Julius Caesarin uusin suomennos on Lauri Siparin vuonna 2006 julkaistu käännös. Siparin tulkitsemana kysymyksessä mainittu Antoniuksen repliikki on seuraavanlainen:
"Paha elää tekijänsä jälkeen,
hyvä menee usein hautaan luiden kanssa -"
Eduskuntavaalien ehdokasmäärät voi poimia tarpeen mukaan Tilastokeskuksen Doria tilastoista http://www.doria.fi/handle/10024/67154 ,
tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.fi/tk/he/vaalit/index.html
tai oikeusministeriön vaalitulospalvelusta https://tulospalvelu.vaalit.fi/
Verkosta löytyy muitakin Vuokraovi -palvelua vastaavia nettisivuja, joiden kautta voi etsiä vuokra-asuntoja. Sivujen hakupalvelun voi suodattaa esimerkiksi asunnon hinnan, koon, talotyypin ja paikkakunnan mukaan. Osa alla olevalta listalta tarjoaa asuntoja Turun seudulta, osa on valtakunnallisia. Joihinkin palveluihin voi jättää asuntohakemuksen, jos sopivaa kohdetta ei löydy. Oikotiellä voi tallettaa hakuvahdin, joka ilmoittaa sähköpostitse, kun hakuehtoja vastaava vuokrakoti vapautuu.
Oikotie: https://asunnot.oikotie.fi/vuokra-asunnot
Vuokraovi.com: https://www.vuokraovi.com/
Realia asuntovuokraus: https://www.realiaasuntovuokraus.fi/
Yh-kodit: https://www.yhkodit.fi/
Avori asuntovuokraus : https://www.avori.fi/
Kirjastojen palautuslaatikot ja -luukut toimivat vaihtelevasti kirjastosta riippuen. Riippuu tilanteesta ja kirjastosta, kuinka usein ne pystytään tyhjentämään ja sinne palautettu aineisto oikeasti palauttamaan kirjastojärjestelmään virkailijoiden toimesta. Nyt korona-aikana henkilökuntaa on voinut ko. kirjastossa olla paljon normaalia rajallisemmin. Kirjastojen uudelleen avaaminen sulkujakson jälkeen on aiheuttanut kiireitä, joista johtuen palautuslaatikkoon jätetyn aineiston käsittelykin on voinut viivästyä.
Kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan tyypillisesti, että palautuslaatikoiden käyttö tapahtuu asiakkaiden omalla vastuulla, joten niitä kannattaa käyttää vain toissijaisena palautuskeinona. Tämä johtuu siitäkin, että...
Littoisten historiaa voi etsiä jopa kolmen kunnan alueelta. Osia Littoisista on kuulunut Kaarinaan, Lietoon ja Piikkiöön. Wikipedia
Etsin Finna-tietokannasta kirjoja Littoisten historiasta. Niistä saattaisi selvitä tuon kaupan historia. Finna hakutulos
Niistä kannattaisi tutkailla ainakin kahta Erjanti, Erkki: Littoinen sanoin ja kuvin sekä Jutikkala, Eino ; Nikander, Gabriel:Suomen kartanot ja suurtilat II
Finna palvelu löytää myös Littoisten karttoja eri vuosilta. Niistä voivat selvitä teiden aiemmat nimet. Finna hakutulos
Paikallishistorioita löytyy aina isompien kuntien nimillä eli Liedon, Kaarinan ja Piikkiön.
Kysymyksesi on varsin laaja eikä yhtä suoraa lähdettä siihen voi antaa. Pukeutumisesta on tehty monia kirjoja, jotka kattavat varsin pitkiäkin ajanjaksoja pukeutumisen historiasta, mutta eivät aina täsmällisesti tietystä aikakaudesta.
Apua voisi löytyä mm.
Hansen, Henry: Muotipuku kautta aikojen; Kopisto: Puku Suomessa 1750-1900; Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia, Lehtinen, Ildiko: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin; Lappalainen, Mare: Vaatteet ennen ja nyt; Suomalaisen arjen historia -sarja, osat 2 ja 3; Utrio: Kaari: Bella Donna, kaunis nainen kautta aikojen; Utrio: Familia-sarja sekä Utrion muut perhettä käsittelevät historiankirjat.
Lisäksi...
Jari Tervosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja Miten kirjani ovat syntyneet 4 (2000)s. 430-449, Jari Tervon kirjasta Kallellaan (2000) ja tuotannosta Jaana Kuhan pro gradusta Huumori, komiikka ja nauru Jari Tervon proosassa (Joensuun yliopisto 1996).
