Irlantilaisesta kansanmusiikista löytyy aineistoa suomeksi melko niukasti. Tässä kuitenkin muutama aikakauslehtiartikkeliviite :
VIITANEN, Johanna : Viulun vuosisadat (Irlannin soittimia 4). Uusi kansanmusiikki 1999, nro 1, sivu 50-53
VIITANEN, Johanna : Bodhranin pitkä matka : pakanarummusta soolosoittimeksi (Irlannin soittimia 3). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 6, sivu 44-48.
VIITANEN, Johanna : Jamisoiton aakkoset. Uusi kansanmusiikki 1998, nro 6, sivu 42-43.
VIITANEN, Johanna : "Penninpillin" uusi nousu (Irlannin soittimia 1). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 3, sivu 44-48.
VIITANEN, Johanna : Laatikko täynnä musiikkia (Irlannin soittimia 1). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 1, sivu 26-31.
VIITANEN, Johanna : Duosoitto Irlantilaisessa...
Hei!
Sarjan neljäs osa Inheritance ilmestyy englanniksi 7.11.2011. Suomennoksen ilmestymisestä ei ole kustantaja Tammen sivuilla vielä mitään tietoa. Suomentamiseen menee aika paljon aikaa. Aika usein kirja ilmestyy suomeksi vasta 1-2 vuotta alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeen. Toivotaan että neljäs osa saadaan suomeksi ensi vuonna.
Kirjalahjoituksista on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Tarja Närhi löytyy edelleen Radio Suomen toimittajalistauksesta https://yle.fi/aihe/sivu/yle-radio-suomi/yle-radio-suomen-toimittajat ja juontaa edelleen esim. Iskelmäradiota https://areena.yle.fi/audio/1-4409832 .
Rimbaud'n runo Humaltunut venhe löytyy Sarkian kokoelmasta Runot (1944) sivulta 662. Alkuperäinen runo Le bateau ivre löytyy Rimbaud'n teoksesta Poésies complètes sivulta 88.
Kyseessä on varmaankin Aleksandr Pushkinin runo Muistan ihanan hetken / Muistan ihmeellisen hetken. Runo löytyy suomennettuna Lohjan Tenoripäivien vuoden 2004 käsiohjelmasta.
http://tenorit.net/asp/2004/press/kasiohjelma2004.pdf
Lisäksi runo on julkaistu Jukka Mallisen käännöksenä Parnassossa 7/2005
nimellä Ma muistan ihanaisen silmänräpäyksen. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Kyseisen Parnasson voi lainata HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S2*fin?/Xparnasso&searchscope=2&l=&b=&Da=&D…
Katso myös Fono.fi.
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ja pomnju tshudnoje mgnovenje&culture=sv&id=fc11e9ee-3096-470d-a02c-663bbfbb808f
Erik Lindströmin säveltämä ja Hillevin sanoittama kappale löytyy esim. Joensuun kaupunginkirjaston web-kirjastosta http://webkirjasto.jns.fi/ kirjoittamalla teoksen nimi -kohtaan Ranskalaiset korot. Näin hakemalla löytyvät musiikkiosastolta mm. seuraavat kirjat ja nuotit, jotka sisältävät kyseisen sävellyksen sanoineen:
Kultainen laulukirja, 1989 ja Lindström, Erik: Ranskalaiset korot, Fazer 1958 sekä Suuri toivelaulukirja 7, 1988.
Suuren toivelaulukirjan mukaan sanat alkavat näin:
Näin sävel soi askelten, ja ikkunassaan poika jo on,
taas katoaa neitonen, on poika yksin ja rauhaton.
Niin tuttu on ääni tuo...
Pertti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kerrotaan, että Santtu on kutsumamuoto Aleksanterista ja Santerista, joskus myös Sanfredista. Lisäksi Santtua on käytetty eräiden naisennimien lyhentymänä, kuten Aleksandran ja Susannan. Suomen almanakkaan Santtu pääsi v. 2000 perinteiseen Aleksanterin päivään 11.9.
Jukka Kuoppamäen laulun "Tämä taivas, tämä maa" sanat löytyvät ainakin kirjasta: Suuri toivelaulukirja. 11 / Toimittaja: Heikki Uusitalo sekä nuottijulkaisusta: Kuoppamäki, Jukka : Kaikki parhaat.
Tämän laulun ikuistivat yhdessä Danny ja lauluyhtye Aikamiehet vuonna 1993.
Ko. kirja ja nuottijulkaisu löytyvät Hyvinkään kaupunginkirjaston kokoelmista ja ovat sieltä lainattavissa. Voit itse hakea kirjojen ja nuottien saatavuustietoja Hyvinkään aineistorekisteristä: http://194.137.230.34:8005/Intro?formid=find2
Suomen taiteilijaseuran Suomen kuvataiteilijat -tietoverkkomatrikkeli http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ löytyy kuvataiteilija Kaarlo Luukkonen. Varmistaaksesi, onko kyse samasta Luukkosesta, taulusi singneerausta tulisi verrata Kaarlo Luukkosen muuhun tuotantoon.
Tietoverkkomatrikkeli on mahdollisimman kattava hakemisto kaikista Suomen ammattitaiteilijoista. Sen sijaan harrastelijataiteilijoista on valitettavasti vaikea löytää tietoa. Artikkelitietokanta Aleksi ei tunnistanut taiteilija K V Luukkosta, myöskään hakukone Googlella löytynyt hänestä tietoa.
