Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Kuka on säveltänyt laulun joka alkaa seuraavasti: "Syksy on tullut ja myrskyelee, joutsen ja pääsky jo pois pakenee..." Sanat ovat Carl Fredric Dahlgrenin. 949 Säveltäjä on Olof Wilhelm Udden. http://www.mic.stim.se/avd/mic/prod/popmusik.nsf/MetaEMN/D80212C42D4931… http://runeberg.org/sbh/b0651.html
Osaatteko neuvoa hyviä kirjoja, joita äitini voisi lukea, kun hän suree isämme kuolemaa. Sellaisia, missä on käsitelty surun vaiheita, voi tehdä testejä ja… 2147 Alla on kirjoja, jotka käsittelevät kuolemaa ja surua. Alinna oleva kirja on leskeksi jääneen muistelmateos. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI - Surutyö / Soili Poijula - Surun työstäminen : toimintaohjelma kuoleman, eron tai muiden tunneperäisten menetysten työstämiseen / John W. James & Russell Friedman - Surun satuttamat : kertomuksia läheisen kuolemasta / Liisa Seppänen - Suru ja surutyö / Elisabeth Kübler-Ross, David Kessler - Jäljellä muisto : elämää puolison menettämisen jälkeen / [toimittanut] Tiina Laaninen - Kun toinen on poissa : yksin jääneen selviytymisen keinot / Maijaliisa Dieckmann - Meitä oli kaksi / Tuija Wuori-Tabermann
Kaikki ymmärtävät mistä Asterixin seikkailujen henkilöiden nimet tulevat: Amaryllix, Obelix, Caravellix, Trubadurix...jne. Mutta mistä sen koiran nimi tulee,… 412 Monien Asterix-sarjakuvissa esiintyvien henkilöiden nimet vaihtelevat eri käännöksissä niin, että niin sisältyvä vitsi tai sanaleikki on ymmärrettävissä kullakin kielellä. Esimerkiksi kylän päällikön nimi on alkuperäisteoksessa Abracourcix, saksassa Majestix ja suomessa Aladobix.Asterixin ja Obelixin nimet ovat samat eri käännöksissä. Idefix-koiralle on joissakin maissa annettu eri nimi (esim. englanninkielisissä käännöksissä Dogmatix), mutta suomessa se on pidetty alkuperäisessä asussaan. Nimen taustalla on ranskalainen idiomi fix idé, ’päähänpinttymä, pakkomielle’.Lähde:Korkiakoski, Tytti: Astronomixista Marcus Normaliukseen. Asterix-sarjakuvan henkilönnimistö. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2010. https://jyx.jyu.fi/...
Tarvitseeko lasitetulla parvekkeella käyttää aurinkorasvaa? 4228 Erityyppiset lasit läpäisevät auringonsäteitä eri tavoin. Kvartsilasi läpäisee kaikki säteet. Tavallinen ikkunalasi suodattaa UVC- ja UVB-säteilyn pois (tämä pätee myös auton ja lentokoneen ikkunoihin). Hartsilaminoitu lasi suodattaa pois UVC- ja UVB-säteilyn sekä UVA-säteilyn aina 360-380 nm:iin asti. Parvekelaseihin käytetään usein kirkasta karkaistua lasia, joka yhden valmistajan antamien tietojen mukaan päästää UV-säteilystä läpi n. 53%. UV-säteilyn haittoja vastaan saattaa siis olla tarpeen suojautua myös paistateltaessa päivää lasitetulla parvekkeella. Lähteet: Matti Hannuksela, Hyvä, paha aurinko. Duodecim, 2006 https://lumon.com/fi/ukk
Tunnetaanko italian kirjakielen isää?Minkä vuoksi Italiassa ei ole edelleen kirjakielenä käytössä latina. 316 Italia on romaaninen kieli, joka on vuosisatojen saatossa kehittynyt latinasta paikalliseksi muodokseen. Samoin on käynyt latinalle muuallakin, kuten Espanjassa, jossa latinasta ovat kehittyneet muun muassa espanjan, katalaanin ja galegon kielet. Tavallaan latina elää yhä nykyisten romaanisten kielten muodossa. Itse kysymykseesi italian kirjakielen isästä ei liene Mikael Agricolan kaltaista lyhyttä vastausta. Italian niemimaa oli pitkään poliittisesti jakautunut alue, ja sen paikalliset kielivariantit erosivat toisistaan merkittävästikin. Kirjakielen "isien" sijaan Italiassa puhutaan kolmesta lähteestä, joita pidettiin erilaisten kielen rekisterien malliesimerkkeinä. Jumalaisen näytelmän kirjoittanut Dante Alighieri, Decameronen...
