin, Laura Närhi ... . F-kustannus, 2018 (sanat, melodia, sointumerkit, kitaran sointiotteet ja kosketinsoittimien sointutaulukko)
Bandoneon on saksalaisen Heinrich Bandin (1821-60) v. 1846 suunnittelema vetoharmonikka, jonka näppäimistö on soittimen molemmilla puolilla. Soitin on joko 4- tai 8-kulmainen ja sitä on käytetty suosittuna tangosoittimena 1900-luvun alusta alkaen Argentiinassa, Uruguayssa sekä Brasiliassa, jonne se tuli siirtolaisten mukana. Argentiinalainen Astor Piazzolla (1921-92) on tunnetuimpia bandoneonisteja, muita tunnettuja taiteilijoita on Luis di Matteo ja Juan Jose Mosalini. Lisää aiheesta voi lukea seuraavilta internet-sivuilta http://www.ksanti.net/free-reed/history/bandoneon.html
http://www.cyber-tango.com/art.html http://users.skynet.be/jan.doumen/BAND/INDEX.HTM
Marina Tsvetajevan essee "Minun Puskinini" on suomennettu ainakin osittain. Katkelma esseestä löytyy Nuori voima -lehdestä vuodelta 1998 (nro 4, s. 12-13). Suomentaja on Hanna Ruutu. Vuoden 1998 Nuori voima -lehti löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sitä ei lainata kotiin, mutta sen saa luettavakseen kirjastossa kirjaston aukioloaikoina (omatoimiaikaa lukuunottamatta):
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Muita käännöksiä suomeksi tai englanniksi emme löytäneet.
Kirjastosta löytyy Suomen Numismaatikkoliitto ry:n julkaisema Suomen kolikot ja setelit : Luettelo arviohintoineen. Kirkkonummen kirjastossa on 2013 ilmestynyt 12. painos. Uudempia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Numismatiikkaliitton, www.numismaatikko.fi, taikka Suomen Numismaattinen Yhdistys ry:hyn, www.snynumis.fi, joissa löytyy tämän alan asiantuntijoita. Verkkokaupassa, www.kerailyraha.fi, löytyy vuoden 1938 20 markan kolikko hintaan 2,98 €.
Eesti rahvakalender -verkkosivulla (http://www.folklore.ee/erk/exhibits/show/jaagupipaev/item/48680) tarjotaan seuraavanlaisen selityksen sanonnan alkuperälle: "Vanad inimesed ütlesid, et jakobipäevast läheb must mees põesasse. [---] Must mees põesas on vari, mis õhtul põesa alla tuleb, kui juba päevad lühemaks ja ööd pikemaks lähevad." Työkaverini pikainen käännös selityksestä kuuluu: Vanhat ihmiset kertoivat, että jaakonpäivän jälkeen musta mies menee pusikkoon. -- Musta mies pusikossa on varjo, joka tulee illalla pusikon alle, kun päivät muuttuvat lyhyemmiksi ja yöt pitemmiksi.
Eli eestiläisessä sananparressa musta mies tarkoittaa varjoa. Suomesta vastaavaa sanontaa ei ilmeisesti tunneta.
Kuka pelkää mustaa miestä -leikin mustan...
Kirjakierrätyspisteitä on varsin monen kunnan kirjastoissa eri puolilla Suomea. Alla linkki kirjastot.fi-sivustolla julkaistuun tämänhetkiseen tilanteeseen:
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Tarkka vuosi ensimmäisten kierrätyskärryjen tai -hyllyjen tuloon kirjastoihin ei selvinnyt, mutta jokin 2000-luvun ensimmäisistä vuosista se lienee. Kouvolan pääkirjasto saattoi olla ensimmäinen. Siellä kierrätyspiste oli aluksi kirjaston kahviossa, mutta siirtyi myöhemmin lehtisaliin. Aloittamisvuosi oli todennäköisesti 2002 tai 2003.