Henri-nimi on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim = koti, talo + rich = mahtava) ja Heinrich (hagan = hovi + rich = mahtava).
Nimestä on paljon muuntumia ja muotoja eri kielissä, esim. Ruotsin Henry, Englannin Harry, Ranskan Henri, Tanskan Hendrik, Saksan Heinz ja Italian Enrico.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Hava Nagila löytyy suomennettuna Suuresta toivelaulukirjasta 10. Laulu nimeksi on annettu Tulkaa nyt kaikki, mutta nimeä näkee myös käännettynä Iloitkaa ja riemuitkaa.
Hevenu Shalom (Kaikki laulamaan) on suomeksi Suuressa toivelaulukirjassa 12. Sanat ovat Saukin.
Messiaanisella keskustelufoorumilla on Adon Hakavod -laulun sanoja ainakin osittain:
http://p3.foorumi.info/shalom/viewtopic.php?t=91
Jismechu hashamajim (Iloitkoot taivahat) -laulun suomenkielisiä sanoja ei onnistuttu (ainakaan toistaiseksi) löytämään.
Postinumeroluettelossa on erikseen Kylmäkoski as, jonka postinumero on 37900 ja pelkkä Kylmäkoski, postinumero 37910. Postinumerot tarkemmin (tien/kadun mukaan)osoitteesta http://www.verkkoposti.com/e3/postinumeroluettelo .
Suomen kielen sana yliopisto on oppitekoinen eli sepitetty uudissana, jota on ensimmäisen kerran käyttänyt J. F. Berg vuonna 1838 sanomalehtikirjoituksessa. Tätä aiemmin yliopistoa on nimitetty mm. akatemiaksi ja korkeakouluksi. 1800-luvulla ehdotettiin myös muita uudissanoja: korkeaopisto, korkioppio, pääkoulu, tiedehuone, tietehistö, ylikoulu ja ylioppio. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Viroksi, joka on suomen kielen sukukieli, yliopisto on Ülikool.
Molemmat kielet ovat valinneet omakielisen uudissanan eivätkä latinan kieleen perustuvaa.
Suomen ja viron kieli kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kieliin, kun taas esimerkiksi latina, englanti, ruotsi, saksa ja ranska ovat indoeurooppalaisia kieliä:
http://www....
Useimmiten tällaisten ikiaikaisten fraasien ja sanontojen perimmäistä alkujuurta on vaikeaa tai mahdotonta selvittää - toisin kuin "lentävien lauseiden", jotka taas yleensä ovat selkeästi suoria sitaatteja joltakulta. Myöskään tämän lehmälausahduksen alkuperä ei selviä käytettävissäni olevista lähteistä. Maaseutuympäristössähän ilmaus lienee syntynyt, mutta hakuteokset eivät kerro kuka ensimmäisenä on keksinyt käyttää kyseistä konkreettista ongelmaa kuvaamaan abstraktimpaa tilannetta. Sanonta itsessään kyllä tuntuu kertovan sen, että itse kukin rientää kärkkäämmin pelastamaan pinteestä omaa lehmäänsä kuin naapurin lehmää.
Erkki Karin teos "Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja" kertoo vain ilmauksen merkityksen: oma etu kysymyksessä...
Tätä ikuisuuskysymystä on pohdittu usein mm. erilaisilla internetin keskustelupalstoilla. Varmaa vastausta kysymykseesi ei taida kukaan tietää, sillä luotettavia tilastotietoja kirjojen myyntiluvuista ei ole saatavissa kuin aivan viime vuosikymmeniltä.
Russell Ashin teoksessa "The Top 10 of Everything" (Dorling Kindersley, 1996) on kuitenkin yritetty laatia uskottavalta vaikuttava lista kaikkien aikojen myydyimmistä kirjoista. Kolmen kärjen listalla muodostaa: 1. "Raamattu", 2. Maon "Punainen kirja" ja 3. Websterin "American Spelling Book".
Top 10-lista löytyy kokonaisuudessaan sivulta http://www.ipl.org/div/farq/bestsellerFARQ.html
Russell Ashin teos on suomennettu nimellä "10 kärjessä" (Helsinki Media, 1996).
Nuotit ja sanat (tehty myöhemmin) Lasse Mårtensonin säveltämän Myrskyluodon Maija (Stormkärs Maja) tv-sarjan pääteemaan löytyvät Suuri toivelaulukirja, osasta 5. Myöskin löytyy laajempi nuotti: Mårtenson, Lasse: Stormskärs Maja= Myrskyluodon Maija : 50 sävellystä : 50 musikstycken, Espoo : Mårtensong, c1996.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Iida” on suomalainen versio muinaissaksalaisesta nimestä ”Ida”. Ilmeisesti tuo nimi on lyhentymä jostakin nimestä – esimerkiksi Idaberga tai Ibuberga –, joka sisältää alkuosan ”ida” tai ”idu”, jonka merkitys on ’työ, toiminta’. ”Iida” ja ”Ida” ovat eläneet Suomessa rinnakkain 1800-luvulta alkaen. ”Ida” on esiintynyt Saksassa jo varhaiskeskiajalla ja Ruotsissakin jo ainakin 1300-luvulta lähtien.
