Puutarhakirjoista ei löytynyt vastausta siihen, kuinka juuriversojen kasvu voidaan estää luumupuun kaadon jälkeen. Toimituksemme kääntyi Puutarhaliiton asiantuntijan puoleen. Hänen mukaansa juuriversojen kasvua ei pysty estämään, oli puun kaatamisajankohta mikä tahansa.
Juuriversoja kasvaa kuitenkin vähiten, jos puu kaadetaan keskikesällä. Tällöin puu on käyttänyt juuriston hiilihydraattivarantoja uusien lehtien ja vuosikasvainten kasvattamiseen, mutta yhteyttämistuotteita ei ole vielä palautunut takaisin juuristoon. Asiantuntijamme mukaan juuriversoista pääsee mm.sivelemällä niitä glyfosaattivalmisteilla ohjeiden mukaan.
Nimikirjojemme mukaan Iita tosiaan on alkuaan Iidan lempinimi. Virallisena nimenä sitä on tavattu jo 1800-luvun lopussa. Ilmari Kiannon romaanissa Punainen viiva (1909) yhden lapsen nimi on Iita Linta Maria: "Neljännelle lapsukaiselle, joka myös syntyi tyttönä, valtasi Riika niinikään omakeksimänsä valikoiman: Iita Linta Maria, joka nimi isänkin mielestä oli näppärä, tyttö kun muutenkin äännähteli kuin mikä tilttakerttu metsässä."
Painavia todisteita sille, että Iita-nimeen liittyisi kielteisiä mielleyhtymiä en löytänyt - ellei sitten Kalle Väänäsen sotavuosina Liisa pienen vastapainoksi sepittämää satakolmetoistakiloista Iso-Iitaa halua sellaisena pitää. Lämpimästi Väänänen kyllä Iitansa ihanuutta ylistää. Stadin slangisanakirja...
Tatu ja Patu on kuvakirja alle kouluikäisille, kaikki muu on ala-asteikäisille sopivaa ja Isä sai siivet vähän varttuneemmile, jotka haluavat ymmärtää surua, huostaanottoa ja vaikeampia asioita.
Osmonmäen nimen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt tutkimistani lähteistä. Kaikki vastaani tulleet aluetta käsittelevät kirjoitukset tuntuvat ottavan nimen annettuna, yrittämättä sitä taustoittaa, mikä viittaa vahvasti siihen, ettei nimen syntyhistoriaa tunneta: se on "vanha paikallisnimi", aluetta "on kutsuttu" tällä nimellä jne. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että Osmonmäki olisi saanut nimensä tilan tai torpan mukaan – tällaisesta ei käyttämässäni lähdekirjallisuudessa puhuttu eikä Osmoon assosioituvia nimiä löytynyt tilojen eikä torppien listauksista.
Hilma, Helma on saksalainen lyhentymä nimistä Wilhelma, Wilhelmine 'altis, suojelijatar', Helmgund 'kypäräniekka taistelijatar' tai muusta sanan helm kypärä, suoja' sisältävästä nimestä. Hilma kuuluu meillä Ossianin lauluista saatuihin ns. topeliaanisiin nimiin.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lisää tietoa etunimistä voit etsiä esimerkiksi kirjasta Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja, sekä
Uusi suomalainen nimikirja.
Vaalien toimittamista säädellään vuonna 1998 annetussa vaalilaissa (laki 2.10.1998/714). Lakia sovelletaan presidentinvaalien lisäksi myös eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleihin.
Vaalilain 58 ja 76 §:ien mukaan ehdokkaan numero tulisi kirjoittaa lippuun niin selkeästi, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta on tarkoitus äänestää. Vaalilain 85 §:n mukaan ne äänestysliput, joihin ehdokkaan numero on merkitty epäselvästi tulisi hylätä. Samoin 85 §:n mukaan äänestyslippu on mitätön mm. jos äänestyslippuun on kirjoitettu "äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä". Äänestyslippuun tulisi siis vaalilain mukaan merkitä vain ja ainoastaan ehdokkaan numero.
Vaalilaki on...