Minä vuosina ja missä osoitteessa halpatavaratalo Tempo toimi Oulussa? 2450 Kalevassa 2.12.1999 kerrotaan, että Oulun ensimmäinen tavaratalo Tempo avattiin 27.2.1956 osoitteessa Isokatu 28. Sen 300 neliön kauppapaikkaa kuvailtiin ”suurmyymäläksi” ja ”Oulun uudeksi ostoskeskukseksi”. Ennen Oulua Helsingissä ja Tampereella toimineen liikeketjun omisti Ingvar Nylundin perheyhtiö. Oulun tavarataloa johti vuoteen 1968 Martti Mainio. Henkilökuntaa oli noin 40. Tempo kaatui vuonna 1970 Nylundin kuolemaan.
Pähkinä purtavaksi kirjastonhoitajalle: Mistä kirjasta tai lähteestä löytyisi kokonaisuudessaan lasten runoleikki, joka alkaa: Ens' kevättären viestin toi… 2081 Tuo lasten runoleikki löytyy kokonaisuudessaan (kaksi säettä) esimerkiksi kirjasta Matin ja Maijan laulukirja. Kirjasta löytyy sanojen lisäksi nuotit ja leikkiohjeet. Kirja löytyy Raumalta pääkirjastosta, Uotilasta ja Lapista.
Kutooko lintuhämähäkki seittiä? 1212 Kaikki hämähäkit tuottavat seittiä. Jopa ne, jotka eivät kudo verkkoa, käyttävät sitä moneen eri tarkoitukseen, kuten piilopaikan tai munakotelon valmistamiseen, saaliin käärimiseen tai varmuuslangoiksi. Pyyntijärjestelmien rakentaminen on vain yksi seitin käyttötavoista. Vain noin puolet hämähäkeistä kutoo verkkoja - puolet juoksee saaliinsa kiinni tai pyydystää ne yllättämällä. Selkärangattomista suurimpiin kuuluvat lintuhämähäkit kuuluvat viimeksimainittuun ryhmään. Lähde: Maailman eläimet. Selkärangattomat. Tammi, 1989
Haluaisin lukea kaunokirjallisuutta, jossa käsitellään Espanjan sisällissotaa tai Pohjanmaata. Hemingwayn Kenelle kellot soivat on luettu. Orvokki Aution… 2334 Espanjan sisällissodasta on kirjoitettu ja suomennettu ainakin seuraavat romaanit: Sansom, C. J. - Talvi Madridissa (Otava, 2010) Cercas, Javier - Salamiin soturit (WSOY, 2003) Pohjanmaa-aiheisia ja sinne sijoittuvia romaaneja on julkaistu hyvin monia. Kokosin listan romaaneista ja kirjasarjoista, joissa Pohjanmaa on pääasiallisena tapahtumapaikkana tai muuten selkeässä osassa. Filppula, Jaska - Me ei oltu valtaosaa (Like, 2009) Haapa-aho, Jari - Hengitä edes hiljaa (Kustannus HD, 2010) Hemminki, Heikki - Nauru lakeudella (Karisto, 1985) Hyry, Antti - Aitta (Otava, 1999) Hyry, Antti - Uuni (Otava, 2009) Härkönen, Anna-Leena - Juhannusvieras (Otava, 2006) Istanmäki, Sisko - Liian paksu perhoseksi (Tammi, 2010) Jukkala, Eerik - Pitkä matka...
Kävin Uudessakaupungissa, silmiini pisti normaalia pienemmän kokoiset liikennemerkit keskusta-alueella. Liittyvätkö puutaloalueen yleisilmeeseen vai mihin?… 836 Tiehallinnolla on yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä. Kohdassa 2B-3 liikennemerkkien koosta sanotaan seuraavasti: Liikennemerkkejä on kolmea kokoa: suurikokoisia, normaalikokoisia ja pienikokoisia. Yleensä käytetään normaalikokoisia liikennemerkkejä. Pienikokoisia liikennemerkkejä voidaan käyttää muusta liikenteestä erillään olevilla kevyen liikenteen väylillä. Pienikokoisia liikennemerkkejä voidaan lisäksi käyttää taajamissa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä ja asuntoalueilla. Edellytyksenä on, että tie on enintään kaksiajokaistainen ja nopeusrajoitus on alle 50 km/h. Suurikokoisia liikennemerkkejä voidaan käyttää moottori- ja moottoriliikennetiellä sekä niihin liittyvillä tietyömailla...." (http://alk.tiehallinto.fi/...
