Iltalehden nettisivujen ( www.iltalehti.fi ) käyttäjälle tarjotaan hakua https://www.iltalehti.fi/haku toimituksellisen sisällön etsimiseksi. DigiPlus-osassa on tarjolla näköislehti, mutta mainintaa arkistosta ei ole.
Helsingin kaupungin kirjastoista Kallioon, Kontulaan, Malmille, Myllypuroon, Pasilaan, Rikhardinkadulle, Töölöön ja Vuosaareen tulee Iltalehti. Iltalehden vanhempia numeroita voi lukea mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa.
Tilastokeskuksen syntyperä-luokituksen mukaan vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa oli 423 000 ihmistä:
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaal…
Kuntaliitolle vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä, jos maahanmuutto pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Alla linkki Kuntaliiton sivuille:
https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/kuntaliitto-selvitti-vierask…
Tällöin suomalaistaustaisia on edelleen suuri enemmistö. Tämän pidemmälle ulottuvista ennusteista ei löytynyt tietoa.
Muistorunoja löytyy moniltakin nettisivuilta, mutta useimmissa runoissa ei mainita tekijää. Tekijänoikeussyistä kokonaisten runojen julkaiseminen ilman tekijän lupaa ei myöskään ole sallittua ennen kuin tekijän kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta:
http://www.kirjailijaliitto.fi/kirjailijan-tyo/tekijanoikeus/
Runosto.net-sivustolta löytyy vanhoja suomalaisia runoja. Sivustolta löytyy tällä hetkellä Aleksis Kiven, Eino Leinon, Saima Harmajan ja Uuno Kailaan runoja, sekä runoja Kantelettaresta:
http://runosto.net/
Moniin kirjoihin on koottu muistorunoiksi sopivia runoja, joissa on myös suomalaisten kirjailijoiden runoja. Alla muutamia:
- Sanoja surun hetkiin
- Haikea on aika jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun
- Nuku, nurmilintu :...
Eriomainen kysymys. Maisa on Apotti-järjestelmään luotu asiakasportaali. Siksi kysyin asiaa suoraan sieltä. Oy Apotti Ab vastasi näin: "Järjestimme nimikilpailun, johon kaikki apottilaiset saivat osallistua. Nimen tuli taipua helposti kaikilla kotimaisilla kielillä. Lopulta finalistien joukosta löytyi sopiva nimi – ja sellainen, jonka domain eli www-osoite oli saatavilla. Nimenvalintaprosessissa oli monta vaihetta."
Puutarhakirjoista ei löytynyt vastausta siihen, kuinka juuriversojen kasvu voidaan estää luumupuun kaadon jälkeen. Toimituksemme kääntyi Puutarhaliiton asiantuntijan puoleen. Hänen mukaansa juuriversojen kasvua ei pysty estämään, oli puun kaatamisajankohta mikä tahansa.
Juuriversoja kasvaa kuitenkin vähiten, jos puu kaadetaan keskikesällä. Tällöin puu on käyttänyt juuriston hiilihydraattivarantoja uusien lehtien ja vuosikasvainten kasvattamiseen, mutta yhteyttämistuotteita ei ole vielä palautunut takaisin juuristoon. Asiantuntijamme mukaan juuriversoista pääsee mm.sivelemällä niitä glyfosaattivalmisteilla ohjeiden mukaan.
Poste restante -osoitetta käyttävät muun muassa henkilöt, joilla ei ole vakituista osoitetta tai muuta mahdollisuutta vastaanottaa postilähetyksiä. Erityisesti asunnottomat ovat suosineet poste restante -palvelua. Tilapäisesti poste restante -osoitetta voi käyttää, jos on tarve vastaanottaa postia muussa kuin kotiosoitteessa esimerkiksi matkan aikana. Syyksi poste restante -osoitteen käyttöön on esitetty myös halua pysytellä viranomaisten tavoittamattomissa, velkojien välttelyä ja tarkoituksellista tukikikkailua.
