Vaalien toimittamista säädellään vuonna 1998 annetussa vaalilaissa (laki 2.10.1998/714). Lakia sovelletaan presidentinvaalien lisäksi myös eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleihin.
Vaalilain 58 ja 76 §:ien mukaan ehdokkaan numero tulisi kirjoittaa lippuun niin selkeästi, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta on tarkoitus äänestää. Vaalilain 85 §:n mukaan ne äänestysliput, joihin ehdokkaan numero on merkitty epäselvästi tulisi hylätä. Samoin 85 §:n mukaan äänestyslippu on mitätön mm. jos äänestyslippuun on kirjoitettu "äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä". Äänestyslippuun tulisi siis vaalilain mukaan merkitä vain ja ainoastaan ehdokkaan numero.
Vaalilaki on...
Mila on muunnos esim. nimistä Milana, Camilla tai venäjän Ludmila (kansan rakastama). Mila juhlii 16.9.
Anna on alkuaan heprean Hannah (armo, Jumalan suosima).
Maria on alkuaan heprean Miriam ja kreikan Mariam. Nimestä on monta tulkintaa: toivottu lapsi, mutta myös katkera, surullinen, vastahakoinen, jalo.
Meri on Meerin rinnakkaismuoto tai Marian venäläinen muunnos. Nimi yhdistyy myös meri-sanaan.
Anniina on Annan muunnos.
Suvi on suomalainen vuodenaikoihin liittyvä kaunis nimi, merkitsee myös etelää ja suojasäätä.
Susanne on Susannan muunnos, joka puolestaan on alkuaan heprean Shushannah eli lilja tai valkoisten liljojen kaupunki.
Sinin lähtökohtana on suomalainen värinnimi sini.
Tuulia (samoin kuin Tuuli) on suomalainen luontoon...
Jonkinlainen kartta rantaviivasta 1000 vuoden takaa löytyy tutkimuksesta, joka koskee Askaisten Louhisaarta, joka on Varsinais-Suomessa kuten Nousiainenkin.
Gunnar Glückert ja Hannu Pitkäranta: Itämeren vanhan rantaviivan sijainti Askaisten Louhisaaren kartanolinnan alueella viimeisen l000:n vuoden aikana (Turku, 1999)
Kuvissa 21 (s. 19) ja 22 (s. 20) näkyy alueen rantaviivaa noin v. 1000 jKr.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=…
Tässä työssä on käytetty maankohoamisen keskimääräisenä nousunopeutena linnan alueella viimeisten 1000 vuoden ajalta arvoa 5,0 mm vuodessa.
Fennoskandian maannousu Maan keskipisteen suhteen (millimetriä vuodessa)
https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/...
Pentti Airion ja Sakari Viinikaisen teoksessa "Etulinjassa itään ja länteen: Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle" (2011) esitellään sivuilla 177-178 varsin kattavasti Kouvolan seudun sotasairaalat:
Jo talvisodassa Kymin ammattikoulun tiloissa Kuusankoskella toimi 11. Sotasairaala.
Jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941 perustettiin 13. Sotasairaala ensin Lapinjärvelle, mutta se siirrettiin vain muutaman viikon jälkeen Kuusankoskelle Kymin ammattikoululle, kuten Kotkassa toiminut Viipurin lääninsairaalakin. Erillisiä hoito-osastoja hajautettiin myös Kuusankosken Keskuskansakoululle ja Pilkan koululle.
Lokakuussa 1941 13. Sotasairaala siirrettiin lähemmäksi rintamaa Viipurin lääninsairaalan entisiin tiloihin. Kesäkuussa...
Sana on vanha ja löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta. https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=halivilivoo&sms_id=SMS_5443727e1368c85deadab8e7d3ab8113 Sanakirja tarjoaa asiayhteyksiä ja esiintymiskartan, muttei kerro tarkemmin sanan alkuperästä tai merkityksestä.
Näistä voi kysyä kesä'tauonnon jälkeen Kotimaisten kielten keskuksesta. Kysy sanojen alkuperästä
Etsitty nimetön runo on itse asiassa katkelma runosta Ulysses. Yrjö Jylhän suomennos Odysseus löytyy Maailmankirjallisuuden kultainen kirja -sarjassa ilmestyneestä Englantilaisen kirjallisuuden kultaisesta kirjasta (WSOY, 1933). Kysymyksen säkeet ovat runon loppupuolelta.
Ulysses-runo englanniksi on luettavissa esimerkiksi Representative Poetry Online -verkkosivulla: http://rpo.library.utoronto.ca/poem/2191.html. Kysymyksessä siteerattu kohta löytyy riveiltä 54 ja 55.
Kuusen tuulenpesä tai pallolatva on seurausta oksien voimakkaasta haaroittumisesta. Kasvutavaltaan tuulenpesäkuusi on käärmekuusen vastakohta. Yleensä tuulenpesä syntyy normaalin kuusen latvasilmussa tapahtuneen mutaation seurauksena puun latvaan, mutta se voi muodostua myös sivuoksiin.