Saksalaiset valvoivat sodan aikana Mäntyluodon satamaa. Olen kiinnostunut tästä ja etenkin paikallisen väestön yhteistyöstä saksalaisten kanssa. Satakunnan… 3481 Pori oli saksalaisille tärkeä paitsi lentokenttänsä, myös satamansa vuoksi. Pohjois-Suomen rintamalla olleiden joukkojen huoltoliikenne kulki pääasiassa Porin kautta. Satama oli läpi vuoden käytössä paitsi kovien pakkasten talvia 1941, 1942. Saksalaisten materiaalikuljetukset ruuhkauttivat satamia, ja niille saatettiin määrätä purkukiintiöitä. Mäntyluodon osalta oli maksimipurkukapasiteetti syksyllä 1942 1000 tonnia/vrk. Saksan puolustusvoimien tuonti sen omille maa-, ilma- ja merivoimille oli Mäntyluodon osalta esimerkiksi1942 45 542 tn ja 1943 54 881 tn. Satamassa oli työvoimapula. Siellä oli tosin perinteisesti ollut jo kauan naistyövoimaa, joka nyt lisääntyi.Lisäksi satamassa työskenteli nuoria poikia, vankeja ja sotavankeja....
Minua kiinnostaa sortovuosista tehty tutkimus, ja etenkin tutkimukset siitä, mitä ilmaisuja aikalaiset käyttivät tuon ajan teksteissä. Mitä kirjoja tai… 1415 Sortovuosista on Suomessa kirjoitettu paljon sekä historiallisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja monissa teoksissa varmasti viitataan myös aikalaisten kirjoittamiin teksteihin ja ilmauksiin. Tässä on listaa sortovuosia käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista: Ala, Juha - Suomi-neito ja suojelusikä : sortovuosien psykohistoriaa (Gaudeamus, 1999) Jussila, Osmo - Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917 (WSOY, 2004) Kansa kaikkivaltias : suurlakko Suomessa 1905 (Teos, 2008) Klinge, Matti - Keisarin Suomi (Schildt, 1997) Kolu, Ere - Aktivisti : salaista sotaa Venäjän varjossa (Tammi, 2005) Kuriton kansa : poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009) Laine, Jermu - Mistä on vaiettava... siitä...
Miksi eduskunnan äänestystulostaulussa on 'Jaa' eikä 'Kyllä' termi? 725 Sana Jaa on perua ruotsin kielestä ja sen käyttö eduskunnan äänestyksissä periytyy Ruotsin vallan aikana alkaneilta säätyvaltiopäiviltä, joiden historia ulottuu 1460-luvulle asti. Äänestyskäytännöstä Jaa–Ei säädettiin vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen 59 §:ssä ja edelleen vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen 65 §:ssä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026001. Nykyisin asiasta on säädetty eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040 Jaa-sanalla on yhtymäkohtia myös yleisesti vanhaan äänestystapaan. Säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyssä käytettiin huutoäänestystä. Jaa ja Nej (myöhemmin Ei) olivat helppoja huudettavia. Jaa:n sijasta Kyllä olisi taipunut...
Onko peruskoulun oppilaitoksen laillista luovuttaa entiselle oppilaalle hänen luokkansa oppilasluetteloa? Jos luovuttamisessa on lakisääteinen takaraja, niin… 2567 Vastauksena kysymykseenne alla olevat linkit lakeihin, joiden säännösten perusteella voitte etsiä vastausta, sekä linkki kunnat.net -sivustolle. Eduskunnan kirjastolla ei ole varsinaista oikeudellista neuvontaa. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Finlex-tietopankki Lain 5 § määrittelee viranomaisen asiakirjan 2-luku säätelee asiakirjan julkiseksi tulemisen 3-luvun otsikko on Oikeus saada tieto asiakirjasta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621 Toinen tärkeä laki on Henkilötietolaki (523/1999) Finlex-tietopankki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523 Henkilötietolain 3 §:ssä on määritelty henkilörekisteri. Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot...