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/vastaanottaminen/postin-jakelu/post…
https://yle.fi/uutiset/3-10780419
https://yle.fi/uutiset/3-10635971
Turun Sanomat: Tuhannet elävät ilman osoitetta - Uutiset - Turun Sanomat (ts.fi)
Katselin karjalaisissa kotiseutulehdissä julkaistuja kuolinilmoituksia, ja yksi usein vastaan tullut muistoruno alkaa sanoilla "Kertokaa Karjalaan liitävät linnut". Runosta on vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tekijää tälle runolle en ole nähnyt mainittavan.
Muitakin Karjala-aiheisia värssyjä käytetään. Niitä voi löytää esimerkiksi karjalaisten kotiseutulehtien kuolinilmoituksista. Useiden lehtien vanhoja numeroita on luettavissa näköislehtinä netissä. Valtakunnallinen Karjala-lehti on luettavissa pääkirjaston uutisalueella.
Tatu ja Patu on kuvakirja alle kouluikäisille, kaikki muu on ala-asteikäisille sopivaa ja Isä sai siivet vähän varttuneemmile, jotka haluavat ymmärtää surua, huostaanottoa ja vaikeampia asioita.
Tällaisissa tapauksissa kannattaa kokeilla älypuhelimiin ladattavia musiikin tunnistuspalveluita. Yksi tällainen sovellus on SoundHound, joka pystyy tunnistamaan myös hyräilyä.
Nimikirjojemme mukaan Iita tosiaan on alkuaan Iidan lempinimi. Virallisena nimenä sitä on tavattu jo 1800-luvun lopussa. Ilmari Kiannon romaanissa Punainen viiva (1909) yhden lapsen nimi on Iita Linta Maria: "Neljännelle lapsukaiselle, joka myös syntyi tyttönä, valtasi Riika niinikään omakeksimänsä valikoiman: Iita Linta Maria, joka nimi isänkin mielestä oli näppärä, tyttö kun muutenkin äännähteli kuin mikä tilttakerttu metsässä."
Painavia todisteita sille, että Iita-nimeen liittyisi kielteisiä mielleyhtymiä en löytänyt - ellei sitten Kalle Väänäsen sotavuosina Liisa pienen vastapainoksi sepittämää satakolmetoistakiloista Iso-Iitaa halua sellaisena pitää. Lämpimästi Väänänen kyllä Iitansa ihanuutta ylistää. Stadin slangisanakirja...
Ruokopilli (engl. Reed pipe) nimeä käytetään sellaisista puhallinsoittimista (skalmeijoista), joista ei voida täsmällisesti sanoa onko niissä 1 vai 2 värähtelevää lehdykkää ts. kuuluvatko ne oboe- vai klarinettisoittimiin). Suomalaisessa kansankulttuurissa ruokopilli on yleensä liitetty järviruo’ista tehtyihin klarinetteihin. Lähde: (Otavan iso musiikkitietosanakirja 5, 1979).
Alla olevilla internet-sivustoilla esitellään suomalaisia kansan- ja perinnesoittimia sekä soitinten rakentamista, soitinten joukosta löytyy mm.ruokopillin teko-ohje.
http://www.ruoko.fi/uploads/pdf/KuralaRuokoEsite.pdf (s.10).
http://www.minnahokka.com/Paimensoittimet/soittaminen.html
http://www.roima.fi/html/soitinrakennus.html
Kirjoja:
Leisiö, Timo : Suomen ja...
Keräilijän oppaassa Suomen rahat arviohintoineen (2002) ilmoitetaan tämän juhlarahan arviohinnaksi 10-12 euroa sen kunnosta riippuen. Teoksessa korostetaan, että arviohinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana. Vuoden 2006 Standard Catalog of World Coins –teoksessa ilmoitetaan juhlarahan hinnaksi 3-7 euroa kunnosta riippuen. Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ .
Äänentaajuus ilmoitetaan värähdyksinä sekunnissa, ja sen yksikkö on hertsi (hz). Ihmiskorva pystyy parhaassa tapauksessa erottamaan 20-20 000 hertsin taajuuksia. Tarkimmin ihmisen korva aistii puheäänen taajuuden, joka on 300-3 400 hertsiä. Kuulokyky heikkenee iän myötä, minkä vuoksi vanhojen ihmisten on usein vaikea kuulla korkeita ääniä.
