Suomen Numismaattinen yhdistys on julkaissut keräilijän oppaan nimeltä Suomen rahat arviohintoineen 2005 (lienee saatavissa omassa kirjastossasi. ks. HelMet-tietokanta: http://www.helmet.fi/search*fin/tsuomen+rahat+arviohintoineen/tsuomen+r… ). Sen mukaan vuoden 1963 1 markan setelin arvioarvo vaihtelee kuntoluokan ja numerosarjan mukaan 0,50-12 e.
Epävirallisen lähteen mukaan mukaan siitä on tänä vuonna pyydetty myytäessä euron kappaleelta, toteutuneesta hinnasta ei ole tietoa.
Kookas-sivuston keskustelufoorumilla todetaan 1 ja 5 markan seteleistä (http://www.kookas.fi/forum/thread/9830 ): ”Näissä ko. seteleissä hintaan vaikuttaa oleellisesti sarjanumero. Esim. markan seteli jonka sarjanumerossa esiintyy kirjaimet AI ovat virheettöminä...
Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö tarvitsee pätevöityäkseen kirjastoalalle 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot, jotka joko sisältyvät tutkintoon tai ne on suoritettu sen lisäksi.
Kirjastoalan korkeakoulutason koulutusta tarjoavat Tampereen ja Oulun yliopistot ja Turun Åbo Akademi, sekä Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakoulut. Näissä korkeakouluissa opiskelu on normaalia tutkinto-opiskelua.
Tampereen yliopistossa opiskellaan Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen media opinto-ohjelmaa. Opinto-opas ja tietoa opinnoista löytyy täältä:
http://www.uta.fi/sis/iti/index.html
Oulun yliopistossa opiskellaan Informaatiotutkimusta:
http://www.oulu.fi/...
Opetusministeriön asettama Kirjastoapurahalautakunta jakaa vuosittain kirjailijoille ja kääntäjille apurahoja ja avustuksia, joita kutsutaan myös kirjastokorvauksiksi. Taiteen keskustoimikunnan sivustolla niistä kerrotaan näin:
…myönnetään sekä kaunokirjallisuuteen että tietokirjallisuuteen kuuluvien teosten tekijöille ja kääntäjille, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa ja joiden kirjallinen työ rikastuttaa kulttuurielämää Suomessa.
Apurahat myönnetään kirjailijoille ja kääntäjille luovaan kirjalliseen työhön. Apurahaa ei yleensä myönnetä hakijalle, jolla on samana vuonna valtion taiteilija-apuraha tai muu vastaava apuraha tai taiteilijaprofessuuri. Hakijalta edellytetään vähintään yhtä julkaistua teosta. Apurahaa koskevia...
Alkuperäinen ruotsinkielinen nimi on "Snusmumriken". Suomenkielinen nimi on suomentaja Laila Järvisen tekijän kanssa yhteistyössä kehittämä. Juksan tavat voivat hyvin olla idean taustalla, mutta kova piippumieshän N:kin on.
Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta osoitteessa www.ake.fi saa rekisteritunnuksen perusteella tietoja mm.
ajoneuvon omistajasta ja/tai haltijasta ja osoitetiedot (ellei omistaja/haltija ole rajoittanut tietojensa luovuttamista). Klikkaa "tietopalvelu ja tilastot" sekä "rekisterikyselyt"
Julkisten yritysten (Oyj)osakkeenomistajista saa tietoa pankeista tai Suomen arvopaperikeskuksesta (Euroclear Finland Oy), jonka Internet-osoite on http://www.euroclear.eu/
Yksityisten yritysten osakkeenomistajista saa tietoa näistä yrityksistä. Yrityksiä voi hakea Internet-osoitteesta
http://www.ytj.fi/
nimen tai y-tunnuksen avulla. Tiedot myös yksityisten yritysten osakkeenomistajista ovat julkisia, joten tietoja osakkeenomistajista voi pyytää yrityksistä kopioina tai voi mennä niitä katsomaan.
Patentti- ja rekisterihallituksen neuvonta:
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/neuvonta.html
voi antaa lisätietoja.
Patentti- ja rekisterihallitus:
Puhelinneuvonta ja sähköposti
Neuvonta ja tietopalvelu (09) 6939 5900 (ark. 8.00 –...