Leonardo da Vincin (1452-1519) Santa Maria delle Grazien dominikaaniveljeskunnan luostarin ruokasaliin Milanoon vuosina 1495-1498 maalaama fresko Pyhä ehtoollinen on Mona Lisan ohella tekijänsä ja maailmantaiteen merkkiteoksia. Jeesuksen ja Juudaksen malleista löytyy esimerkiksi Internetistä ihmeellisiä tarinoita. Väitetään jopa, että heitä esittäisi sama henkilö. Leonardon elämäkerran kirjoittaja Antonina Vallentin kuvaa teoksessaan Leonardo da Vinci, jonka on suomentanut Helka Varho, että kyseisten henkilöiden malleja oli renessanssineron vaikea löytää. Leonardon muistikirjasta on kuitenkin katkelma: "Kristus, nuori kreivi - kardinaali del Mortaro." Sitä ennen hän oli kirjoittanut riemullisesti löytäneensä Jeesuksen kädet: Parman sukuun...
Somppi on vanha (ainakin 1600-luvulta saakka) talonnimi Etelä-Pohjanmaalta. Vanhoissa kirkonkirjoissa nimi kirjoitetaan usein joko muotoon Sompi tai Sompe. Nimi juontaa juurensa Kauhavalla olleeseen Sompin talon, joka jaettiin kahtia isossajaossa vuonna 1826 Stor Sompin ja Lill Sompin tiloihin. Mainitsemasi nimet ovat isojaon jälkeen kantatilasta irrottautuneita taloja, eivät siis luonto- tai paikannimiä. Nimi on niin vanha, että sitä tuskin on käännetty ruotsista suomeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teos (Otava 2000) ei anna mitään etymologista selitystä Somppi-nimelle vaikka se monelle muulle nimelle sellaisen antaakin.
Somppi-Isosompin sukuseurasta voit tiedustella , josko heillä olisi lisätietoa etymologisista...
Pipinen on tosiaan itäinen nimi, peräisin Karjalan kannakselta. Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että nimen kielelliset juuret ovat samat kuin sukunimellä Piippo. Molempien nimien taustalla voisi heidän mukaansa olla Pietari-nimen kansankielinen muoto. Toisaalta nimet muistuttavat vanhoja saksalaisia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo, Pippi ja Peppo.
Mikkosen ja Paikkalan mukaan tätä muistuttavia nimiä on käytetty Suomessa ensimmäistä kertaa jo keskiajalla.
Titta Karakorpi näytteli Koskelan Elinaa Edvin Laineen ohjaamassa Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa. Ylen Elävä arkisto kertoo hänen kieltäytyneen Elinan roolista elokuvan toisessa osassa eli Akselissa ja Elinassa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/19/taalla-pohjantahden-alla-trilo…
Akseli ja Elina valmistui vuonna 1970. Titta Karakorpi näytteli myös elokuvissa Kesäkapina ja Kreivi, joita kuvattiin ja jotka valmistuivat samoihin aikoihin. Olisiko töitä ollut jo liikaa, ja näyttelijä tehnyt valintoja.
https://elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/kotimaiset/4962-kesakapin…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/27/kreivi
Vaikuttaisi siltä, että yhdyssanan ensimmäinen osa "ajetus" tarkoittaa turvotusta, joka voi johtua eri syistä, kuten sairauksista. Vuoden 1839 Suomalaisen talonpojan kotilääkäri -kirjassa on mainittu "jalkain pöhö eli ajetus" sivulla 33. Vuonna 1927 ilmestyneessä Parantaja-lehdessä mainitaan munuais- eli ajetustauti ja tekstin perusteella ajetus tarkoittaa turvotusta. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy termi ajettuma, joka tarkoittaa muun muassa turpoamaa, turvottumaa ja pöhöttymää. Voi siis olla, että kyse on ennemminkin oireesta, kuin itse taudista, mutta täysin varmaa vastausta en asiaan löytänyt.
Sivistyssanakirja määrittelee instituutin seuraavasti: "tieteellinen tutkimuslaitos, ylempi oppilaitos".
