Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) saat näkyviin persiankieliset lastenkirjat seuraavasti: valitse hakutavaksi sanahaku, kirjoita tyhjään laatikkoon lastenkirjallisuus ja valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi persia. Tuloksena on 197 kirjaa. Vastaavasti nuortenkirjallisuuden saat näkyviin kirjoittamalla tyhjään ruutuun nuortenkirjallisuus. Kirjoja löytyy 43.
Kattavaa luetteloa maailmalla ilmestyneestä tai Suomestakaan löytyvästä persiankielisestä lasten- ja nuortenkirjallisuudesta on tietysti mahdoton saada. Eri kaupunginkirjastoilla on omat tietokantansa ja myös ulkomaisista tietokannoista voi hakea. Kaukolainaksi voi pyytää kirjoja toisten kirjastojen kokoelmista. Kaukolainapyyntö tehdään oman kunnan...
Valitse sivun www.helmet.fi yläosasta tarkennettu haku ja laita hakusanakenttään * (eli yksi tähti-merkki). Valitse kieleksi viro. Voit myös rajata hakua jo tässä vaiheessa kirjoihin aineistosta. Kokoelma-rajoittimella voit valita aikuisten tai lasten kirjat tai kauno tai tietokirjallisuuden. Rajoittimia voi lisätä tai poistaa haun tehtyään sivun vasemmasta laidasta.
Tällaisesta aiheesta kertovia kirjoja on yllättävän paljon, joten valitettavasti kuvauksesi ei riitä rajaamaan hakua yhteen ja tiettyyn kirjaan. Kannattaa tutkia finna-tietokannasta osoitteessa finna.fi, tai sitten paikallisen kirjastosi finna-sivuilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikekemia, josko kyseinen kirja löytyisi kirjastosta. Itse löysin mm. tällaisia kirjoja: Kemiaa keittiössä, Kaksi kokkia ja kemisti, Hyppysellinen tiedettä : valuomenapiirakka ja muita kokeiluja keittiössä.
Ensimmäinen tiedustelemasi loru, "Sikin sokin sukkaset...", on kansanruno, ja se löytyy mm. teoksesta "Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa" (Karisto 2004).
Toisen lorun "Kintaan kitaan kädet käy.." alkuperää en onnistunut selvittämään, mutta todennäköisesti kyseessä on myös kansanruno.
Tässä muutama linkki käyttökelpoisiin suomalaisen runouden tietokantoihin:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Terveysinfon sivuilta osoitteesta http://www.terveysinfo.fi/yrityshaku/yritys/Terveys/Suomen+Kansanparant…. löytyy muutama Etelä-Pohjanmaalla vaikuttavakin kansanparantaja ja sieltä löytyy myös heidän yhteystietonsa.
Apua voisi löytyä myös Kaustisella sijaitsevasta Kansanlääkintäkeskuksesta http://www.kansanlaakintakeskus.com/Suomeksi/Etusivu
Kansanlääkintäseuran eteläpohjalaisia parantajia löytyy osoitteesta http://www.kansanlaakintaseura.fi/hoitajat_list.php?g=1
Kyseessä on Miguel Hernándezin (1910-1942) runo Elegía a Ramón Sijé kokoelmasta El rayo que no cesa (1936).
Runosta ei löydy suomennosta, mutta voit lukea Michael Shaden englanninnoksen alla olevasta linkistä.
https://sites.google.com/site/nightingalesthatsing/40-poemas/elegia-a-r…
https://sites.google.com/site/nightingalesthatsing/home
Goodreads on Amazonin omistama suosittu sivusto, jota pidetään lähtökohtaisesti turvallisena käyttää, mitä tulee esimerkiksi haittaohjelmiin ja viruksiin. Täältä voi lukea Common Sense Privacy Programin raportin Goodreadsin turvallisuudesta: Goodreads - Full Privacy Report (commonsense.org) Raportti pitää Goodreadsia monella tapaa turvallisena sivuna käyttää, mutta monien sosiaalisten medioiden tavoin sivusto sisältää tiettyjä kysymysmerkkejä koskien sitä, miten käyttäjän jakamia tietoja käytetään.