Lähde:
Ole Oskarsson & Teijo Nikkanen, Metsäpuiden erikoismuotoja : kultakuusesta luutakoivuun
Nimilain (694/1985) § 10 mukaan sukunimen muuttamisen yhtenä vaihtoehtoisena edellytyksenä on, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hakijalla tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Lain hallituksen esityksessä (HE 236/1984) perustellaan, mitä tuolla lain kohdalla on tarkoitettu. Siitä sanotaan näin: " Esivanhemmilla tarkoitetaan tässä säännöksessä henkilöitä, jotka isän tai äidin puolelta ovat hakijaan nähden suoraan takenevassa sukulaisuussuhteessa. […] Käsitettä "esivanhemmat" ei säännösehdotuksessa ole luonnollisesti tarkoitettu ymmärrettävän niin laajana, että sen piiriin kuuluisivat rajoituksetta kaikki hakijaan nähden suoraan ylenevässä...
Kreikan kansantanssi- ja laulukulttuuri on erittäin rikasta ja joidenkin arvioiden mukaan kreikkalaisia kansantansseja olisi jopa viisisataa. Kreikkalaiset kansantanssit jaetaan maantieteellisesti kahteen ryhmään, mantereen ja saariston tansseihin. Lisätietoa näistä lukuisista tansseista saa kirjoista: Vornanen, Rauni: Opa! : kreikkalaisten tanssien maailma antiikista nykypäivään, 1998 ja Kara, Jaakko: Jumalaiset askeleet : Kreikkalainen tanssi, 1997.
Ehkä kuitenkin tunnetun kreikkalainen tanssi on ns. "Zorbas-tanssi". Tämän tanssin teki tunnetuksi Anthony Quinn elokuvassa "Zorbas". Tanssista mainitaan esim. kreikkalaisen tanssiryhmän Ta Takounian sivuilla: http://members.surfeu.fi/tuulak/historia.html#Tanssit.
Kolikon arvo voi vaihdella todella paljon sen mukaan missä kunnossa se on. Seuraavista lähteistä saat tietoa rahojen arvosta. Kirjoja voit kysyä omasta kirjastostasi.
Suomen rahat arviohintoineen, 2005. (Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto- tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.)
Coins of northern Europe and Russia / ed. by George S. Cuhaj, Thomas Michel, 2006
Standard Catalog of World Coins / by Chester L. Krause and Clifford Mishler, 1992
Suomen pankin sivuilta löytyy asiasta hyvää tietoa http://www.bof.fi/fi/suomen_pankki/faq/index.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy...
Miinus- ja plusmerkkiset eivät vaikuta laskutapaan. Kaikki lasketaan normaalisti yhteen (Esim. Excelissä) ja jaetaan päivien lukumäärällä.
Jos lasket paperilla, niin voit esimerkiksi laskea erikseen yhteen -merkkiset ja +merkkiset ja vähentää sitten suuremmasta luvusta pienempi luku. Tämä arvo sitten jaetaan päivien lukumäärällä
Perinnönjakokirjassa luetellaan perinnönsaajat ja se, mitä on jaettu ja mitä kukin perillinen on saanut. Sen laatimiseen on ohjeita Vero.fi:ssä ja esimerkiksi Testamenttiopas-sivustolla. Perinnönjakosopimusmalli löytyy teoksesta Asiakirjamallit / Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila sekä Kuolinpesän osakkaan oppaassa / Juha Koponen. Molempia on kirjastoissa. Verkossa on ilmaiseksi saatavilla Lakioppaan Osittainen ositus ja perinnönjako. Veronmaksajain keskusliiton tietoa perinnönjaosta.
Ympäristöministeriön päätöksessä N:o 1209/95 ( http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/arvot.htm ) määritellään rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeelliset arvot.
Tämän luettelon mukaan valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos) ohjeelliseksi arvoksi on määritelty
24 000 mk. Luettelossa ei mainita kyykäärmettä, mutta seuraavien käärmeiden ohjeelliset arvot on annettu: kangaskäärme (Coronella austriaca)15 000 mk, rantakäärme (Natrix natrix) 1 500 mk
sisilisko (Lacerta vivipara) 100 mk, vaskitsa (Anguis fragilis) 1 200 mk.
Arkistostamme löytyi seuraavanlainen vastaus:
Termiä ”ranskalainen viiva” ei löydy Suomen kielen fraasisanakirjasta eikä Nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ( Kotus) vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa on paksumpi viiva ja lyhyempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=1880c294-c969-489…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062956__Sitkonen%...
Eri kirjastot menevät hyvinkin eri aikoihin kiinni - ja kesäaikana eri aikaan kuin talvella. Kirjastojen aukioloaikoja kannattaa käydä etsimässä Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/
Jesperin nimipäivää vietetään Suomessa 20.10. Silloin on myös Kasperin ja Kaunon nimipäivä. Jesper on pohjoismainen versio germaanisesta Jasperista, joka on Kasperin rinnakkaismuoto. Kaspar oli kristillisen mytologian mukaan yksi niistä kolmesta viisaasta miehestä, joka kunnioitti Jeesuksen syntymää läsnäolollaan. Kasper/Kaspar-nimen alkuperä sanotaan juontavan juurensa babylonialaisesta kulttuurista ja tarkoittavan rahastonhoitajaa. Ruotsissa Jesperin nimipäivää juhlitaan 26.7. ja Kasperin 6.1. Aikaisemmin Kasperin nimipäivä oli Ruotsin kalenterin mukaan 20.10. eli meidän nykyinen päivä.
Etunimistä löytyy tietoa teoksesta Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja.
Meidän talo -lehdestä nro 11 /1989 löytyy pelin teko-ohje, myös peilin kiinnitys kehyksiin neuvotaan. Teko-ohje löytyy myös osoitteessa http://www.bosch-do-it.fi/bosch-do-it.fi/harrastajat/ hakusanalla peili.