Hei,
Teoksessa "Ruisrock - ensimmäiset 25 vuotta" mainitaan, että vuonna 1970 kuuluttajana oli Christer Donner. Kirjaa on saatavana useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Hei,
Kyseessä on Sakari Pälsin Fallesmannin Arvolle tapahtunut juttu. Kyseinen onkijuttu on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Fallesmannin Arvo ja minä (Otava, 1932). Tarina on myös valikoimassa Fallesmannin Arvo parhaimmillaan - pahimmillaan (Otava, 1965).
Ilmeisesti on kysymys tanskalaisen Adam Oehlenschlägerin (1779-1850) virrestä, joka on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa no 499. Virsi alkaa "Lär mig, du skog, att vissna glad en gång som höstens gula blad". Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole. Yksi suomennos löytyy Suomen Lähetysseuran julkaisemassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä". Suomennos alkaa: "Kuin lehtes, metsä, syksyisin mä kerran kuolla tahtoisin". Suomentajaa ei mainita.
Hankinnoissa on pyritty kotimaisuuteen silloin, kun se on taloudellisesti ja huoltovarmuussyistä perusteltua. Hankinnan kohteet ovat pääsääntöisesti yhteensopivia kansallisesti ja kansainvälisesti. Se voi tarkoittaa sekä teknisten järjestelmien yhteensopivuutta että toimintatapojen ja -menetelmien yhteensopivuutta. Kansainvälinen tekninen yhteensopivuus toteutetaan yleensä Naton STANAG-vakiointisopimusten kautta. Kotimaiset suorituskyvyt voidaan suunnitella yhteensopiviksi Naton standardien kanssa, ja vientimarkkinoiden ja kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta tämä lieneekin järkevää.
Aivan kysytyn kaltaista julkista tilastoa ei valitettavasti ole. Valtion talousarvioesityksen momentilla 27.18 on esitetty puolustusmateriaalihankintojen...
Löysin kolme eri tietokirjasarjaa, jotka ovat ilmestyneet 1980-luvun lopulla tai 1990 -luvulla, voisiko olla joku näistä:Giuseppe Zanini: Lasten tietokirjat 1-10 (Mestarikustannus oy)J.M. Parramón: Pikkuväen tietokirjasto (Lasten Keskus)Merkurius -kirjat (eri tekijöitä) (Helsinki Media)
Tekijänoikeudet kuuluvat myös kääntäjälle. Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.Voit lukea aiheesta lisää Sanaston sivuilta:https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/https://www.sanasto.fi/tunnetko-kaantajien-tekijanoikeudet/Käyttöluvan hankkimiseksi voit kääntyä Sanaston puoleen:https://www.sanasto.fi/luvat/
Kyllähän se listan lähettäminen tai tuominen neuvontaan on ihan mahdollista. Sen sijaan se, että löytyykö kaikki kirjoja samalla kertaa ei tietenkään ole varmaa. Eli jos kirjoja on lainassa ne joudutaan varaamaan ja jos kaikkia kirjoja ei löydy Kymenlaakson yleisistä kirjastoista niin puuttuvat kirjat joudumme kaukolainaamaan, josta tulee asiakkaalle kuluja.
Yeatsin teoksessa ”Runoja” (WSOY, 1966) Aale Tynni on suomentanut katkelman seuraavasti: ”keskus on pettänyt, läsnä on hajaannus” (s. 99). Anna-Maija Raittila on päätynyt hiukan erilaiseen suomennokseen kokoelmassa ”Kutsut minua nimeltä” (Kirjapaja, 1981), jossa vastaava kohta menee näin: ”asioita tippuu pois; keskus ei enää pidätä” (s. 137). Katkelmista näkyy, miten eri tavalla lyhytkin runonpätkä saatetaan suomentaa.
Tällaisen tiedon saimme Suomen Rautatiemuseosta: Veturi numeroltaan 843 on Tk3 sarjaa, valmistettu vuonna 1929 ja hylätty 1965. Onnettomuusluettelossamme (ei täydellinen) se ei ole ollut onnettomuuksissa.
Tämän veturin "sukulainen" nro 845, oli osallisena Jyväskylän ratapihalla 12.12.1965 sattuneessa törmäyksessä. Kukaan ei kuollut tai loukkaantunut.