Tarkoittamasi kirja lienee Petri, Gustaf: Armfeldts karoliner 1718-1719. Stockholm 1919. Sitä ei ole Helsingin kaupunginkirjastossa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa se on, mutta varmimmin sen saa kaukolainana joko Varastokirjastosta Kuopiosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Muita karoliineja käsitteleviä kirjoja ovat Eirik Hornborgin Karoliini Armfelt ja kamppailu Suomesta isonvihan aikana, Karoliinien kuolonmarssi 1718-1719 (toim. Ahlberg et al.), Hannula, J.O Hakkapeliter och karoliner, Bengtsson Frans G. Karoliner, Åberg Alf Karoliner. Niiden saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi
Kuvauksen perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan Heikki Jylhän v. 1958 julkaistu teos Harakka ja varis. Kyseisessä runokirjassa julkaistu runo kertoo, kuinka harakka ja varis lähtevät kaupunkiin ostamaan uutta pukua - mutta uuden puvun saakin vain harakka, koska varis innostuu tuhlaamaan rahansa tivoliin ja sirkukseen. Teoksen kannen kuvituksessa punatakkinen harakka ja keltatakkinen varis seisovat aidalla.
Useissa maissa passin käyttöä ja yksilön liikkumista rajoitetaan, kun rikokseen syyllistyneen pidätys, etsintäkuulutus, rikostutkinta tai tuomio on meneillään. Joissakin maissa kansalaisten passin saamista tai käyttöä voidaan rajoittaa, jos sen hakijalla tai haltijalla on tuomio vakavista rikoksista. Tämän voi tehdä poliisi tai muu valtiollinen viranomainen. Sen sijaan esimerkiksi työnantajalla ei ole oikeutta takavarikoida työntekijän passia, olipa tämä saman tai eri maan kansalainen. Usein passin ja viisumin saamiseen sekä liikkumisen valvontaan vaikuttavat sekä kansainväliset lait että eri maiden tai alueiden (EU, Schengen) väliset sopimukset.
Australia:
Passport - policy | Australian Government Department...
Löysin ainakin tämän M. Vuoren suomennoksen finna.fi sivulta: Rikos ja rangaistus : romaani kuudessa osassa jälkipuheineen. 1-2 | Eepos-kirjastot | Finna.fi Julkaisija: Jyväskylä, Gummerus 1888-1889. Kääntäjä M. Vuori. Kirja löytyy Kuortaneen pääkirjaston kotiseutukokoelmasta ja on siellä käytettävissä lukusalissa. En valitettavasti löytänyt mitään kuvaa kannesta tai mainintaa siitä, onko teos kovakantinen. Mutta halutessasi voit toki olla suoraan yhteydessä kyseiseen kirjastoon ja kysyä asiasta esim. sähköpostitse tai soittamalla. Tässä Kuortaneen kirjaston verkkosivu, josta löytyy heidän yhteystiedot: Kirjastopalvelut | Kuortane Myös Oulun yliopiston Pegasus tiedekirjastolta löytyy tämä: Rikos ja rangaistus : romaani...
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyseisestä sanonnasta yhdestäkään tarkistamastani kirjastosta löytyvästä sanontoja/sananlaksuja käsittelevästä kirjasta.Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Kieli- ja nimineuvonta sattaa olla avuksi https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta Heikki Paunosen kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (6. painos 2017) mukaan sanonta "Kova sana" esiintyy Helsingin slangissa merkityksellä merkittävä, vaikuttava. Käytössä se on ollut ainakin 1970-luvulta lähtien.Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan : Nykysuomen idiomisanakirja (1993) sanonnan "Kova sana" merkitys on vahva valtti.
Suomalaisten sairastamisesta kertoo Suomen tilastollinen vuosikirja 2013, Statistisk års-bok för Finland 2013, Statistical yearbook of Finland 2013 (Tilastokeskus, 2013). Luvussa nro 551 ”Yleis- ja keskussairaaloista poistuneet potilaat tautipääryhmittäin 2009-2012” suurimmat hoitopäiväluvut ovat 1000 asukasta kohti vuonna 2012 olleet:
Verenkiertoelinten sairaudet Diseases of the circulatory system 1 955 463
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Mental disorders 1 357 813
Hermoston sairaudet Diseases of the nervous system 957 739
Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset
Injury andpoisoning 957 594
Kasvaimet Neoplasms 767 943
Hengityselinten sairaudet Diseases on the respiratory system 758...
Fono.fi-tietokanta sisältää tiedot Yle Arkiston kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä ja tietokannan tiedot ovat Yleisradion tuottamia. Jos tiedoissa on korjattavaa, voit antaa palautetta Yleisradiolle: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi .
Yleisradio ei hanki kaikkia kotimaisia äänitteitä, vaan tämä tehtävä kuuluu Kansalliskirjastolle, jonka Viola-tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 ja nuoteista vuodesta 1977.