Kielitoimiston sanakirjassa sanalla on kaksi merkitystä:
1. tieteellinen laitos, tutkimuslaitos
2. toisen asteen ammatillista koulutusta antava oppilaitos
Lähteet:
"Sivistyssanakirja" (Otava, 1988)
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirette on keskieurooppalainen muunnos Mirasta ja sen kautta Mirabellasta. Mirabella tulee latinasta ja tarkoittaa ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.Alkujaan italialaisen nimen lyhentymä on Mirella, jonka ranskalaisia vastineita ovat Mireille ja Mirelle. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) löydät lisätietoa Mira-nimestä. Kirjoita hakusanoiksi etunimet ja Mira sekä tee haku.
lainan voi uusia viisi kertaa ja sen jälkeen se pitää tuoda näytille kirjastoon. Näin siis jos ei ole varauksia. Kun kirjaa sitten käyttää kirjastossa palautuksen kautta, niin voi lainata sen taas uudelleen, jos ei varauksia. Eli viisi kertaa neljä viikkoa parhaassa tapauksessa Keskikirjastoissa.
Etsitty nimetön runo on itse asiassa katkelma runosta Ulysses. Yrjö Jylhän suomennos Odysseus löytyy Maailmankirjallisuuden kultainen kirja -sarjassa ilmestyneestä Englantilaisen kirjallisuuden kultaisesta kirjasta (WSOY, 1933). Kysymyksen säkeet ovat runon loppupuolelta.
Ulysses-runo englanniksi on luettavissa esimerkiksi Representative Poetry Online -verkkosivulla: http://rpo.library.utoronto.ca/poem/2191.html. Kysymyksessä siteerattu kohta löytyy riveiltä 54 ja 55.
Kyseessä on luku- ja kirjoitushäiriöistä aikaisemmin käytetty nimitys.
Nykyään käsitteen "sanasokeus" ovat korvanneet käsitteet "dysleksia" ja "lukihäiriö/lukivaikeus".
Voit lukea aiheesta lisää Duodecim Terveyskirjaston sivuilta: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00401/oppimiskyvyn-hairiot-lukihairio…
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Duodecim Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/
Piikki sanonnassa "jonkun piikkiin" ('jonkun kustannuksella') viittaa laskupiikkiin, johon ravintolassa kerätään kuitit asiakkaan tilauksista. Kun juo kaverin piikkiin, lasku menee ikään kuin kaverin maksettavaksi merkittyjen juomatilausten joukkoon.
Lähde:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Jos hakemuksesi vaatii käynnin poliisiasemalla, sinun täytyy varata aika verkkopalvelussa. Tällöin on huomioitava, että lupapisteet voivat olla ruuhkaisia etenkin kesäisin, jolloin seuraava vapaa aika voi olla viikkojen päässä. Tämä tietysti vaikuttaa siihen, milloin henkilökorttia kannattaa anoa. Mitään tarkkaa päivämäärää ei voi silti sanoa.
Henkilökortti toimitetaan normaalisti noin 8 arkipäivässä valitsemaasi noutopisteeseen. Lisämaksusta voit saada nopeutetun toimituksen.
Jos et voi tai halua asioida verkossa, voit tehdä hakemuksen myös poliisiasemalla. Huomaa, että verkossa tehty hakemus on halvempi ja nopeampi.
Ohessa neuvotaan koko henkilökortin hakeminen. https://poliisi.fi/henkilokortti
Henkilökortin toimituksesta https...
Suomen kielellä J. K. Rowlingistä löytyy tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175957912262
Lisää tietoa J. K. Rowlingista on saatavissa esimerkiksi seuraavasta kirjasta:
Tekijä: Smith, Jean
Teos: J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta
Julkaisutiedot: Helsinki : Memfis books, 2003 (Pieksämäki : RT-print)
ISBN: 951-98833-2-0 (sid.)
Englanninkieltä osaavan kannattaa vilkaista myös esimerkiksi näitä sivuja:
http://www.nationmaster.com/encyclopedia/Joanne-Kathleen-Rowling