Ihmisen kuuloaisti on melko tarkka, mutta monilla eläimillä kuulo on vielä tarkempi. Esimerkiksi lepakot pystyvät kuulemaan jopa 150 kilohertsin taajuuksia eli hyvin korkeita ääniä. Toisena ääripäänä taas on myyrä, jonka kuuloalue ulottuu vain yhden (1) hertsin ääniin eli hyvin matalalle.
Tässä vielä pari esimerkkiä eläinlajien kuulolaajuuksista: koira 70-100 000 hZ, lammas 42-125 000 hZ. Linnuista...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan postiljooni on posteljooni-sanan vanhentunut muoto, mutta kumpikin muoto on hyväksyttävä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/posteljooni
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/postiljooni?source=suggestion
Armeijan saappaissa on levytetty v. 1962, mutta sanoja siihen ei löydy, ei kyllä levyäkään kirjastoista, joka on ilmestynyt Esa Saarion laulamana singlelevyllä ja julkaistu samannimisellä kokoelmakasetilla v. 1990.
Se, ettei yksikään näistä sitaateista sisällä minkäänlaista lähdeviitettä, antaa oikeuden vähintäänkin epäillä niiden oikeellisuutta. Ainakaan ne eivät ole yhtäpitäviä sen käsityksen kanssa, jonka Kekkos-elämäkerturi Juhani Suomi UKK:n suhteesta kokoomukseen antaa massiivisessa elämäkertasarjassaan: "Kekkosen suhde toiseen porvaripuolueeseen, oikeistoa edustavaan kokoomukseen, oli huomattavasti monimuotoisempi kuin nykyhetken usein tarkoitushakuiset muistelukset antavat ymmärtää. Ilmiselvästi Kekkonen etsi tukea myös kokoomuksesta, ja siihen kytkeytyivät muun muassa hänen moninaiset yrityksensä saada puolue mukaan hallitusvastuuseen. Joissakin vaiheissa kysymys ei enää ollut vain taivuttelusta, vaan pikemminkin pakottamisesta ja uhkailusta...
Tällä hetkellä Helmet-kirjastoilla ei ole suunnitelmissa aloittaa striimattavan elokuvapalvelun tarjoamista asiakkailleen. Striimattavat elokuvapalvelut ovat suhteellisesti katsottuna kalliita. Helmet-kirjastojen alue on väestöltään suuri ja siten striimattavaan palveluun täytyisi budjetoida vastaavasti suuri summa rahaa. Fyysisten tallenteiden kysyntä on kuitenkin vielä hyvällä tasolla, joten panostamme toistaiseksi niihin.
Sarjan ohjaajan nettisivulta
http://www.cinziathtorrini.com/italiano/content/view/6/32/
löytyy tieto, että (italialaista) dvd:tä voi tilata seuraavalta taholta:
Ufficio Collezionisti Mondadori
collez@mondadori.it
Tel. +39 02 92 73 53 53
(Mondadori on suuri italialainen kustannusyhtiö.)
Kyseistä dvd:tä voi tiedustella myös seuraavista helsinkiläisistä elokuva-alan liikkeistä:
Filmifriikki (Hämeentie 48, puh. 09-750 243)
Pieni Leffakauppa (Aleksis Kiven katu 10, puh. 09-726 0050)
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vuonna 1939 syntyi kaikkiaan 78 164 lasta, joista poikia 39 864 ja tyttöjä 38 300 (Lähde: Syntyneet-tilasto. Tilastokeskus. Verkossa: http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html).
Vuonna 1939 syntyneistä on nyt elossa (tilanne 31.12.2013) kaikkiaan 46 431 henkilöä, joista miehiä 20 500 ja naisia 25 931. (Lähde: Väestörakenne-tilasto. Tilastokeskus. Tietokantataulu: Väestö syntymävuoden, iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2013. Saatavissa vain tietopalvelusta).
Odotettavissa oleva elinikä löytyy Kuolleet-tilaston Elinajanodote-taulusta. Vuonna 1939 syntyneellä miehellä vielä elinaikaa noin 12 vuotta (12.01), naisella noin 14 vuotta (14,70). Tilanne on vuoden 2012 lopun tilanteen mukainen (73-vuotiaat...