Yleisradion Fono-tietokanta fono.fi: http://www.fono.fi/
Fono.fi:n esittely: http://www.fono.fi/Esittely.aspx?
Kansalliskirjaston kansallisbibliografiapalvelut: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut#kansallisbibliografiapalvelut
Kyseessä voisi olla Sid Fleischmanin kirja Hokkuspokkusperhe (Mr. Mysterious & Company, 1962). Siinä Hackettin perhe matkustaa värikkäillä vankkureillaan esiintymässä villissä lännessa taikuri-isän johdolla. Perheen lapset ovat nimeltään Paul ja Jane, ja esitykseen kuuluu numero, jossa Jane leijuu ilmassa. Kirjasta on julkaistu Suomessa kaksi eri painosta vuosina 1963 ja 1975, ja niissä on erilaiset kansikuvat.
Kirjailija Raisa Lardotista ei löydy kovin paljon aineistoa. Espoon kirjailijat -internetsivuilta löytyy vain syntymävuosi ja luettelo tuotannosta. Sivusto on osoitteessa http://www.espoo.fi./kirjasto/kirjailijat/ Teoksessa Kotimaisia nykykertojia 3 on parin sivun artikkeli Lardotista. Kirja on useimmissa Espoon kirjastoissa joko lukusali- tai lainakappaleena. Artikkelitietokanta Aleksin kautta löytyy muutamia artikkeliviitteitä hänestä. Kiinnostavimmat ovat ehkä haastattelut Kotilääkäri-lehdessä (1997, n:o 9) ja Kotiliedessä (1991, n:o 18).
Sarjassa "Isojen tyttöjen kirjasto" on ilmestynyt Maja Jäderin-Hagforsin kirja "Kaksoset", jonka on ruotsinkielisestä alkuteoksesta "Annemarie och Marianne" suomentanut Helmi Krohn (2. painos, Otava, 1961). Suomennos on ilmestynyt ensimmäisen kerran jo vuonna 1931 sarjassa "Nuorten kirjoja, Uusi sarja", osana 20.
Suomennoksessa tyttöjen nimet ovat Annamaija ja Marianna. Marianna on punainen tyttö, sillä hänellä oli aina jotakin punertavaa puvussaan, ja Annamaija on sininen tyttö, jolla oli aina jotakin sinistä.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään tätä lorua tai laulua. Se voi hyvinkin olla lapsesi keksimä.
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa lorun/laulun, niin vastauksen voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tarkoitatko pelkkää sukuromaania vai tulisiko siinä olla siis myös maagisen realismin piirteitä?
Sukuromaaneja löytyy kyllä ja voit hakea niitä pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta esi-merkiksi hakusanoilla ”sukuromaanit” ”suvut” ja ”suomi”. Tässä muutamia poimintoja kirjastomme kokoelmasta:
Westö, Kjell: Isän nimeen
Rissanen, Pirjo: Kevätniemi
Tuominen, Pirjo: Puoliherran huone
Kettu, Katja: Surujenkerääjä
Linna, Väinö: Täällä pohjantähden alla
Joenpelto, Eeva: Lohja-sarja
Hämeen-Anttila, Virpi: Perijät
Maagista realismia sisältäviä suomalaisia sukuromaaneja en löytänyt, mutta mikäli Gabriel García Márquezin tyyli muuten miellyttää, voit hakea vastaavia teoksia Helmet-tietokannasta hakusanoin ”maaginen realismi”.
On olemassa myös...
Tässä kirjavinkkejä.
Sarjoja:
Follett, Ken: Vuosisata-trilogia (Kun suuret sortuvat, Maailman talvi, Ikuisuuden ääri)
- laaja sukutarina seuraa yhdysvaltalaisen, saksalaisen, neuvostoliittolaisen, englantilaisen ja walesilaisen perheen kohtaloita Euroopan mullistusten keskellä
Guillou, Jan: Suuri vuosisata -sarja (Sillanrakentajat, Keikari, Punaisen ja mustan välissä, Sokea piste, Sininen tähti, Made in America, 1968, Tapetut unelmat, Toinen kuolemansynti, Tarinan loppu)
- Euroopan 1900-luvun vaiheita Lauritzenin suvun kautta kerrottuna
Lemaitre, Pierre: Näkemiin taivaassa, Tulen varjot, Tuhon lapset
- kolmen itsenäisen romaanin muodostama sarja sijoittuu Ranskaan maailmansotien väliseen aikaan
Yksittäisiä teoksia:
De Céspedes,...