Mistä muumikirjasta löytyy tämä lause: "Täällä on paljon sellaista, mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla… 3742 Kysymyksessä esitettyä tekstikatkelmaa ei sellaisenaan löydy mistään muumikirjasta - "lainaus" on peräisin kahdesta erillisestä lähteestä. Katkelman alkuosa on kirjasta Vaarallinen juhannus (Laila Järvisen alkuperäinen suomennos), kohtauksesta, jossa Muumimamma on kattanut iltateen uuteen kotiinsa hämmentävässä teatterilaivassa: "- Täällä on paljon sellaista mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se aina tavallisesti on?" Loppu taas on peräisin Muumipapan muistelmista kirjassa Muumipapan urotyöt (jälleen Laila Järvisen alkuperäisen suomennoksen mukaan), sen neljännestä luvusta, "jossa kertomus valtameripurjehduksestamme huipentuu suurenmoiseen myrskynkuvaukseen ja...
Mikä oli maapoliisi? Mikä oli hänen tehtävänsä? 530 Maapoliisit olivat nimismiehen alaisina toimineita poliisikonstaapeleja, joiden tehtävänä oli yleisen poliisitoimen ja järjestyksenpidon käytännöllinen toteuttaminen maaseudulla. Maalaispoliisin perustamiseen johtanut reformityö alkoi komiteanmietinnöllä vuonna 1884 (6/1884, Komitean mietinnöt maapoliisin asiassa). Senaatti ehdotti vuoden 1888 valtiopäiville kunnallislautakunnan johtaman kunnallisen poliisiorganisaation perustamista. Esitys ei kuitenkaan saanut säätyjen tukea. Vuonna 1889 keisari määräsi senaatin suorittamaan valmisteluja maalaispoliisireformin toteuttamiseksi hallinnollista tietä ilman säätyjen myötävaikutusta. Uudistus sai keisarillisen vahvistuksen helmikuussa 1891 (Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus...
Räpyttelevätkö kalat silmiään? 1376 Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä. http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
Minä vuonna on ilmestynyt vanhin kirja, joka on yhä lainattavissa jossain Suomen kirjastosta? 949 Ihan aukottomasti asiaa on vaikea selvittää, sillä erilaisissa kirjastojen kokoelmia haravoivissa metahauissa tulee paljon vanhaa käsikirjastoaineistoa, jota ei lainata kirjaston ulkopuolelle. En pysty tämän vastauksen puitteissa selaamaan kaikkia niitä hakutuloksia läpi. Siksi tämä vastaus on vain arvelu eikä täysin varma. HelMet-kirjastojen vanhin kotiin lainattava kirja näyttäisi olevan / J. D. Valeriuksen ”Visor och sångstycken 1” vuodelta 1811. Kirja sijaitsee HelMet-kirjavarastossa Pasilassa, ja sen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1564931~S9*fin. Joitakin vuosia sitten kirjavarastossa oli vielä kotiin lainattavana teos ”Doctor Edvard youngs nätter 1” vuodelta 1787, mutta nykyään se on...
Löytyykö yksiin kansiin painettuna selityksiä suomalaisista sanonnoista? Mitä ne tarkoittavat? Miten ne mahdollisesti ovat syntyneet? Kuten: Oma lehmä ojassa,… 1410 Suomalaisia fraasisanakirjoja löytyy useitakin. Osa niistä keskittyy enemmän sanontojen merkitykseen kuin alkuperään, mutta toki niiden syntyäkin käsitteleviä kirjoja löytyy. Tässä joitakin esimerkkejä: - Outi Lauhakangas, Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset - Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja - Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä - Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja - Päivä pulkassa, pyy pivossa : [suomalaisten sanontojen juurilla] - Suomalainen fraasisanakirja - Lentävien lauseiden käsikirja
Etsin "kutsumuslaulun"Don Quijote suomenkielistä aineistoa;cd,nuotit,suomentaja,ym.ym......! Laulu soi 6.12-09 Yletv1:n klo16-17.00 Veikko sinisalon järkäle… 2459 Yleisradion Fono-tietokannasta löytyy Yleisradion kantanauha, jolla Veikko Sinisalo esittää Kutsumuslaulun Ilkka Kuusiston johtaman Helsingin kaupunginteatterin orkesterin säestyksellä. Tämä kantanauha on vuodelta 1968. Sen tietojen mukaan laulun alkuperäinen nimi on The impossible dream. Laulu on Mitch Leigh'n säveltämästä musikaalista Man of La Mancha. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Esko Elstelä, alkuperäiset englanninkieliset Joe Darion. En löytänyt tästä laulusta muita suomenkielisiä esityksiä. Englanninkielisiä esityksiä löytyy, esim. koko musikaali on levytetty ja on saatavissa cd-levynä. Myös nuotteja on saatavissa, mutta ei suomenkielisillä sanoilla. Suomenkieliset sanat löytyvät kirjasta Wasserman, Dale: Don Quijote...