Maija on Marian vanha kansanomainen muunnos, joka on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 Marian rinnalla. Skandinaviassa ja Saksassa Maija-nimen vastine on Maja. Maijalla oli vahva lempinimen leima vielä 1800-luvulla, jolloin sitä ei juurikaan käytetty ristimänimenä. Virallisena etunimenä Maija yleistyi 1900-luvun alussa.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) ja Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Rahanarvon muutokset voidaan saada selville rahanarvokertoimella. Tällaisia rahanarvon muutokset laskevia laskureita löytyy netistä muun muassa osoitteista
http://www.rahamuseo.fi/arvo_laskuri/laskuri_web.html ja
http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakkaat/S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t+ja+si… .
Suoritettujen laskutoimistusten mukaan laskuri antoi seuraavat arvonmuutokset:
6 mk/1999 = 1,14 €/2007 tai
1 € /1999 = 1,12 € 2006
Perinnönjakokirjassa luetellaan perinnönsaajat ja se, mitä on jaettu ja mitä kukin perillinen on saanut. Sen laatimiseen on ohjeita Vero.fi:ssä ja esimerkiksi Testamenttiopas-sivustolla. Perinnönjakosopimusmalli löytyy teoksesta Asiakirjamallit / Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila sekä Kuolinpesän osakkaan oppaassa / Juha Koponen. Molempia on kirjastoissa. Verkossa on ilmaiseksi saatavilla Lakioppaan Osittainen ositus ja perinnönjako. Veronmaksajain keskusliiton tietoa perinnönjaosta.
Vuoden 1992 ortodoksisen kalenterissa kerrotaan, että "kalenteri pohjautuu kirkon vanhaan perinteeseen, jonka mukaan vuoden jokainen päivä on omistettu jonkun pyhän ihmisen muistolle. Ortodoksisen perinteen mukaan lapselle annetaan vain yksi ristimänimi. Se valitaan sellaisen pyhän ihmisen mukaan, jota muistellaan lähellä lapsen omaa syntymäpäivää, tai sellaisen pyhän mukaan, joka on perheessä läheinen ja rakas."
Johanneksilla (Juha, Juhana, Juhani, Juho, Jukka) on 25 eri nimipäivää: 7.1., 15.1., 27.1., 30.1., 31.1., 24.2., 30.3., 18.4., 19.4., 8.5., 25.5., 29.5., 2.6., 24.6., 28.6., 21.7., 29.8., 30.8., 2.9., 7.9., 23.9., 26.9., 12.11., 13.11., 4.12. "Nimipäivää vietetään ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu."...
Veera Salmen Mauri ja vähä-älypuhelin (Otava, 2015) alkaa näin:"Tässä ollaan minä ja Bashir. Bashir piirsi meidät vähän ennen kuin lähti. Bashir on tosi hyvän näköinen. Hän on Robin-fani, hänellä on Robin-paita. Minulle Bashir on piirtänyt lumiukko-Bashir-paidan."
Internetistä löytyy sivusto, jossa on vertailtu eri maiden sotilasarvoja 1. maailmansodan aikana, sen osoite on http://www.theaerodrome.com/aces/ranks/r-g.html
Teoksessa Puna-armeija Stalinin tentissä (1997) kerrotaan sotilasarvoista ja myös siitä sekoittava seikasta, että vielä talvisodan päätyttyä Neuvostoliiton sotilasarvojen järjestelmä poikkesi varsin paljon Euroopassa yleisesti käytetystä. Upseerin ja aliupseerin arvot oli sosialistisen vallankumouksen jälkeen poistettu tasa-arvoisuuden nimissä. Kuitenkin jo 1930-luvun mittaan oli käyttöön otettu jo sellaisia "vanahnaikaisia" nimityksiä kuin majuri ja marsalkka, ja paine vanhaan palaamiseen oli 1940 suuri.
Tietoa voi etsiä hakusanoilla rank insignia Russia Internetistä
Wikpedian...
Kirsti Aapala kirjoittaa Kielikello lehdessä 4/1997 artikkelissa Leivät ja leivonnaiset:
"Kukko on tavallisesti ruistaikinakuoreen leivottu, usein leipämäinen paistos, joka on täytetty esimerkiksi kalalla, lihalla tai lantulla: kalakukko, muikkukukko. Nimitys kukko voi liittyä huippua ja kukkuraa tarkoittavaan sanaan kukku, jonka yhteyteen kuuluu myös kukkula. Nimityksen perusideana olisi kohouma: kukot ovatkin yleensä korkeita mataliin piirakoihin verrattuina. Toisen käsityksen mukaan syötävä kukko olisi samaa lähtöä kuin eläimen nimitys kukko."
Helmet-verkkokirjasto uudistuu vuoden 2023 aikana. Samassa yhteydessä myös Helmet-kirjastojen palvelut mobiililaitteille uudistuvat ja Taskukirjasto-sovelluksesta luovutaan, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjastomme kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta. Helmet-kirjastojen johto on päättänyt, että emme itse kehitä omaa mobiilisovellustamme uudelle verkkokirjastolle, sillä sovelluksen kehittäminen ja ylläpito on haastavaa ja vaatii sekä rahaa että resursseja.
Helmet-kirjastojen palveluja voi kuitenkin myös jatkossa käyttää mobiililaitteilla, sillä uusi verkkopalvelu tulee olemaan täysin mobiiliyhteensopiva. Tämä...
Kristiinankaupungin pääkirjastossa luokassa 76.3 on kirja KUPITTAAN SAVIOSAKEYHTIÖ:HINNASTO. Tästä kirjasta saattaisi löytyä tietoa. Sitten on vielä toinen kirja, joka löytyy esim. pääkaupunkiseudun www.helmet.fi tietokannsta: KUVASTO KERAMIIKKAVALMISTEISTA/KUPITTAAN SAVI OY. Kirjastossasi asioidessa tämän kirjan voi tilata kaukopalvelun kautta kirjastonhoitajan avustuksella, kaukopalvelu on yleensä maksullista, mutta esim. Helsingissä taksa on kotimaasta tilattaessa 3€.
Iltalehden nettisivujen ( www.iltalehti.fi ) käyttäjälle tarjotaan hakua https://www.iltalehti.fi/haku toimituksellisen sisällön etsimiseksi. DigiPlus-osassa on tarjolla näköislehti, mutta mainintaa arkistosta ei ole.
Helsingin kaupungin kirjastoista Kallioon, Kontulaan, Malmille, Myllypuroon, Pasilaan, Rikhardinkadulle, Töölöön ja Vuosaareen tulee Iltalehti. Iltalehden vanhempia numeroita voi lukea mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa.
Kysymykseesi ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Itse uskon, että kauhu kiinnostaa ainakin kahdesta syystä: kun elämä tuntuu tylsältä, pitää olla jotakin mielikuvitusta kiihottavaa. Lukiessa voimme kuvitella kirjoissa kerrotut asiat, ja ne saattavat alkaa elää omassa mielikuvituksessamme.
Toisaalta kauhukirjallisuudessa käsitellään yleensä yliluonnollisia ja selittämättömiä asioita. Sellaiset asiat kiinnostavat, koska koemme, ettemme tunne todellisuuden luonnetta niin hyvin kuin haluaisimme. Ns. irrationaalinen eli selittämätön asia kyseenalaistaa koko rationaalisen eli järkeen perustuvan maailmankuvamme: tulee tunne siitä, että mikä tahansa on mahdollista, ja sehän on sekä pelottavaa että ihanan jännää.
Ilkka Mäyrä antaa esseessään...
Annika Thor on syntynyt Göteborgissa vuonna 1950. Hän on toiminut kirjalijana, dramaturgina, käsikirjoittajana ja kirjastonhoitajana.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2 (2006)
Ensin panhuilun kuvailu osoitteessa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panhuilu
Yhtään panhuilun soitonopasta en löytänyt pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Suomen kansallisbibliografian Fennican avulla selvisi, ettei yhtään suomenkielistä opasta ole julkaistukaan. Myöskään muunkielisiä soitonoppaita panhuilulle ei ilmeisesti ole olemassa. Kyseessähän on lähinnä kansanmusiikissa käytetty soitin, jossa on 10 tai useampia eri pituisia huiluja rinnakkain.
